Martin Brodeur

Martin Brodeur
Henkilötiedot
Syntynyt6. toukokuuta 1972 (ikä 52)
Montreal, Quebec, Kanada
Kansalaisuus  Kanada
 Yhdysvallat
Jääkiekkoilija
Pelipaikka maalivahti
Maila oikea
Hanska vasen
Pituus 188 cm
Paino 98 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1991–2015
Seurat Utica Devils (AHL)
New Jersey Devils (NHL)
St. Louis Blues (NHL)
NHL-varaus 20. varaus, 1990
New Jersey Devils
Hockey Hall of Fame

2018

Mitalit
Martin Brodeur talviolympialaisissa vuonna 2010.
Martin Brodeur talviolympialaisissa vuonna 2010.
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Salt Lake City 2002 jääkiekko
Kultaa Kultaa Vancouver 2010 jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Itävalta 1996 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Itävalta 2005 jääkiekko
Maailmancup
Kultaa Kultaa World Cup 2004 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa World Cup 1996 jääkiekko
Stanley Cup
New Jersey Devils 1995
New Jersey Devils 2000
New Jersey Devils 2003

Martin Pierre Brodeur (s. 6. toukokuuta 1972 Montreal, Quebec, Kanada) on kanadalais-yhdysvaltalainen uransa päättänyt jääkiekkomaalivahti, joka on perhetaustaltaan kanadanranskalainen[1]. Brodeuria pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista jääkiekkomaalivahdeista.[2] Brodeur pelasi 21 kautta New Jersey Devilsissä ja pitää hallussaan useita NHL-liigan ennätyksiä.

Brodeur pelasi viimeiset ottelunsa St. Louis Bluesin organisaatiossa, jossa hänelle kertyi kolme voittoa ja kolme tappiota. Hän ilmoitti uransa lopettamisesta 2015 vuoden tammikuussa ja hän siirtyi St. Louis Bluesin varatoimitusjohtajaksi.

Brodeur on saavuttanut NHL:n historiassa eniten runkosarjassa otteluvoittoja ja nollapelejä, mutta toisaalta hän on kärsinyt myös eniten tappioita.[3] Hän on eniten NHL:n runkosarjaotteluita pelannut maalivahti ja hänen nimissään on muitakin NHL-ennätyksiä.[3] Hän pelasi alle 30 voitettua ottelua vain kolmesti kauden 1995–1996 jälkeen. Hän on NHL:n historian ainoa maalivahti, jolla on kahdeksan yli 40 voiton kautta.[4] Lisäksi Brodeur on voittanut neljä kertaa Vezina Trophyn, viisi kertaa William M. Jennings Trophyn, ollut kymmenen kertaa valittuna NHL:n tähdistöotteluun sekä voittanut Calder Memorial Trophyn ja on toinen kahdesta maalivahdista, jotka ovat onnistuneet NHL:ssä maalinteossa sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä.[5][6]

Olympiavoittaja Brodeur on voittanut kolme Stanley Cupia. Brodeur kuuluisi niin sanottuun kolmen kullan klubiin, jos Kanada olisi onnistunut voittamaan Tšekin jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelussa vuonna 1996 tai vuonna 2005. Klubiin pääsyyn vaaditaan Stanley Cup, maailmanmestaruus ja olympiakulta. Brodeurin pelityyliä pidetään yleisesti ottaen ainutlaatuisena, eikä sitä voi verrata kenenkään aiemman tai nykyisen maalivahdin pelityyliin.kenen mukaan?

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brodeur seurasi isänsä Denisin menestystä tämän pelatessa Kanadan maajoukkueessa sen voittaessa pronssia vuoden 1956 olympialaisissa.[7][8] Peliuransa jälkeen hänen isä-Brodeur teki pitkän uran Montreal Canadiensin valokuvaajana. Hän kuvasi Canadiensin otteluissa ja tapahtumissa yli 20 vuoden ajan. Martin Brodeurin varttuessa Patrick Roysta tuli hänen esikuvansa.[9]

Brodeur aloitti jääkiekkoilun hyökkääjänä. Hänen maalivahtiuransa alkoi valmentajan kysyttyä, haluaisiko Brodeur olla nuorten turnauksessa varamaalivahtina. Brodeur on kertonut:[10]

»Seuraavalla kaudella valmentajani kysyi, haluanko pelata maalivahtina vai hyökkääjänä. Se oli elämäni suurin päätös ja tein sen 7-vuotiaana. En tiedä miksi päätin niin, mutta ajattelin, että olisi kivaa pelata maalilla.»

