Léon-Gontran Damas

Léon-Gontran Damas vuonna 1972.

Léon-Gontran Damas (28. maaliskuuta 1912 Cayenne – 22. tammikuuta 1978 Washington[1]) oli ranskanguayanalainen runoilija, joka tunnetaan yhtenä négritude-liikkeen perustajista.

Damas syntyi eurooppalais-, afrikkalais- ja intiaanitaustaiseen kaupunkilaisperheeseen. Hän jäi varhain orvoksi ja kasvoi tätinsä luona. Damas kävi lukion Martiniquella, jossa hän tutustui Aimé Césaireen. Hän jatkoi opintojaan Pariisissa, työskenteli eri ammateissa ja harrasti kirjallisuutta.[2]

Damas, Césaire ja Léopold Sédar Senghor perustivat vuonna 1934 L’Étudiant noir -lehden, josta tuli négritude-liikkeen airut. Damasin ensimmäinen runokokoelma Pigments (1937) sai paljon kiitosta, mutta joutui sittemmin siirtomaaviranomaisten kieltämäksi. Omaelämäkerrallinen essee Retour de Guyane ilmestyi vuonna 1938.[3]

Toisen maailmansodan alussa Damas toimi sensorina Toulousessa ja Lyonissa. Hän osallistui vastarintaliikkeen toimintaan ja työskenteli radiossa.[2] Vuonna 1944 ilmestyi kertomuskokoelma Veillées noires, vuonna 1947 Damasin laatima siirtomaarunoilijoiden antologia Poètes d’expression française ja seuraavina vuosina runokirjat Poèmes nègres sur des airs africains (1948), Graffiti (1952) ja Black-Label (1956). Damasia pidetään négritude-runoilijoista omaperäisimpänä länsi-intialaisten ja afrikkalaisten aiheiden käyttäjänä. Hänen tyylinsä heijastaa afrikkalaisen laulun ja tanssin toistoa, pyörivää liikettä ja polyfoniaa.[3]

Damas oli René Jadfardin Guayanan renessanssi -liikkeen jäsen. Jadfardin kuoltua lento-onnettomuudessa hänet valittiin vuonna 1948 Guayanan edustajaksi Ranskan kansalliskokoukseen.[2] Damas oli ehdolla myös vuosien 1951 ja 1956 vaaleissa, joissa valituksi tuli Edouard Gaumont[1]. Poliitikkona hän kannatti sosialismia ja Guayanan itsenäisyyttä[3].

Damas työskenteli 1960-luvulla kustannustoimittajana ja Unescon virkailijana ja matkusteli paljon tutkien afrikkalaista kulttuuria. Tänä aikana häneltä ilmestyi pessimismiä huokuva kokoelma Névralgies (1964) ja mustien runoilijoiden antologia Nouvelle somme de poésie du monde noir (1966). Vuodesta 1970 lähtien Damas asui Yhdysvalloissa opettaen Georgetownin ja Howardin yliopistoissa.[3] Hänet haudattiin suurin juhlallisuuksin Cayenneen[2].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Léon Damas Assemblée nationale. Viitattu 25.2.2022.
  2. ↑ a b c d DAMAS Léon, Gontran Le Maitron. Viitattu 25.2.2022.
  3. ↑ a b c d Herdeck, Donald E. (editor): Caribbean Writers: A Bio-Bibliographical-Critical Encyclopedia, s. 349–351. Washington: Three Continents Press, 1979. ISBN 0-914478-74-5