Martha Mansfield, alkuperäiseltä sukunimeltään Ehrlich (14. heinäkuuta 1899 New York – 30. marraskuuta 1923 San Antonio) oli yhdysvaltalainen mykkäelokuvakauden näyttelijä.
Martha Erlich vietti lapsuutensa Mansfieldin pikkukaupungissa Ohiossa. On epäselvää, oliko hänen isänsä lähtenyt perheestä vai kuollut, kun hän muutti äitinsä kanssa New Yorkiin joko vuonna 1911 tai 1912.[1]
Omien sanojensa mukaan Erlich päätti ryhtyä näyttelijäksi 14-vuotiaana. Hän meni tapaamaan Willam Bradya, jonka oli kuullut etsivän näyttelijöitä ”Pikku naisia” -romaanin näytelmäversioon. Brady oli purskahtanut Erlichin nähdessään nauruun, sillä Erlich oli kovin nuori ja vilpittömän oloinen. Erlich saikin roolin, mutta hänen piti näytellä poikaa.[1]
1910-luvun puolivälissä Erlich työskenteli myös taide- ja valokuvamallina saaden jonkinlaista menestystä. Hän oli kuvittaja Harrison Fischerin suosikki ja valokuvaaja Alfred Cheney Johnson otti hänestä yli 300 kuvaa. Pidemmän päälle mallintyöt alkoivat kyllästyttää ja Erlich halusi takaisin näyttämölle. Vuonna 1913 hänen onnistui saada rooli näytelmästä ”Hop o´my thumb”.[1][2]
Seuraavina vuosina ura Broadwaylla jatkui. Vuonna 1916 hän esiintyi tuotannossa ”The Century Girl” ja vuonna 1917 tuotannossa ”On with the Dance”. Elokuvaura pääsi alkamaan kun ranskalaisen koomikon Max Linderin elokuviin etsittiin naisnäyttelijää. Elokuviin kaavailtu naisnäyttelijä ei halunnut rikkoa aikaisempia sopimuksiaan ja roolia tarjottiin Erlichille. Hän suostui ja samalla hän otti käyttöön nimen Martha Early.[1]
Yhdessä Linderin kanssa Early teki kolme elokuvaa. Ne eivät olleet mitään menestyksiä, johtuen siitä, että Linder ei juurikaan osannut englantia eikä Linder ranskaa. Kieliongelmista huolimatta Early suostui jatkamaan Linderin ohjaamissa elokuvissa ja myöhemmin hän antoi Linderin ohjaajantaidoista kehuja.[1]
Samaan aikaan kun teki elokuvia Early palasi Broadwayn näyttämölle. Hän esiintyi Ziegfeld Follies -revyyssä vuonna 1918 ja 1919 ollen mukana myös suurmenestyksessä ”Midnight Frolic” ja vuonna 1919 hän oli mukana tuotannossa nimeltä ”Nine O´Clock Revue” tehden pitkiä työpäiviä. Näihin aikoihin taiteilijanimi muuttui Martha Earlysta Martha Mansfieldiksi. Lisäksi hän teki muutaman elokuvan kuten vuonna 1918 ilmestyneen elokuvan ”Broadway Bill”, jossa esiintyi Harold Lockwoodin kanssa.[1]
Martha Mansfieldin läpimurtoelokuvaksi tuli ”Dr. Jekyll and Mr. Hyde” jossa hän näytteli yhdessä John Barrymoren kanssa. Elokuva julkaistiin vuonna 1920 ja siinä Mansfield esitti Jekyllin viatonta morsianta. Sen jälkeen seurasi nopeasti uusia elokuvia.[1]
Sopimus Selznickin kanssa umpeutui vuonna 1923 ja Mansfield oli nyt vapaa siirtymään täysipainoisesti elokuvanäyttelijäksi. Tuolloin hän allekirjoitti sopimuksen 20th Century Foxin kanssa.[3]
Mansfieldin ura ja elämä päättyivät kuvauspaikalla tapahtuneeseen traagiseen onnettomuuteen. Hän oli 29. marraskuuta 1923 San Antoniossa, Texasissa, kuvaamassa elokuvaa ”The Warrens of Virginia” kun tulitikusta lentänyt kipinä sytytti hänen roolivaatteensa tuleen. Näyttelijä Wilfred Lytell ja Mansfieldin autonkuljettaja riensivät apuun ja saivat Mansfieldin kasvot ja kaulan pelastettua tulelta ja myös sammuttivat tulen. Vaikeita palovammoja saanut Mansfield vietiin sairaalaan, missä hän kuoli seuraavana päivänä. Myös autonkuljettaja loukkaantui pahoin. [4]
Tutkimuksissa ei koskaan selvinnyt mistä tuli levisi Mansfieldin vaatteisiin. Eräät todistajat väittivät että joku heitti palavan tulitikun autoon, missä Mansfield istui, toiset väittivät että tuli lähti Mansfieldin omasta savukkeesta. Mansfieldin äiti, Harriet Erlich totesi tyttärensä pitäneen tupakointia vastenmielisenä.