Kannattajat ja kykyjenetsijät huomasivat pian Brodeurin taidot maalivahtina.[11] Vuonna 1990 hän pelasi ensi ottelunsa Quebec Major Junior Hockey Leaguessa, jossa hän pelasi Saint-Hyacinthe Laserissa. Hänet valittiin QMJHL:n tulokkaiden tähdistöön ja koko liigan toiseen tähdistöön vuonna 1992.

Brodeur varattiin New Jersey Devilsiin ensimmäisen kierroksen 20. pelaajana vuoden 1990 NHL:n varaustilaisuudessa.

NHL-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1991–1995

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulokaskaudestaan 1991–1992 Brodeur vietti suurimman osan kaudesta QMJHL:ssä Saint-Hyacinthe Laserissa, mutta hänet kutsuttiin NHL:ään pelaamaan neljän ottelun ajaksi, kun New Jerseyn molemmat maalivahdit Chris Terreri ja Craig Billington loukkaantuivat. Brodeur voitti ensimmäisessä NHL-ottelussaan Boston Bruinsin lukemin 4–2.[12] Hän pelasi myös yhden pudotuspeliottelun.

Seuraavan kauden Brodeur pelasi kokonaan AHL:ssä farmijoukkue Utica Devilsissä. Kaudella 1993–1994 hän kuitenkin palasi pysyvästi NHL:ään, jossa voitti liigan parhaalle tulokkaalle jaettavan palkinnon Calder Memorial Trophyn. Hän oli yksi tärkeimmistä Devilsin palaajista liigan toiseksi parhaalla saldolla, ja Devils eteni itäisen konferenssin loppuotteluihin, jossa joukkue kuitenkin hävisi New York Rangersille seitsemännessä pelissä.[13] Runkosarjassa Brodeur sijoittui toiseksi päästettyjen maalien keskiarvossa ja neljänneksi torjuntaprosenteissa pelattuaan kauden aikana 47 ottelua. Hyvät otteet auttoivat hänet nousemaan Terrerin edelle kilpailussa ykkösmaalivahdin paikasta.

Kaudella 1994–1995 Devils sijoittui NHL:n yhdeksänneksi ja oman konferenssinsa viidenneksi, eikä siitä odotettu Stanley Cupin voittajaa. Brodeurin johdolla joukkue kuitenkin kukisti ensimmäisellä kierroksella Boston Bruinsin. Toisella kierroksella Devils voitti Pittsburgh Penguinsin Brodeurin päästäessä vain kahdeksan maalia viidessä ottelussa. Kolmannella kierroksella Devils voitti Philadelphia Flyersin kuudessa ottelussa ja pääsi ensimmäisen kerran seurahistoriansa aikana Stanley Cupin loppuotteluihin, joissa se kohtasi Detroit Red Wingsin. Brodeurin vahvan pelaamisen ja Devilsin pahamaineisen trap-muodostelman turvin joukkue voitti Stanley Cupin suoraan neljässä ottelussa. Detroit onnistui tekemään loppuotteluissa vain seitsemän maalia. Näin ollen Brodeur voitti Stanley Cupin jo toisella täydellä kaudellaan NHL:ssä.

1995–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menestyksekkään vuoden jälkeen Devils jäi kaudella 1995–1996 kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle Brodeurin pelatessa joukkueen 82 ottelusta 74. Samalla hän saavutti NHL:n ennätyksen ollen yhden kauden aikana eniten minuutteja pelannut maalivahti. Hän oli liigan toiseksi eniten nollapelejä pelannut maalivahti kuudella nollapelillään. Hänet valittiin pelaamaan tähdistöotteluun itäisen konferenssin joukkueen aloittavana maalivahtina. Tähdistöottelussa hän pysäytti kaikki häntä kohti lauotut 12 laukausta.[6] Brodeur sijoittui kauden päätteeksi neljänneksi äänestyksessä liigan parhaalle maalivahdille annettavasta Vezina Trophysta. Hän edusti myös Kanadan maajoukkuetta vuoden 1996 maailmancupissa. Joukkue hävisi loppuottelussa Yhdysvalloille.

Kaudella 1996–1997 Devils sijoittui jälleen NHL:n kärkipäähän, kolmanneksi. Brodeur valittiin jälleen tähdistöotteluun ja Vezina Trophy -ehdokkaaksi. Hänen päästettyjen maalien keskiarvonsa oli alhaisempi kuin yhdelläkään muulla maalivahdilla lähes 30 vuoteen, ja Brodeur voitti William M. Jennings Trophyn. Hänen torjuntaprosenttinsa oli 92,7 ja hän pelasi kymmenen nollapeliä kauden aikana. 17. huhtikuuta 1997 Brodeur onnistui maalinteossa lyömällä kiekon Montreal Canadiensin tyhjään maaliin New Jerseyn voittaessa ottelun maalein 5–2. Kyseessä oli vasta toinen kerta, kun maalivahti onnistui tekemään maalin NHL:n pudotuspeleissä sekä viides kerta runkosarja mukaan lukien.[14] Devils voitti sarjan ja eteni toiselle kierrokselle, jossa se hävisi New York Rangersille.

