Long Live Rock ’n’ Roll
| Long Live Rock ’n’ Roll Rainbow | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | maaliskuu – elokuu / joulukuu 1977 Château d’Hérouville, Pariisi, Ranska | |
| Julkaistu | 9. huhtikuuta 1978 | |
| Formaatti | LP, CD | |
| Tuottaja(t) | Martin Birch | |
| Tyylilaji | hard rock heavy metal | |
| Kesto | 38.27 | |
| Levy-yhtiö | Polydor Records | |
| Listasijoitukset | ||
| Rainbow’n muut julkaisut | ||
| On Stage 1977 |
Long Live Rock ’n’ Roll 1978 |
Down to Earth 1979 |
| Singlet albumilta Long Live Rock ’n’ Roll | ||
|
||
Long Live Rock ’n’ Roll on brittiläisen Rainbow-yhtyeen kolmas studioalbumi, ja se julkaistiin vuonna 1978. Albumi oli viimeinen Rainbow’n albumi, jolla Ronnie James Dio lauloi ennen siirtymistään Black Sabbathiin.
Kokoonpanomuutokset ja albumin levytys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Menestyksekkään Rising-kiertueen jälkeen tammikuussa 1977 basisti Jimmy Bain ja kosketinsoittaja Tony Carey erotettiin yhtyeestä. Lehdistössä kerrottiin kaksikon olleen ”eri linjoilla yhtyeen perustajajäsenten kanssa musiikillisesta suuntauksesta”.[8] Uudeksi basistiksi tuli mm. Uriah Heepissa ja Coliseum-yhtyeessä soittanut Mark Clarke, ja kun uutta sopivaa kosketinsoittajaa ei löytynyt, otettiin Carey takaisin.
Albumin levytykset alkoivat maaliskuussa 1977 Château d’Hérouville -nimisessä linnassa Ranskassa, johon oli tehty levytysstudio. Tuottajana jatkoi edelleen Martin Birch. Pian kuitenkin todettiin, ettei Mark Clarke ollutkaan sopiva basisti yhtyeeseen. Jimmy Bainia kysyttiin takaisin[8], mutta hänen kieltäydyttyä uutta basistia ei heti otettu ja Ritchie Blackmore hoiti itse basson soiton studiossa. Myös kosketinsoittaja Tony Carey erosi kesken levytykseen, koska hän kyllästyi Blackmoren hänelle tekemiin käytännön piloihin.[8][9]
Tulevan albumin levytyksen venyessä julkaistiin heinäkuussa 1977 markkinoille edellisvuoden konserteista koottu On Stage -livealbumi. Albumin promokiertue oli tarkoitus aloittaa syyskuussa, joten uutta basistia ja kosketinsoittajaa alettiin etsiä. Basistiksi tuli Mungo Jerry-, Chicken Shack- ja Widowmaker-yhtyeissä soittanut australialainen Bob Daisley ja kosketinsoittajaksi valittiin kanadalainen Symphonic Slam -yhtyeessä vaikuttanut David Stone. Studiotyöskentely Ranskassa päättyi elokuussa 1977 ja syyskuussa alkaneella kiertueella kuultiin uutena kappaleena ”Long Live Rock ’n’ Roll”, josta tulikin albumin nimikkokappale. Albumi käytiin vielä viimeistelemässä valmiiksi Ranskassa joulukuussa 1977.
Albumin sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumin avaavasta rock-musiikkia ylistävästä nimikappaleesta tuli yksi yhtyeen klassikoista, ja se sisältää tarttuvan kertosäkeen, josta tuli yleinen yleisönlaulatuskohta konserteissa. Myös kappaleesta ”Gates of Babylon” on tullut ajan myötä yksi yhtyeen suosituimmista kappaleista. Se sisältää itämaishenkistä kosketinsoitintyöskentelyä ja lyriikkaa sekä Blackmoren kitarasoolon. Se oli hieman samanhenkinen kuin Rising-albumin klassikko ”Stargazer”. Muuten kosketinsoittimet ovat albumilla pienemmässä roolissa kuin aikaisemmilla albumeilla ja Dion sanoitukset ovat vähemmän fantasiahenkisiä aiempaan verrattuna.
Jo vuonna 1976 kiertueilla soitettu ”Kill the King” on vahvasti power metal -henkinen nopea kappale, joka oli vakioavausnumero Dion aikaisissa konserteissa. Perinteisempää hard rockia albumilla edustavat ”The Shed (Subtle)” ja ”Sensitive to Light”. ”Lady of the Lake”, Bad Company -henkinen ”L.A. Connection” ja jousi- ja huilusäestyksellä menevä ”Rainbow Eyes” ovat hieman kaupallisempaa ja kevyempää materiaalia, johon Rainbow tulevina vuosina enemmän suuntautui.
