Lysmata amboinensis | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
Lahko: | Kymmenjalkaiset Decapoda |
Alalahko: | Pleocyemata |
Osalahko: | Caridea |
Yläheimo: | Alpheoidea |
Heimo: | Hippolytidae |
Suku: | Lysmata |
Laji: | amboinensis |
Kaksiosainen nimi | |
Lysmata amboinensis |
|
Katso myös | |
Lysmata amboinensis on trooppisten vesien katkarapu. Se on yksi riutta-akvaarioharrastuksen suosituimmista äyriäisistä, sillä se on värikäs, helppohoitoinen ja syö loisia kalojen pinnalta.[1]
Lysmata amboinensis kasvaa noin viisi senttimetriä pitkäksi. Vatsapuoli ja jalat ovat kellertävät, selkäpuoli on muuten joulunpunainen, mutta keskellä kulkee valkoinen pitkittäisraita pyrstöstä kuononkärkeen. Silmät ovat mustat, pallomaiset, suhteellisen suuret ja kaukana toisistaan. Kuusi valkoista tuntosarvea ovat eläimen itsensä mittaiset, ja se voi harittaa niitä jopa suoraan sivulle. Sakset ovat ohuet ja valkoiset. Pyrstö on viuhkamainen ja muodostuu viidestä pyöreäpäisestä levystä. Keskimmäisessä kulkee valkoinen raita ja pyrstön reunoilla on kaksi valkoista pilkkua. Näiden pilkkujen avulla lajin voi erottaa lähisukulaisestaan Lysmata grabhami -katkaravusta.[1]
Lysmata amboinensis -katkarapu elää luonnossa Punaisellamerellä ja trooppisella Indopasifisella merialueella.[2] Se elää tyypillisesti koralliriuttojen ulkorinteillä.[3]
Lysmata amboinensis -katkarapuja kutsutaan puhdistajaravuiksi, sillä ne syövät loisia kalojen pinnalta. Symbioottisessa suhteessa kaloille ja äyriäisille kehittyy tapaamispaikka, johon uidessaan kala osoittaa käyttäytymisellään haluavansa puhdistusta. Silloin katkarapu kiipeilee läheisillä koralleilla niin, että se voi puhdistaa kalan joka puolelta. Isot kalat avaavat suunsa, jolloin katkaravut voivat puhdistaa niiden suuontelon ja kidukset.[4]
Lysmata amboinensis on hermafrodiitti: samat yksilöt voivat toimia sekä naaraina että koiraina, mutta eivät kuitenkaan voi hedelmöittää itseään.[5] Lajin mätimunat ovat vihreitä.
Lysmata amboinensis elää merivedessä, jonka lämpötila on 22–26 °C, ominaispaino 1,023–1,025 ja pH 8,1–8,4. Se on herkkä kuparille ja suurille nitraattipitoisuuksille. Laji tarvitsee tarpeeksi jodia, jotta uuden kuoren muodostuminen onnistuu kuorenvaihdon yhteydessä.[1] Jodi ei pysy liukoisessa muodossa pitkään, joten jodia on helpoin lisätä ruoan seassa esimerkiksi ruokkimalla näitä eläimiä pienillä määrillä krillejä.[6] Liian suuri jodin määrä voi saada katkaravun vaihtamaan kuorta turhan usein ja johtaa lopulta sen ennenaikaiseen kuolemaan; normaalisti nämä äyriäiset elävät akvaariossa kolmisen vuotta.[7]
Lysmata amboinensis syö loisia ja kuollutta ihoa kalojen pinnalta, jos niitä on tarpeeksi tarjolla. Se poimii myös muuta orgaanista ainetta riutan koloista. Vanheneva äyriäinen vähentää puhdistamistaan, ja silloin voi akvaariossa olla tarvetta ruokintaan, samoin kuin erittäin siisteissä akvaarioissa. Lajille sopivat lihapitoiset kuiva- ja pakasteruoat.[4]
Katkarapu vaihtaa kuorensa kolmen tai neljän viikon välein. Hylätty kuori on täydellinen kopio itse äyriäisestä tuntosarvia ja saksia myöten, ja näyttää siksi helposti kuolleelta eläimeltä. Kun vasta kuorensa luonut, vielä pehmeäkuorinen katkarapu puolestaan piilottelee useiden päivien ajan kivenkolossa, moni akvaarioharrastaja on luullut yksilön kuolleen. Tyhjä kuori sisältää monia hivenaineita, joten se kannattaa jättää äyriäisten syötäväksi.[6]
Laji on kutenut myös kotiakvaarioissa, mutta mädistä kuoriutuneet toukat eivät yleensä onnistu kehittymään aikuisiksi vankeudessa.[4][8]
Lysmata amboinensis -katkaravut tulevat yleensä akvaariossa toimeen useimpien muiden lajien kanssa, mutta ovat joskus häirinneet jättiläissimpukoita.[9]