Seuraavana vuonna Brodeur torjui joukkueelleen 43 voittoa ja kymmenen nollapeliä. Devils sijoittui itäisen konferenssin ensimmäiseksi[15], mutta tippui pudotuspeleissä heti ensimmäisellä kierroksella Ottawa Senatorsille.[16] Brodeur voitti toisen kerran peräkkäin William M. Jennings Trophyn, ja hänet valittiin jälleen ehdokkaaksi Vezina Trophyn voittajaksi.[17]

Kaudella 1998–1999 Devils sijoittui itäisen konferenssin kolmanneksi Brodeurin pelatessa joukkueensa 39 pelissä. Hänet valittiin jälleen Vezina Trophy -ehdokkaaksi ja tähdistöottelussa pelaavaksi maalivahdiksi. Tähdistöottelu oli hänelle neljäs. Pudotuspeleissä Devils tippui jälleen ensimmäisellä kierroksella, tällä kertaa Pittsburgh Penguinsille. Kyseiset pudotuspelit olivat Brodeurin viisivuotisen uran huonoimmat, sillä hänen torjuntaprosenttinsa oli vain 85,6 ja hän päästi 20 maalia seitsemässä ottelussa.[18]

1999–2004

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 1999–2000 Brodeur teki 15. helmikuuta 2000 uransa toisen maalin ollessaan viimeinen kiekkoon koskenut Devilsin pelaaja ennen kuin Philadelphia Flyersin Daymond Langkow teki vahingossa oman maalin siirretyn rangaistuksen aikana.[19] Brodeur oli ennen tilannetta pysäyttänyt kiekon maalinsa takana.

Kyseisellä kaudella Brodeur voitti 43 peliä toisen kerran urallaan, ja Devils sijoittui liigan neljänneksi hävittyään itäisen konferenssin voiton Philadelphia Flyersille kahdella pisteellä.[20] Joukkue voitti ensimmäisellä kierroksella Florida Panthersin, ja Brodeur päästi neljässä ottelussaan vain kuusi maalia. Toisella kierroksella hän pelasi kaksi nollapeliä Devilsin voittaessa Toronto Maple Leafsin ja edetessä konferenssin loppuotteluihin Philadelphiaa vastaan. Philadelphia johti ottelusarjaa voitoin 3–1, mutta Devils nousi 4–3-voittoon Brodeurin päästäessä vain yhden maalin kolmessa viimeisessä pelissä. New Jersey eteni Stanley Cup -loppuotteluihin, joissa se kohtasi Dallas Starsin. Dallasilla oli runkosarjassa enemmän pisteitä kuin New Jerseyllä, mutta New Jerseyllä oli enemmän pisteitä, joten joukkue sai sarjaan kotiedun. Sarjan ensimmäisessä ottelussa Brodeur päästi seitsemän maalia, mutta paransi peliään ja päästi seuraavissa viidessä ottelussa vain kuusi maalia johdattaen Devilsin toiseen Stanley Cupiin kuuden vuoden sisällä.[21]

Seuraavana vuonna Brodeur ohitti kolmannen kerran urallaan 40 runkosarjavoiton merkkipaalun. Brodeur pelasi myös kuudentena kautena peräkkäin NHL:n tähdistöottelussa ja auttoi Devilsin jälleen itäisen konferenssin kärkisijoille. Pudotuspeleissä Brodeur torjui ensimmäisellä kierroksella kaksi nollapeliä Carolina Hurricanesia vastaan Devilsin voittaessa sarjan kuudessa ottelussa. Toisella kierroksella Devils kohtasi Toronto Maple Leafsin, jonka se voitti seitsemässä ottelussa. Devils voitti itäisen konferenssin loppuotteluissa Pittsburgh Penguinsin viidessä ottelussa Brodeurin torjuessa jälleen kaksi nollapeliä. Devils eteni toisen kerran peräkkäin Stanley Cup -loppuotteluihin, joissa se kuitenkin hävisi seitsemän ottelun sarjassa Colorado Avalanchelle.[22][23]

Brodeur lämmittelee ennen ottelua maaliskuussa 2003.

Kaudella 2001–2002 Brodeur oli taas liigan paras sekä otteluvoitoissa että päästettyjen maalien keskiarvossa.[24] Brodeur oli jälleen ehdolla Vezina Trophyn voittajaksi ja runkosarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi.