Vaikka albumin kansitiedot kreditoivat Stonen ja Daisleyn täysvaltaisiksi jäseniksi, eivät he soita kaikilla albumin kappaleilla. Blackmore soittaa basso-osuudet neljällä albumin kappaleista ja ex-kosketinsoittaja Tony Carey soittaa kahdella kappaleella, vaikka häntä ei olekaan kreditoitu. David Stone sävelsi myös suuren osan ”Gates of Babylon”-kappaleesta, mutta ei ole saanut tekijäkrediittiä, koska myi osuutensa Blackmorelle ja Diolle.[10]
Albumin vastaanotto ja kokoonpanon hajoaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumi julkaistiin lopulta huhtikuussa 1978, ja se jatkoi yhtyeen hyviä sijoituksia Britanniassa, jossa se nousi sijalle 7 ja sai myös musiikkilehdistössä rohkaisevia arvosteluja.[11] Muuallakin Euroopassa albumi nousi top-30:een monessa maassa. Pohjois-Amerikassa taas yhtyeen suosio oli laskusuunnassa, ja albumi jäi sijalle 89. Uuden aallon AOR-yhtyeet hallitsivat sikäläisiä listoja ja perinteisempi hard rock ja heavy metal ei ollut muodissa. Ajan myötä albumi on kuitenkin ollut pidetty fanien keskuudessa, ja Allmusic.com-sivuston arvostelija sanoo albumin olevat ”viimeinen klassinen Rainbow-albumi, vaikka se ei ihan yllä edellisen Rising-albumin tasolle”.[12]
Vuoden 1977 lopulla yhtye oli kiertänyt Eurooppaa ja Britanniaa, ja vuoden 1978 tammi-helmikuussa se esiintyi useita kertoja Japanissa. Albumin julkaisun jälkeen toukokuussa 1978 yhtye lähti Pohjois-Amerikkaan, jossa se kiersi aina elokuun loppuun saakka. Amerikan televisiota varten tehtiin myös kolme promovideota ”Long Live Rock ’n’ Roll”, ”Gates of Babylon” ja ”L.A. Connection”. Albumin kappaleista konserteissa soitettiin ”Kill the King”, nimikappale sekä ”L.A. Connection” joitakin kertoja.
Ritchie Blackmore oli pettynyt yhtyeen menestykseen etenkin Pohjois-Amerikassa ja halusi suuntautua enemmän siellä menestyvään kaupallisempaan, AOR-vaikutteiseen musiikkiin, jota esimerkiksi Foreigner ja Journey esittivät. Tuoreimmat jäsenet David Stone ja Bob Daisley saivat lähteä kiertueen jälkeen, ja Blackmore pyysi vanhan Deep Purple -kollegansa Roger Gloverin tuottamaan seuraava albumi. Blackmore käski Ronnie James Dion unohtamaan fantasia- ja keskiaika-aiheiset sanoitukset ja kirjoittamaan enemmän parisuhteisiin ja rakkauteen liittyviä sanoituksia.[13] Dio ei ollut tästä lainkaan samaa mieltä ja ennen joulua 1978 hän lähti yhtyeestä. Vain rumpali Cozy Powell jäi vanhasta miehistöstä Blackmoren lisäksi tulevaan kokoonpanoon.
Muuta tietoa albumista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin albumi julkaistiin avattavilla kansilla, ja se sisälsi sanoitusliitteen. Sisäkannessa oleva konserttiyleisön kuva on alun perin Rush-yhtyeen konsertista.[14] Fanien pitämään lakanaan on päällemaalattu albumin nimi ja kuvassa näkyneet Rush-t-paidat on mustattu.[14]
Ensimmäinen remasteroitu versio albumista julkaistiin vuonna 1999. Se ei sisällä bonus-materiaalia. Amerikan painoksen kannet on replikoitu alkuperäisestä vinyyliversiosta, kun taas Euroopan painoksessa on normaalit cd-kannet. Vuonna 2012 albumista julkaistiin 2-CD:n "Deluxe Edition"-versio, jonka toinen CD sisältää bonusmateriaalia. Lisämateriaali on osittain peräisin albumilla soittaneen Bob Daisleyn arkistoista.[10]
Kannessa oleva kirjoitus ”No thanks to Baal” (suom. ”Ei kiitos Baalille”) viittaa albumin levytyksen aikaan Château d’Hérouvillessä pidettyyn spiritismi-istuntoon, jossa huhun mukaan Baal-niminen henki ilmestyi yhtyeelle.[15]
Kesäkuussa 2009 Jerry Bloom julkaisi cd-kokoisen kirjan Long Live Rock N’ Roll Story, joka kertoo albumin syntyhistorian.[16]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaikki kappaleet kirjoittaneet Ritchie Blackmore ja Ronnie James Dio, ellei toisin mainita.
