Lieto

Lieto
Lundo

vaakuna

sijainti

Liedon keskustaa
Liedon keskustaa
Sijainti 60°30′15″N, 022°27′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 423
Hallinnollinen keskus Liedon kirkonkylä
Perustettu 1331
– kaupungiksi 2022
Kuntaliitokset Tarvasjoki (2015)
Kokonaispinta-ala 302,56 km²
260:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 300,54 km²
– sisävesi 2,02 km²
Väkiluku 20 633
52:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 68,65 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,5 %
– 15–64-v. 60,8 %
– yli 64-v. 19,7 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,0 %
– ruotsinkielisiä 1,5 %
– muut 4,5 %
Kunnallisvero 6,90 %
292:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 5,0 % (2019) [6]
Kaupunginjohtaja Mika Ingi
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • PS
 • Kesk.
 • Vihr.
 • SDP
 • KD
 • Vas.
 • RKP
11
7
7
6
5
3
3
1
lieto.fi

Lieto (ruots. Lundo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kaupungissa asuu 20 633 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 302,56 km², josta 2,02 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 68,65 asukasta/km². Liedon naapurikunnat ovat Aura, Kaarina, Marttila, Paimio, Pöytyä ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Lietoon liitetyn Tarvasjoen lisäksi Turkuun liitetyt Maaria ja Paattinen sekä Kaarinaan liitetty Piikkiö.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedon maisemaa hallitsevat pellot, joita halkovat Aurajoki ja sen suurin sivujoki Savijoki. Aurajoessa on Liedon alueella kolme merkittävää koskea, Nautelankoski, Vierunkoski ja Vääntelänkoski. Kaupungin korkein kohta on Hyypiövuori, joka kohoaa 90 metrin korkeuteen.[8]

Lietoon vuonna 2015 liitetyn Tarvasjoen alueella virtaavat Paimionjoki ja sen suurin sivujoki, Tarvasjoki.

Liedon ainoa Natura-alue Nautelankoski on laaja koskialue, jonka ympärillä tavataan useita erilaisia luontotyyppejä, kuten jokivarsilehtoja, kallioketoja ja niittyjä.[9]

Liedon lukio

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedon kaupunki jakaantuu seitsemään (7) kaupunginosaan[10]. Kaupunginosat kattavat koko Liedon kaupungin alueen. Samaa jakoa käytetään myös kaupungin tilastollisissa suuralueissa.

Alakoulu Liedon Loukinaisissa.

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alhojoki, Ankka, Hakula, Hihnala (Hihna), Hiisi, Huilu, Hyssälä, Hyvättylä, Ilmarinen, Inkoinen, Kahloja, Karvala, Kaskala, Kaurinkoski, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kurkela, Käipilä, Kärpijoki, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukinainen, Mellilä, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Nuolemo, Paappala, Pahka, Pettinen, Pokkola, Pränikkälä, Punittu, Puntamäki, Pyhältö, Raukkala, Rähälä, Saukonoja, Sauvala, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tootula, Torstila, Vankio, Vanhalinna, Viikka, Vintala, Vääntelä, Yliskulma[11]

Taajamat[12]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 lopussa Liedossa oli 20 146 asukasta, joista 16 906 asui taajamissa, 3 121 haja-asutusalueilla ja 119:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Liedon taajama-aste on 84,4 %.[13] Liedon taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken[14]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2020)
1 Turun keskustaajama* 14 319
2 Liedon asemanseutu* 1 152
3 Tarvasjoen kirkonkylä 884
4 Jäkärlä* 257
5 Yliskulma 250
6 Paattinen* 44

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Liedon kirkonkylä, Ilmarinen ja Loukinainen eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Liedon lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle.[14] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.[15] Myös Jäkärlän ja Paattisten taajamat ulottuvat pääosin Turun kaupungin alueelle. Liedon asemanseutu ulottuu pieneltä osin myös Auran kunnan alueelle.

Liedon lukion takapiha

Liedon taajamista vain Liedon ja Tarvasjoen kirkonkylät on rajattu taajaman liikennemerkeillä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liedon osuuskauppa vuonna 1934
Kartta Liedon ja Auran alueliitoksista. Auran pääosa muodosti Lietoon kuuluneen Prunkkalan kappeliseurakunnan. Tarvasjoen kunta liitettiin Lietoon vuonna 2015.

Liedossa tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella alueella on ollut asutusta jo kivi- ja pronssikaudella. Liedon Vanhalinna on yksi Suomen muinaislinnoista. Vanhalinnan linnavuoren alueella on tehty lukuisia rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä.

Vuodelta 1331 on säilynyt asiakirja, jossa Liedon kirkkoherra Pietari esiintyy ensimmäisen kerran. Tämän vuoksi Liedon pitäjän ja kirkon perustamisvuodeksi on sovittu vuosi 1331.

Kesäkuussa 2014 valtioneuvosto teki vuoden 2013 kuntarakennelakiin perustuen päätöksen Tarvasjoen liittämisestä Lietoon. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2015.[16]

Toukokuussa 2022 Liedon kunnanvaltuusto päätti ottaa Liedolle käyttöön kaupunkinimityksen[17]. Ehdotuksen asiasta teki kunnanjohtaja Mika Ingi, jonka mukaan kaupunkistatus voisi parantaa Liedon asemaa uudella hyvinvointialueella[18].