Seuraavalla kaudella 2002–2003 Brodeur voitti viimein Vezina Trophyn[25], minkä lisäksi hän voitti jälleen myös William M. Jennings Trophyn, oli ehdolla liigan arvokkaimmalle pelaajalle annettavan Hart Memorial Trophyn saajaksi ja tuli jälleen valituksi sekä tähdistöotteluun että tähdistökentälliseen. Brodeur pelasi yhdet uransa parhaista pudotuspeleistä johdatettuaan Devilsin kolmanteen Stanley Cupiin. Devils kukisti ensin konferenssimestaruuden loppuottelusarjan seitsemännessä ottelussa Ottawa Senatorsin ja sen jälkeen Stanley Cup -loppuottelusarjan seitsemännessä ottelussa Mighty Ducks of Anaheimin. Brodeur pelasi Anaheimia vastaan kolme nollapeliä rikkomalla Dominik Hašekin yhden kauden pudotuspeliotteluiden nollapeliennätyksen, joka oli Hašekin hallussa edellisenä vuotena saavutetuilla kuudella nollapelillä.[26] Brodeur pelasi seitsemän nollapeliä.[27] Tästäkin huolimatta pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Anaheimin maalivahti Jean-Sébastien Giguère, josta tuli ensimmäinen palkinnon voittanut pelaaja vuoden 1987 jälkeen, joka ei ollut mestarijoukkueesta.[28] Jotkut jääkiekkoasiantuntijat arvelivat, ettei yksikään New Jerseyn pelaaja voittanut sen vuoksi, että joukkueesta oli useita ehdokkaita.[29][30]

Kaudella 2003–2004 Brodeur voitti toisen kerran peräkkäin sekä Vezina Trophyn että William M. Jennings Trophyn. Hänet nimettiin lisäksi jälleen NHL:n tähdistöön ja valittiin pelaamaan tähdistöottelussa aloittavana maalivahtina. Lisäksi hän oli taas Hart Memorial Trophyn ehdokas. Devils oli divisioonansa toinen hävitessään voiton yhdellä pisteellä Philadelphia Flyersille, joka voitti Devilsin pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella viidessä ottelussa.

Brodeur-sääntö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niin sanotun Brodeur-säännön jälkeen maalivahdit saivat käsitellä kiekkoa vain maalin takana olleen puolisuunnikkaan alueella.

Kauden 2004–2005 työsulun jälkeen NHL:ään lisättiin kaudeksi 2005–2006 uusi sääntö, joka estää maalivahteja pelaamasta kiekkoa muualla kuin maalialueen ympärillä olevan puolisuunnikkaan sisällä. Brodeur oli yksi NHL:n parhaista kiekonkäsittelijöistä, joten sääntö on tullut tunnetuksi niin sanottuna Brodeur-sääntönä.[31][32] Vuonna 2009 säännön poistamisesta keskusteltiin, koska moni puolustaja oli loukkaantunut, kun heitä oli taklattu selkään kiekontavoittelutilaneessa. Ehdotus kuitenkin hylättiin ja sääntö pysyi ennallaan.

2005–2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työsulun jälkeen Brodeur teki 27. tammikuuta 2006 Devilsin kanssa jatkosopimuksen, jonka mukaan Devils maksoi hänelle 31 200 000 dollaria kuudesta vuodesta. Kaudella 2005–2006 hän voitti joukkueelleen 43 ottelua tehden NHL-ennätyksen viidennellä yli 40 voiton kaudellaan.[33] Kauden päätteeksi Brodeur oli kolmannen kerran putkeen ehdolla Vezina Trophyn voittajaksi.[34] Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Brodeur ja Devils voittivat New York Rangersin, mutta Devils putosi seuraavalla kierroksella voitoin 4–1 Carolina Hurricanesille.

Kaudella 2006–2007 Brodeur teki yhdeksännen esiintymisensä NHL:n tähdistöottelussa, joka pelattiin Dallasissa, Texasissa. Sen lisäksi hän voitti uransa kolmannen Vezina Trophyn ja sijoittui kärkipäähän suurimmassa osassa NHL:n maalivahtitilastoista. Joulukuun 8. päivänä 2006 Brodeur torjui joukkueelleen 2–0-voiton Philadelphia Flyersia vastaan. Kyseinen voitto oli hänen uransa 462:s, ja se nosti hänet maalivahtien kaikkien aikojen voittotilastossa toiseksi Ed Belfourin edelle.[35] Vain muutama viikko myöhemmin 26. joulukuuta Brodeur torjui Pittsburgh Penguinsista 3–0-voiton uransa 85. nollapelillään, ja näin hän eteni nollapelitilastossa kolmannelle sijalle Glenn Hallin edelle.[36] 1. helmikuuta 2007 Devils päihitti Philadelphia Flyersin jatkoajalla lukemin 6–5, ja Brodeurista tuli kaikkien aikojen eniten jatkoaikavoittoja saavuttanut NHL-maalivahti. Brodeur oli maalissa Devilsin kaikissa 38 ensimmäisessä voitetussa ottelussa ja saavutti täten uuden NHL-ennätyksen.[37]

Brodeur vuonna 2008.