A-puoli
- ”Long Live Rock ’n’ Roll” – 4.21
- ”Lady of the Lake” – 3.39
- ”L.A. Connection” – 5.02
- ”Gates of Babylon” – 6.49
B-puoli
- ”Kill the King” – 4.29 (säv. Ritchie Blackmore/Ronnie James Dio/Cozy Powell)
- ”The Shed (Subtle)” – 4.47 (säv. Blackmore/Dio/Powell)
- ”Sensitive to Light” – 3.07
- ”Rainbow Eyes” – 7.11
Vuoden 2012 Deluxe Editionin bonus-CD
- "Lady of the Lake" – 3.50
- "Sensitive to Light" – 3.03
- "L.A. Connection" – 5.33
- "Kill the King" – 4.27
- "The Shed (Subtle)" – 3.36
- "Long Live Rock 'n' Roll" – 4.19
- "Rainbow Eyes" – 6.55
- "Long Live Rock 'n' Roll" – 6.56
- "Kill the King" – 4.42
- "Long Live Rock 'n' Roll" – 3.31
- "L.A. Connection" – 5.10
- "Gates of Babylon" – 6.35
- "L.A. Connection" – 5.11
- "Gates of Babylon" – 6.43
- kpl. 1-7 raakamiksauksia, 4. heinäkuuta 1977
- kpl. 8-9 Shepperton Film Studios, harjoitukset, elokuu 1977
- kpl. 10-12 Don Kirshner's Rock Concert, toukokuu 1978, live
- kpl. 13-14 Don Kirshner's Rock Concert, toukokuu 1978, live (vaihtoehtoiset versiot)
Singlet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1978 - ”Long Live Rock ’n’ Roll” / ”Sensitive to Light”
- 1978 - ”L.A. Connection” / ”Lady of the Lake”
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ronnie James Dio – laulu
- Ritchie Blackmore – kitara, bassokitara
- David Stone – kosketinsoittimet (kappaleissa ”Gates of Babylon”, ”Kill the King”, ”The Shed” sekä piano-outro kappaleessa ”L.A. Connection”)
- Bob Daisley – bassokitara (kappaleissa ”Gates of Babylon”, ”Kill the King” ja ”Sensitive to Light”)
- Cozy Powell – rummut
sekä:
- Tony Carey - kosketinsoittimet (kappaleissa ”Long Live Rock ’n’ Roll” ja ”Lady of the Lake”)
- Bavarian String Ensemble johtajanaan Rainer Pietsch (kappaleessa ”Gates of Babylon”)
- Ferenc Kiss & Nico Nicolicv – alttoviulu (kappaleessa ”Rainbow Eyes”)
- Karl Heinz Feit – sello (kappaleessa ”Rainbow Eyes”)
- Rudi Risavy & Max Hecker – huilu (kappaleessa ”Rainbow Eyes”)
Arvostelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korroosio.fi (
) linkki[vanhentunut linkki] - Sputnic Music () linkki
- Allmusic (
) linkki
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.everyhit.com/
- ↑ http://norwegiancharts.com/showitem.asp?interpret=Rainbow&titel=Long+Live+Rock+%27n%27+Roll&cat=a
- ↑ Timo Pennanen: Sisältää hitin - levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, sivu 242, Otava 2006
- ↑ http://swedishcharts.com/showitem.asp?interpret=Rainbow&titel=Long+Live+Rock+%27n%27+Roll&cat=a
- ↑ http://www.charts-surfer.de/musiksearch.php (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Long Live Rock ’n’ Roll - Rainbow allmusic.com. Viitattu 24.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Search Results - RPM collectionscanada.gc.ca. Viitattu 24.8.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c http://www.deep-purple.net/tree/rainbow/rainbow-1.htm Rainbow-historiikki Deep-Purple.net-sivustolla
- ↑ http://www.ronniejamesdiosite.com/NewsInterviews/RainbowTours/rainbow2.htm Rainbow-historiikki Ronnie James Dio -aiheisella sivustolla
- ↑ a b Bob Daisley: For Facts Sake. Määritä julkaisija!
- ↑ Arvosteluja The Rainbow Fanclan Legacy-sivustolla
- ↑ http://www.allmusic.com/album/long-live-rock-n-roll-r16064 Arvostelu Allmusic.com-sivustolla
- ↑ Garry Sharpe-Young: Never Say Die
- ↑ a b http://www.2112.net/powerwindows/main/RushReferences.htm (Arkistoitu – Internet Archive) Anekdootti Rush-aiheisella sivustolla
- ↑ http://www.deep-purple.fi/levyt.php?id=13 (Arkistoitu – Internet Archive) Arvostelu albumista Deep-Purple.fi-sivustolla
- ↑ http://www.thehighwaystar.com/news/2009/05/30/long-live-rock-n-roll-story/ Infoa kirjasta
| Ritchie Blackmore | |
|---|---|
| Laulajat: Ronnie James Dio · Graham Bonnet · Joe Lynn Turner · Doogie White | |
| Basistit: Craig Gruber · Jimmy Bain · Mark Clarke · Bob Daisley · Roger Glover · Greg Smith | |
| Rumpalit: Gary Driscoll · Cozy Powell · Bobby Rondinelli · Chuck Burgi · John O'Reilly · John Miceli | |
| Kosketinsoittajat : Micky Lee Soule · Tony Carey · David Stone · Don Airey · David Rosenthal · Paul Morris |