Marjaniemi

Tämä artikkeli kertoo Helsingin kaupunginosasta. Marjaniemi on myös kylä Hailuodossa.
Marjaniemi
Marudd
Kaupungin kartta, jossa Marjaniemi korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Marjaniemi korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 455
Pinta-ala 1,02 km² 
Väkiluku 1 989 ()[1]
Väestötiheys 1925 as./km²
Osa-alueet on itse osa-alue Vartiokylän peruspiirissä
Postinumero(t) 00930, 00931
Lähialueet Roihuvuori, Itäkeskus, Puotila, Meri-Rastila

Marjaniemi (ruots. Marudd) on Helsingin 45. kaupunginosaan eli Vartiokylään kuuluva merellinen ja pientalovaltainen osa-alue Itä-Helsingissä.

Marjaniemi sijaitsee Strömsinlahden ja Vartiokylänlahden rannalla, Itäkeskuksen eteläpuolella. Marjaniemen rannan edustalla sijaitsevat Iso Koivusaari sekä pienemmät Pieni Koivusaari, Syvännesaari, Harjakari ja Härkäsaari luetaan myös Marjaniemen osa-alueeseen.

Asukkaita Marjaniemessä on 1964 (1.1.2005); työpaikkoja alue tarjosi 257:lle (31.12.2003).lähde? Marjaniemeläiset maksoivat tuloveroja vuodessa keskimäärin 33 621 euroa taloutta kohti.[2]

Marjaniemen lähialueita ovat pohjoispuolella sijaitsevan Itäkeskuksen ohella Roihuvuori lännessä, Puotila koillisessa sekä Tammisalon, Vartiosaaren ja Vuosaaren Meri-Rastilan osa-alueet merenlahden toisella puolella.

Marjaniemen länsiosissa on uimaranta (Kivalontien vierellä). Marjaniemessä toimii kaksi pursiseuraa (Marjaniemen purjehtijat ja Marjaniemen venekerho), sekä melontaseura (Marjaniemen melojat).

Historia ja nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marjaniemen uimaranta vuonna 1967.

Marjaniemi on ollut Vartiokylään kuuluvan osa-alueen virallisena nimenä vuodesta 1959 lähtien. Nimi on ollut yleisesti käytössä vuodesta 1925, jolloin perustettiin Oy Marjaniemen Huvilayhdyskunta – Marudds Villasamhälle Ab. Nimen lähtökohtana on jo vuoden 1751 kartassa esiintyvä paikannimi Marängen, josta suomenkielisen nimen alkuosa Marja on äänteellinen mukaelma. Ruotsin kielen sana mar tarkoittaa 'märkää rantaniittyä, vesijättömaata'. Marjaniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa osana Vartiokylää.[3]

Marjaniemi oli 1900-luvun alkupuolella kesähuvila-aluetta, ja sitä käytettiin kieltolain aikana pirtun salakuljetuksen tukikohtana.lähde?

1900-luvun loppupuolella Marjaniemen siirtolapuutarhan etelä- ja itäpuolella oli E-liikkeen rakennuksia, muun muassa koulutuskeskus E-instituutti. Kun siirtolapuutarhan muuttaminen asuinalueeksi sai suurta vastustusta, kaupunki hankki vaihtokaupalla itselleen vuonna 1986 E-liikkeen alueet asuinkäyttöön kaavoitettaviksi, ja siirtolapuutarha säilyi.[4] Kerrostalopitoinen kaava vahvistettiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1996 parin vuoden valituskierroksen jälkeen[5]. E-instituutilta vapautuneissa Strömsin kartanon tiloissa toimivat nyt Itä-Helsingin musiikkiopisto ja Helsingin kuvataidekoulu[6].

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Bussi 98 tarjoaa liityntäyhteyden Rastilan sekä Itäkeskuksen metroasemalle. Öisin Marjaniemen kautta ajaa bussi 95N rettiä Rautatientori–Tammisalo–Marjaniemi–Mellunmäki–Länsimäki.

Myös Tulisuontietä pitkin kulkee bussi 82: Herttoniemen metroasema-Roihuvuori-Itäkeskuksen metroasema.

Populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

J. Karjalainen Electric Sauna-yhtye julkaisi vuonna 2001 albumin Marjaniemessä, joka sisälsi singlen "Verinen mies". Laulu kuvailee tarinankertojan jännittäviä lapsuudenkokemuksia Marjaniemestä.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2010. ISSN 1455-7231 (painettu), ISSN 1796-721X (verkossa) Tilaston verkkoversio (viitattu 8.7.2013).
  3. ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 209. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  4. ↑ E-instituutin mat Marjaniemessä sittenkin Helsingin kaupungille. Helsingin Sanomat, 16.7.1986, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
  5. ↑ KHO piti ennallaan Marjaniemen kerrostaloalueen kaavapäätöksen. Helsingin Sanomat, 17.4.1996, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
  6. ↑ Roihuvuoren historiikki Roihuvuoren kaupunginosasivut. 16.3.2005. Viitattu 11.6.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Marjaniemi-Seura ry
  • Hirvonen, Maija (toim.): Hevoshaasta Helsingin helmeksi : Marjaniemi 1920-1990. Helsinki: Marjaniemi-seura, 1991. ISBN 952-90-2257-3
  • Leino, Väinö: Marjaniemen huvilayhdyskunta : muistelmia sen synnystä ja kehityksestä aina Helsingin kaupungin liittämiseen saakka. Helsinki: Tekijä, 1952.
  • Strang, Jan: ”Marjaniemen saaret”, Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia, s. 234–244. Helsinki: Antiikki-Kirja, 2016. ISBN 978-951-98135-2-3