3. päivänä huhtikuuta 2007 Brodeur saavutti kauden 47. runkosarjavoittonsa. Näin ollen hän jakoi ennätyksen Bernie Parentin kanssa, joka onnistui samassa kaudella 1973–1974. Kaksi päivää myöhemmin Brodeur rikkoi ennätyksen, kun Devils voitti Philadelphia Flyersin maalein 3–2. New Jersey Devils otti kauden päätteeksi seitsemännen Atlantic-divisioonan voittonsa ja eteni pudotuspeleissä itäisen konferenssin toiselle kierrokselle.

Itäisen konferenssin puolivälierissä Devils kohtasi Tampa Bay Lightningin, joka voitti sarjan kaksi ensimmäistä ottelua, mutta Devils eteni lopulta jatkoon otteluvoitoin 4–2. Brodeur ohitti samalla Grant Fuhrin, joka oli saavuttanut kaikkien aikojen toiseksi eniten pudotuspelivoittoja. Pudotuspelien toisella kierroksella New Jersey kohtasi Ottawa Senatorsin. Brodeur ei onnistunut jatkamaan erinomaisia otteitaan vaan päästi sarjan viidessä ottelussa 15 maalia.

Kaudella 2007–2008 Brodeurista tuli NHL:n historian toinen maalivahti, joka saavutti 500 otteluvoittoa. Tämä tapahtui 17. marraskuuta 2007 ottelussa Philadelphia Flyersia vastaan. Brodeuria ennen vain Patrick Roy oli saavuttanut 500 otteluvoittoa. Brodeur nimettiin jälleen Atlantassa pelatun NHL:n tähdistöottelun itäisen konferenssin joukkueen aloittavaksi maalivahdiksi. Perhesyistä hän joutui kuitenkin jättämään pelin väliin, ja hänen paikkansa otti New York Islandersin Rick DiPietro.

Sean Avery yrittää häiritä Brodeurin keskittymistä pudotuspelien ensimmäisen kierroksen kolmannessa ottelussa vuonna 2008.

New Jersey hävisi vuoden 2008 pudotuspelien avauskierroksella New York Rangersille. Sarjan lopussa Brodeur kieltäytyi kättelemästä Rangersin Sean Averya. Sarjan kolmannessa ottelussa Avery oli kääntynyt kahden miehen ylivoimalla Brodeuriin päin ja häirinnyt Brodeuria heiluttelemalla kättään tämän kasvojen edessä. Päivää pelin jälkeen NHL tarkisti epäurheilijamaisen käytöksen säännön, joka nyttemmin tunnetaan niin sanottuna Sean Avery -sääntönä.[38]

Kaudella 2008–2009 Brodeur otti käyttöönsä uudenlaisen maskin, jossa oli tyylitelty teksti MB30 edessä ja takana J-kirjain, jota hän on pitänyt maskissaan koko uransa ajan. 1. marraskuuta 2008 pelatussa pelissä Brodeur sai kyynärpäävamman, joka myöhemmin diagnosoitiin repeytyneeksi jänteeksi hauiksessa. Kyseessä oli Brodeurin ensimmäinen merkittävä loukkaantuminen hänen uransa aikana. Hänet leikattiin 6. marraskuuta, minkä jälkeen hän oli 16 viikkoa sivussa. Brodeur teki paluun 26. helmikuuta 2009 ottelussa Colorado Avalanchea vastaan. Hän saavutti ottelussa uransa 99. nollapelin, kun Devils kukisti Avalanchen maalein 4–0.[39] Kolme päivää myöhemmin Brodeursaavutti jo sadannen nollapelinsä ottelussa Philadelphia Flyersia vastaan ja siirtyi kolmen nollapelin päähän kaikkien aikojen ennätystä pitäneestä Terry Sawchukista.

