M2 Bradley
| M2 Bradley | |
|---|---|
 Yhdysvaltain maavoimien M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunu varustettuna reaktiivipanssarielementein |
|
| Valmistushistoria | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat[1] |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | |
| – putki edessä | 6,55 m |
| – pelkkä runko | 6,55 m |
| Leveys | 3,6 m |
| Korkeus | 2,98 m |
| Taistelupaino | 30,4 t |
| Maksiminopeus | |
| – tiellä | 66 km/h |
| – maastossa | 66 km/h |
| Toimintasäde | 483 km |
| Pääase | 25 mm M242 Bushmaster -konetykki |
| Muu aseistus |
TOW-panssarintorjuntaohjuksen ampumalaite 7,62 mm M240 -konekivääri |
| Panssarointi | vaunun runko alumiinia |
| Moottori | Cummins VTA-903T, V8 diesel |
| – hevosvoimat | 600 hv |
| – kilowattia | 447 kW |
| Miehistö | 3 + 6 |
M2 Bradley on yhdysvaltalainen jalkaväen taisteluvaunu (Infantry fighting vehicle, IFV). M2 ja sen tiedusteluversio M3 ovat Yhdysvaltain maavoimien ainoat rynnäkköpanssarivaunumallit. Bradleystä on tehty myös Stinger-ohjuksin varustettu ilmatorjuntaversio, M6 Linebacker. Bradleyn valmistaja oli aiemmin yhdysvaltalainen United Defense Industries UDI).[1] Maaliskuussa 2005 UDI liitettiin yrityskaupan seurauksena brittiläisen BAE Systems teollisuuskonsernin osaksi.[2] Bradley M2/M3 taisteluvaunun valmistajaksi tuli konsernin BAE Systems Land & Armaments.[3]
Yleistietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]M2 Bradley suunniteltiin jalkaväen kuljettamiseen taisteluun ja sen taistelun tukemiseen. Bradley voi tuhota myös vihollisen kalustoa panssarintorjuntaohjuksilla ja konetykillä. Vaunu kuljettaa kolmea miehistönjäsentä ja kuuden sotilaan jalkaväkiryhmää.
M2 Bradley on 6 metriä pitkä, 3,6 metriä leveä ja 3,2 metriä korkea. Sen huippunopeus on 66 kilometriä tunnissa. Painoa vaunulla on 30,4 tonnia. Bradleyn pääase on sähkötoiminen 25 millimetrin M242 Bushmaster -konetykki. Panssarintorjunta-aseistukseen kuuluu TOW-panssarintorjuntaohjuksen ampumalaite, jossa on ampumavalmiina kaksi ohjusta. Vaunussa on myös putken suuntainen 7,62 mm M240 -konekivääri.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]M2 Bradleyn kehitystyö alkoi vuonna 1968 vastauksena neuvostoliittolaiselle BMP-1-rynnäkkövaunulle. Palveluskäyttöön se tuli vuonna 1981, samoihin aikoihin Neuvostoliiton BMP-2-rynnäkköpanssarivaunun kanssa. Se nimettiin kenraali Omar Bradleyn mukaan ja otettiin Yhdysvaltain maavoimien käyttöön vuonna 1981. BAE Systems North America on valmistanut niitä tähän mennessä jo 6 720 kappaletta.[3]
Persianlahden sodan aikana Bradleyt tuhosivat enemmän irakilaisia panssariajoneuvoja kuin M1 Abrams -taistelupanssarivaunut. Yhdysvallat menetti sodassa 20 Bradleytä, mutta niistä irakilaiset tuhosivat vain kolme. Loput 17 tuhoutuivat omien joukkojen tulessa. Tällaisten tapausten välttämiseksi Yhdysvallat alkoi liittää niihin tunnistuspaneeleja.
Bradleytä käytettiin myöhemmin Irakin sodan aikana, mutta niiden on todettu olevan haavoittuvia sissien yllätyshyökkäyksiä vastaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b United Defense Industries 7.3.2005. globalsecurity.org. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ BAE Systems to buy US rival UDI 7.3.2005. bbc.co.uk. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Bradley M2/M3 Tracked Armoured Fighting Vehicle, United States of America noin 2011–2012. army-technology.com. Viitattu 22.7.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Infantry Fighting Vehicle M2 Bradley (englanniksi) (50megs.com)
