Lowell Mason

Lowell Mason

Lowell Mason (8. tammikuuta 1792, Medfield, Massachusetts, Yhdysvallat - 11. elokuuta 1872, Orange, New Jersey) oli yhdysvaltalainen säveltäjä, musiikkipedagogi, koulu- ja kirkkomusiikin uudistaja.

Elmämänvaihet ja työ

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mason oli alkuaan pankkivirkailija ja presbyteerikirkkoon kuulunut itseoppinut säveltäjä. Hän toimi kuoronjohtajana jo 16-vuotiaana ja 18-vuotiaana orkesterinjohtajana. Hän opiskeli musiikkia Fried­rich Le­o­pold Abelin johdolla. Aluksi kustantajat eivät ottaneet julkaistaviksi hänen varhaisia sävellyksiään kunnes Bostonin Handel and Haydn -yhdistys julkaisi niitä vuonna 1822. 1827 Masonista tuli Händel- ja Haydn-yhdistyksen johtaja ja kapellimestari.[1]

Hän perusti Bostonin musiikkiakatemian 1832. Hänen vaikutuksestaan musiikista tuli koulujen oppiaine, aluksi Bostonissa 1838. Hän oli omaksunut pedagogisia vaikutteita Euroopasta ja hän itse viittasi sveitsiläisen Johann Heinrich Pestalozzin ajatuksiin.[2] Uutta materiaalia musiikkiopetukseen hän tuotti itse säveltämällä ja hän lienee säveltänyt noin 1600 sävelmää ja julkaissut noin 60 laulukokoelmaa jaa häntä pidetään amerikkalaisen protestanttisen kirkkomusiikin kenties suurimpana vaikuttajan 1800-luvulla.[1]

Mason matkusti myös Euroopassa ja tutusti eurooppalaisten säveltäjien tuotantoon saaden niistä vaikutteita. Ensimmäisessä laulukokoelmassaan hän julkaisi eurooppalaisten säveltäjien teoksia, joita hän sovitti säkeistömuotoisiin teksteihin.Useimmat niistä hän oli lainannut englantilaisen WIlliam Gardinerin kokoelmista. Hän sai vaikutteita myös itävaltalaisesta ja saksalaisesta kansanmusiikista omaan tuotantoonsa.[2] New Yorkin yliopisto myönsi hänelle myös musiikin tohtorin arvon, vaikka hän oli itseoppinut.[1]

Tunnetuin hänen sävelmänsä on englantilaisen Sarah Adamsin lauluun ”Nearer, my God, to Thee, Nearer to Thee!" liitetty sävelmä vuodelta 1856. Se julkaisitiin ”Sabbat Hymn and Tune Book” nimisessä kokoelmassa 1859. Sävelmä tunnetaan myös nimellä "Bethany".[3]

Masonin sävelmiä suomenkielisissä virsi- ja laulukirjoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ev. lut. kirkon virsikirja

Ruotsin kirkon virsikirja

  • 152 Sana ihmeellinen täällä soi /Kristus lever-underbra ord (Selma Sundelius-Lagerström 1884, suom. Anna-Maija Raittila 1999)
  • 271 Käyn kohti sinua /Nearer, my God, to Thee (Sarah F. Adams 1841, suom.1894, Aune Krohn 1912, uud. suom. Niilo Rauhala 1999) Sama sävl
  • 278 Käy, Vapahtajani, johdattamaan /Savior! I follow on (Charles S. Robinson 1862, Ruots. Fredrik Engelke 1883, suom. Pekka Kivekäs 1998)
  • 585 Kiiruhda! Päivä rientää /Work, for the night is coming (Annie L. Coghill 1854, Ruots. Siri Dahlquist 1913, suom. Pekka Kivekäs 1998)

Hengellinen laulukirja

  • 195 Kiiruhda työhön Herran (Annie L. Goghill 1854)
  • 215 Afrikan aava sansa Ja palmut Intian (Reginald Heber 1819)
  • 291 Rauhaton ihmissielu Aaltojen armoilla. (Tuntem.)
  • 483 Käyn kohti sinua Oi Herrani (Sarah Adams 1841)

Seurakunta laulaa[4]

  • 46 Halleluja, aamu koittaa (Tuntem. suom. Joel Niininen 2000)
  • 301 Käyn kohti sinua (Sarah Adams, suom 1-3.säk Niilo Rauhala, 4. säk. Joel Niininen)
  • 408 Kiiruhda työhön Herran (Annie L. Goghill)
  • 491 Koitteesi kirkkaus, kaivattu aamu (Tuntem. suom. Joel Niininen 1991)

Siionin kannel

  • 303 Nyt pääsin kuormastain (Clara Ahnfelt 1861, suom. Lauri Thurén)
  • 386 Töihin nyt, yö kun uhkaa (Annie L. Goghill 1854, suom Lauri Thurén,
  • 403 Kantakaa kaikki tuulet (Reginald Heber 1819, suom Eeva Takala)
  • 459 Sua kohti, Herrani (Sarah Adams 1841, 1920, uud. Niilo Rauhala ja Sk-tomikunta)

Viisikielinen[5]

  • 267. Riemuitse maa

Huomionosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Lowell Mason hymnary.org. Viitattu 4.4.2020.
  2. ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen. s. 407. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014.
  3. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 2 Psalmerna 205-429. s. 179. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-877-052-0, 2017.
  4. ↑ Seurakunta laulaa. Kirjatoimi, 2001. ISBN 951-629-430-8
  5. ↑ Säveltäjät, Laululuettelo viisikielinen.fi. Viitattu 4.4.2020.
  6. ↑ Jäsenet Gospel Music Association. Arkistoitu 18.9.2021. Viitattu 5.9.2021.