2009–2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urallaan Brodeur rikkoi useita maalivahtien ennätyksiä, esimerkiksi:

  • Eniten voittoja uran aikana (691), edellinen ennätys Patrick Royn 551 voittoa[40][41]
  • Eniten nollapelejä pudotuspeleissä uran aikana, edellinen ennätys Patrick Royn 23 nollapeliä
  • Eniten pelattuja minuutteja runkosarjassa uran aikana (74 440), edellinen ennätys Patrick Royn 60 235 minuuttia
  • Eniten pelattuja runkosarjaotteluita uran aikana (1 266), edellinen ennätys Patrick Royn 1 029 ottelua[42]
  • Eniten nollapelejä runkosarjassa uran aikana (125), edellinen ennätys Terry Sawchukin 103 nollapeliä.

30. joulukuuta 2009 Brodeur teki ammattilaisennätyksen torjumalla 105. nollapelinsä, jolla hän ohitti George Hainsworthin. 6. huhtikuuta 2010 Brodeur pelasi uransa 600. voiton 3–0-nollapelillä. Nollapeli oli hänen uransa 110:s.

Brodeur pelaamassa marraskuussa 2011.

Kauden 2009–2010 päätteeksi Brodeur johti NHL:n tilastoja runkosarjavoitoissa (45), runkosarjan nollapeleissä (9), pelatuissa runkosarjapeleissä (77) ja peliminuuteissa (4 499). Hän myös voitti viidennen William M. Jennings Trophynsa ja oli liigan kolmanneksi paras päästettyjen maalien keskiarvossa. Hän pelasi myös kaksi nollapeliä perättäisissä otteluissa hallitsevaa Stanley Cup -mestaria Pittsburgh Penguinsia vastaan. Devils voitti ottelut maalierolla 6–0. Devils kuitenkin hävisi pudotuspeleissä ensimmäisellä kierroksella Philadelphia Flyersille viisi ottelua kestäneessä sarjassa.

Kaudella 2011–2012 Devils palasi vuoden tauon jälkeen pudotuspeleihin Brodeurin pelatessa 14. yli 30 otteluvoiton kautensa. Konferenssin puolivälierien ensimmäisessä ottelussa Florida Panthersia vastaan Brodeurista tuli toinen maalivahti, joka on onnistunut ottamaan 100 voittoa NHL:n pudotuspeleissä, kun Devils voitti ottelun maalein 3–2. Neljännessä ottelussa Brodeur rikkoi NHL:n pudotuspelien nollapeliennätyksen. Edellinen ennätys oli Patrick Royn hallussa 23 nollapelillä.

25. toukokuuta 2012 Brodeur ja Devils kukistivat New York Rangersin 3–2-lukemin jatkoajalla Adam Henriquen maalilla. Samalla Devils eteni viidennen kerran Brodeurin uran aikana Stanley Cupin loppuotteluihn. Loppuotteluissa New Jersey kuitenkin hävisi seurahistoriansa ensimmäisen Stanley Cupin kuudessa ottelussa voittaneelle Los Angeles Kingsille.

Kesäkaudella 2012 Brodeur palkkasi agentti Pat Brissonin edustamaan häntä sopimusneuvotteluissa. 2. heinäkuuta 2012 Brodeur kuitenkin teki 9 miljoonan dollarin arvoisen ja kahden vuoden mittaisen jatkosopimuksen New Jersey Devilsin kanssa.[43]

21. maaliskuuta 2013 Brodeur palasi selkävamman jälkeen kaukaloon ja teki maalin Carolina Hurricanesia vastaan. Hänestä tuli maalin myötä ainoa NHL-maalivahti, joka on onnistunut kolmesti tekemään maalin ja Jevgeni Nabokovin jälkeen toinen maalivahti, joka on tehnyt maalin ylivoimalla.

28. kesäkuuta 2013 ilmoitettiin Brodeurin valitsemisesta NHL 14 -videopelin kansikuvaan. Hän kukisti äänestyksessä Sergei Bobrovskin.

7. kesäkuuta 2014 Brodeur kertoi ESPN:lle, että hän tahtoi kokeilla vapaiden pelaajien markkinoita ennen kautta 2014–2015. Samalla päättyi hänen 21-vuotinen uransa New Jersey Devilsin organisaatiossa.

