Louise Rennison (11. lokakuuta 1951 – 29. helmikuuta 2016) oli palkittu englantilainen kirjailija ja koomikko, joka kirjoitti teinitytöille suunnatun kirjasarjan Georgia Nicolsonin salatut elämät. Kirjasarja kertoo teinitytöstä nimeltä Georgia Nicolson ja hänen parhaista ystävistään Ässäjengistä. Hänen kaksi ensimmäistä romaaniaan Kissanpäiviä ja jumalaisia jätkiä ja Minihameita ja miesmagneetteja sovellettiin myös elokuvaksi nimeltä Angus, Thongs and Perfect Snogging. Hän kirjoitti myös kirjasarjaa Georgian nuoremmasta serkusta Tallulah Caseysta.
Rennison esiintyi näytelmissä Stevie Wonder Felt My Face, Bob Marley's Gardener Sold My Friend ja Never Eat Anything Bigger Than Your Head.
Rennison syntyi Leedsissä Yorkshiressa. Perheen kanssa samassa talossa asuivat myös hänen isovanhempansa, tätinsä, setänsä ja serkkunsa. Hän kävi 11-vuotiaasta saakka Parklands High Schoolin tyttökoulua, josta hän on myöhemmin kertonut saaneensa aihetta kirjoihinsa. Kun Rennison oli 15-vuotias, perhe muutti Wairakeihin Uuteen-Seelantiin. Siellä hän tuli raskaaksi, mutta antoi tyttärensä adoptoitavaksi.
Rennison muutti takaisin Englantiin ja asui pienessä talossa Notting Hillissä. Hänellä teki monenlaisia töitä, ennen kuin päätti toteuttaa unelmansa näyttelijäksi ryhtymisestä ja pääsi opiskelemaan Brightonin yliopistoon. Siellä ollessaan hän kuului naisista koostuvaan kabareeryhmään Women With Beardsissa, joka teki leikkimielistä pilaa miehistä.
Rennisonin ensimmäinen menestys oli yhden naisen omaelämäkerrallinen esitys Stevie Wonder Felt My Face. Hän lähti esityksen kanssa kiertueelle, muun muassa Edinburgh Fringe Festivalille, ja BBC tuotti sen televisioesitykseksi. Hän alkoi kirjoittaa Woman's Hourille, jota esitettiin Britannian Radio Fourilla, ja lontoolaiselle sanomalehdelle. Sanomalehtikolumnit kertoivat asioista, jotka kiinnostivat häntä itseään, kuten esimerkiksi siitä, kuinka turhaa on seurustella sen jälkeen, kun on täyttänyt 35, ja Picadilly Press pyysi häntä kirjoittamaan nuortenkirjan.
Rennisonin ensimmäinen kirja Kissanpäiviä ja jumalaisia jätkiä julkaistiin. Siitä tuli maailmanlaajuinen menestyskirja, ja se käännettiin 34 kielelle. Hän käytti kirjassa oikeiden lapsuudenystäviensä nimiä ja unohti muuttaa ne käsikirjoitukseen ennen kuin kirja julkaistiin. Niinpä lapsuudenystävät tunnistivat itsensä kirjasta.
Rennison on sanonut, että hän ei kirjoittanut opettaakseen, vaan omaksi huvikseen ja on sanonut myös: "Halusin Georgian olevan kunnollinen ihminen. Halusin hänen olevan vähän tyhmä ja narsistinen ja vaikea ja hauska ja töykeä ja vähän kateellinen ja ynnä muuta. Mutta halusin että hänellä oli silti hyvä sydän." Hän on myös sanonut suunnanneensa kirjat teinitytöille, mutta hänen mielestään ne voivat myös tavoittaa vanhempia lukijoita. Rennison toi kirjoissaan usein esille feministisiä ajatuksia. Hän halusi kirjojensa saavan nuoret tytöt puhumaan ja päättämään itse omista elämistään ja siitä, mitä he haluavat olla.
Kirjalle Kissanpäivä ja jumalaisia jätkiä Rennison kirjoitti jatko-osia , ja vuonna 2010 hän alkoi kirjoittaa uutta kirjasarjaansa Georgian nuoremmasta serkusta Tallulah Caseysta.
Rennisonin kustantaja HarperCollins ilmoitti Rennisonin kuolemasta 29. helmikuuta 2016.
Kissanpäiviä ja jumalaisia jätkiä voitti vuonna 1999 Nestlé Smarties Book Prizen pronssipalkinnon, ja se nimettiin Printz Honor Bookiksi 2001.
Vuonna 2004 kirjasarjan neljäs osa Rimakauhua ja ranskalaisia oli New York Timesin bestsellerlistalla. Vuonna 2008 hänet nimettiin "teinien kuningattareksi". Ensimmäisestä Tallulah Caseysta kertovasta kirjasta Rennison palkittiin vuonna 2010 Roald Dahl Funny Prizellä.
Vuonna 2008 kaksi ensimmäistä Georgiasta kertovaa kirjaa sovitettiin elokuvaksi, jonka ohjasi Gurinder Chadha. Vaikka Rennison sai paljon tunnustusta kirjoistaan, kaikki opettajat ja vanhemmat eivät pitäneet niistä. Rennison vieraili usein kouluissa, ja oppilaat suhtautuivat myönteisesti, mutta opettajat valittivat usein kirjojen aiheista. Rennison ei pyydellyt anteeksi sitä, mistä hänen kirjansa kertovat.