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Liedon Säästöpankki, risteilyalusten sisustuksia tekevä I.S. Mäkinen Oy ja linja-autojen koreja valmistava Carrus Delta.[19]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Liedon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 11 446
1985
  
 12 795
1990
  
 14 094
1995
  
 14 635
2000
  
 16 090
2005
  
 17 063
2010
  
 18 205
2015
  
 19 263
2020
  
 20 012
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liedon kirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Liedossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[21]:

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Liedon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[22]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Liedon kaupungin nykyisellä alueella[21]:

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museona toimiva Vanhalinnan kartanorakennus.

Liedossa on muutamia kiinnostavia paikkoja, kuten Liedon Pyhän Pietarin kirkko, Liedon Vanhalinna, Nautelankosken alue, Littoisten Verkatehdas ympäristöineen, Parmaharjun urheilukeskus hyppyrimäkineen, Zoolandia-eläintarha sekä Liedon vesitorni. Liedon kautta kulkee myös historiallinen Hämeen Härkätie, josta Vanhalinnan kautta kulkeva Vanhalinnantie on nimetty museotieksi. Liedon nähtävyyksistä Hämeen Härkätie, Liedon vanhalinna, Littoisten verkatehdas sekä Aurajokea seuraileva, myös Aurajoen maisematienä tunnettu Varkaantie ovat merkittäviä myös valtakunnallisesti merkittävinä rakennettuina kulttuuriympäristöinä[23][24][25][26][27].

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 10 kulkee Liedon keskustaajaman läpi, ja se on liikenteen pääyhteys Turun ja Liedon keskustan välillä. Kaupungin pohjoisosien liikennettä välittää sekä Tampereen valtatie eli valtatie 9 että Vanha Tampereentie eli seututie 222 Asemanseudun ja Ilmaristen kautta Turkuun. Liedon rautatieasema Turku–Toijala-radan varressa on lakkautettu. Etelässä kaupungin kautta kulkee kantatie 40 eli Turun ohikulkutie.

Lieto on kuulunut heinäkuun 2014 alusta lähtien Turun seudun joukkoliikenteen Föli-alueeseen yhdessä Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin ja Ruskon kanssa. Koko alueella on käytössä sama lippu sekä kahden tunnin vaihto-oikeus.[28] Turun ja Liedon keskustan välillä kulkee Fölin bussilinja 6 arkisin 20–30 minuutin välein. Vanhaa Tampereentietä kulkevat bussilinjat 401 ja 402 puolen tunnin välein. Liedossa kulkee myös useita kaupungin sisäisiä bussilinjoja palvellen lähinnä koulukuljetustarpeita. Sekä keskustaajamassa että Yliskulmalla on pikavuoropysäkki.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedossa on kaksi perinteikästä urheiluseuraa, Liedon Parma ja Liedon Luja. Liedossa toimii myös 1978 perustettu jalkapalloseura Liedon Pallo, jossa on noin 700 pelaajaa[29]. Lisäväriä kaupungin urheilupiiriin tuo n. 200 pelaajan salibandyseura SBS Lieto, sekä koripalloseura Lieto-Koris.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedon alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Liedon murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaation ja yleisgeminaation välinen tyyppi p,t,k,s-konsonanteissa.[30]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liedon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ohrankryynipuuro ja kääresyltty.[31]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[32]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 16.11.2021.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Lieto Oikeusministeriö. Viitattu 16.11.2021.
  8. ↑ Södersved, Jan: Kotiseutumme värikuvina - Lieto. Aero-Kuva Oy, 2008. ISBN 978-952-5467-76-5
  9. ↑ Nautelankoski Ympäristö. Viitattu 27.2.2018.
  10. ↑ Liedon karttapalvelu kartta.lieto.fi. Viitattu 29.4.2022.
  11. ↑ Lieto Suomen Sukututkimusseura ry. Arkistoitu 24.9.2018. Viitattu 15.6.2011.
  12. ↑ Taajama | Käsitteet | Tilastokeskus www.stat.fi. Viitattu 29.4.2022.
  13. ↑ Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.9.2021]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/meta.html https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s6.px/table/tableViewLayout1/[vanhentunut linkki]
  14. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2019 3.9.2021. Tilastokeskus. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 3.9.2021.
  15. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 5.12.2018.
  16. ↑ Tarvasjoki pakkoliitetään Lietoon ts.fi. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 12.6.2014.
  17. ↑ Savolainen, Anne: Liedosta tulee kuin tuleekin kaupunki – mahdollisimman nopeasti Turun Sanomat. 30.5.2022. Viitattu 31.5.2022.
  18. ↑ Vähämäki, Hannu: Kunnanjohtaja Mika Ingi haluaa Liedon kaupunkien joukkoon Yle Uutiset. 19.5.2022. Viitattu 31.5.2022.
  19. ↑ Alueen Lieto yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.2.2018.
  20. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 6.2.2018.
  21. ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Hämeen Härkätie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  24. ↑ Liedon vanhalinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  25. ↑ Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  26. ↑ Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  27. ↑ Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Arkistoitu 7.9.2014. Viitattu 2.10.2010.
  28. ↑ Turun seudun joukkoliikenteeseen tulossa iso muutos, Föli aloittaa heinäkuussa valonia.fi. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 12.6.2014.
  29. ↑ Liedon Pallo, liedonpallo.net
  30. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 278–279. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  31. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 24. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  32. ↑ Faktaa Liedosta Liedon kaupunki. Viitattu 13.3.2024.
  33. ↑ a b c Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]