St. Louis Blues

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

26. marraskuuta 2014 Brodeur siirtyi koeajalle St. Louis Bluesiin joukkueen aloittavana maalivahtina toimineen Brian Elliottin loukkaannuttua.[44] Viikkoa myöhemmin 2. joulukuuta Brodeur ja St. Louis Blues solmivat yhden vuoden mittaisen sopimuksen[45], jonka arvo oli 700 000 dollaria. Sen lisäksi Brodeur oli saava bonuksena 10 000 dollaria jokaisesta pisteestä, jonka hän joukkueelle onnistuisi hankkimaan, eli 10 000 dollaria jatkoaikatappiosta ja 20 000 dollaria voitosta. Tammikuussa 2015 St. Louis ilmoitti myöntäneensä Brodeurille yhden viikon mittaisen virkavapaan.[46] Tammikuun lopulla 2015 Brodeur ilmoitti lopettavansa uransa pelattuaan NHL-tasolla 22 kauden ajan.[47]

Ennätyksiä ja merkkipaaluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kauden 2009–2010 alkua Brodeur oli pelannut 999 NHL:n runkosarjaottelua ja 176 pudotuspeliottelua. Hän ohitti Patrick Royn saavutettujen otteluvoittojen määrässä 17. maaliskuuta 2009 ottelussa Chicago Blackhawksia vastaan. Ottelun jälkeen Brodeurilla oli koossa 552 voittoa.[48] Brodeur oli ennen kauden alkua toisella sijalla nollapelien määrässä 101 nollapelillä.[49] Pudotuspeleissä Brodeur saavutti 99 voittoa ja 24 pelasi nollapeliä[50]. Kymmenen vuoden ajan Brodeur on voittanut joka kausi vähintään 35 ottelua[50], ja hän on ainoa maalivahti NHL:n historiassa, joka on saavuttanut seitsemänä kautena vähintään 40 voittoa.[51] Kaudella 2006–2007 Brodeur saavutti myös yhden kauden voittoennätyksen voitettuaan 48 ottelua.[52] Kauden 2009–2010 aikana Brodeur ohitti Patrick Royn runkosarjaotteluiden määrässä (1 029) ja Terry Sawchukin nollapelien määrässä (104).

Brodeur on toisena NHL:n maalivahtien kaikkien aikojen maalipörssissä tehopisteillä 2+45=47.[53]

Brodeur on myös eniten häviöitä torjunut NHL-vahti.[54]

Pelityyli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brodeur käyttää maalivahtina hybridityyliä, jossa hän seisoo enemmän kuin perhosmaalivahdit. Hän on kuitenkin käyttänyt myös monia muita moderneja tekniikoita.[55][56][57] Brodeur tunnetaan mailankäsittelytaidoistaan, hyvästä sijoittumisestaan ja reflekseistään, erityisesti hanskakäden torjunnoistaan.[57] Brodeurin kiekonkäsittelytaidot saivat NHL:n muuttamaan sääntöjään, jotka koskivat maalivahtien kiekkoon koskemista maalialueen ulkopuolella.[31]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brodeurin poika Anthony Brodeur on myös maalivahti. New Jersey Devils varasi hänet 7. kierroksella vuoden 2013 varaustilaisuudessa. Anthony Brodeur pelasi 2013–2014 ensimmäisen kautensa QMJHL juniorisarjan Gatineau Olympiquesissa.

Brodeur on tehnyt 3 maalia NHL:ssä.[58] Hän on myös ensimmäinen ottelun voittomaalin NHL:ssä tehnyt maalivahti.[59] Hän sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden joulukuussa 2009.[60]

Saavutuksia ja palkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Melrose: Top French speaking skaters, goalies NHL.com. Viitattu 22.11.2021. (englanti)
  2. ↑ STT: Onko hän kaikkien aikojen maalivahti? uusisuomi.fi. 18.3.2009. Viitattu 18.3.2009.
  3. ↑ a b Is Brodeur setting the bar beyond reach? NHL. 18.3.2009. Viitattu 27.11.2014.
  4. ↑ Brodeur reaches 40 wins again as Devils rip Jackets NHL. 23.3.2010. Viitattu 27.11.2014.
  5. ↑ Martin Brodeur – Notes NHL. Viitattu 27.11.2014.
  6. ↑ a b Martin Brodeur biography hockeygoalies.org. Viitattu 27.11.2014.
  7. ↑ Brodeur following in father's mask USAtoday.com. 29.1.2006. Viitattu 27.11.2014.
  8. ↑ Stanley Cup Journey HHOF.com. 22.8.2003. Viitattu 27.11.2014.
  9. ↑ Q&A – Hockey players Patrick Roy and Martin Brodeur – Brief article – Interview Sporting Times. 4.6.2001. Viitattu 27.11.2014.
  10. ↑ Martin Brodeur – Facts about... MartinBrodeur.net. Viitattu 27.11.2014.
  11. ↑ Martin Brodeur AskMen.com. 2005. Viitattu 27.11.2014.
  12. ↑ Brodeur was a scorer before he was a goalie NHL. 12.3.2009. Viitattu 19.1.2015.
  13. ↑ 1994 National Hockey League Playoffs nbpfaus.net. 2001. Viitattu 19.1.2015.
  14. ↑ Martin Brodeur – Facts MartinBrodeur.net. Viitattu 19.1.2015.
  15. ↑ 1997–98 National Hockey League Standings Hockeydb.com. Viitattu 19.1.2015.
  16. ↑ 1997–98 NHL Playoff Results Hockeydb.com. Viitattu 19.11.2015.
  17. ↑ 1998 NHL Awards hockeynut.com. Viitattu 19.1.2015.
  18. ↑ Martin Brodeur NHL. 27.11.2014. Viitattu 19.1.2015.
  19. ↑ Devils' Brodeur is closing in on becoming NHL's new zero hero jatkoaika. 11.1.2007. Viitattu 19.1.2015.
  20. ↑ 1999–00 NHL Standings hockeydb.com. Viitattu 19.1.2015.
  21. ↑ 1999–00 NHL Playoffs hockeydb.com. Viitattu 19.1.2015.
  22. ↑ game 6 recap CNN. Viitattu 19.1.2015.
  23. ↑ Devils fall one game short in repeat quest CNN. Viitattu 19.1.2015.
  24. ↑ Martin Brodeur Hockey-Reference. Viitattu 19.1.2015.
  25. ↑ Vezina Trophy Winner: Brodeur, Martin Hockey Hall Of Fame. Viitattu 19.1.2015.
  26. ↑ 2003 NHL Playoffs – Statitudes CNN. Viitattu 19.1.2015.
  27. ↑ NHL Scoreboard – June 9, 2003: Anaheim Ducks at New Jersey Devils (recap) ESPN. 9.6.2003. Viitattu 19.1.2015.
  28. ↑ Conn Smythe Trophy NHL.com. Viitattu 19.1.2015.
  29. ↑ Who will win the Conn Smythe? CBC Sports. Viitattu 19.1.2015.
  30. ↑ Trophy, stats no consolation for Giguere". USA Today USA Today. Viitattu 19.1.2015.
  31. ↑ a b HOCKEY; New Rule Will Take a Weapon Away From Brodeur The New York Times. 16.9.2005. Viitattu 27.11.2014.
  32. ↑ Brodeur not handling new rule well St. Petersburg Times. 18.9.2005. Viitattu 19.1.2015.
  33. ↑ Brodeur sets goaltending mark in Devils win TSN. 4.3.2006. Viitattu 19.1.2015.
  34. ↑ NHL Announces 2005–06 Trophy Finalists Florida Panthers. 4.5.2006. Viitattu 19.1.2015.
  35. ↑ Devils 2, Flyers 0 New Jersey Devils. 2006. Viitattu 19.1.2015.
  36. ↑ Penguins Devils Recap – Tuesday December 26, 2006 Yahoo Sports!. 2006. Viitattu 19.1.2015.
  37. ↑ Devils goalie Clemmensen gets first win in 11 months ESPN. 2007. Viitattu 19.1.2015.
  38. ↑ NHL reacts quickly to Avery's antics, amends unsportsmanlike conduct rule NHL.com. 14.4.2008. Viitattu 19.1.2015.
  39. ↑ Marty's back, as good as ever NHL.com. 26.2.2009. Viitattu 19.1.2015.
  40. ↑ Roy glad to be there for Brodeur's big night NHL.com. 15.3.2009. Viitattu 19.1.2015.
  41. ↑ Brodeur becomes winningest goalie ever with 552nd victory The Sports Network. 17.3.2009. Viitattu 19.1.2015.
  42. ↑ Brodeur sets another record as Devils beat Senators NHL.com. 19.12.2009. Viitattu 19.1.2015.
  43. ↑ Brodeur and Hedberg staying with Devils NHL.com. 2.7.2012. Viitattu 19.1.2015.
  44. ↑ Blues' Elliott week-to-week; Brodeur in as tryout NHL.com. 26.11.2014. Viitattu 19.1.2015.
  45. ↑ Brodeur signs one-year contract with Blues NHL.com. 2.12.2014. Viitattu 19.1.2015.
  46. ↑ Martin Brodeur jää viikon virkavapaalle Jatkoaika. 15.1.2015. Viitattu 19.1.2015.
  47. ↑ Martin Brodeur ripusti hokkarit naulaan Jatkoaika. 27.1.2015. Viitattu 28.1.2015.
  48. ↑ Brodeur teki sen – täysi tupa juhli uran 552. voittoa! 18.03.2009. YLE. Viitattu 18.03.2009.
  49. ↑ Career Stats – Regular season – Goalie – Goalie Career Leaders – Career Shutouts – NHL.com – Stats
  50. ↑ a b Martin Brodeur HockeyDB.com.
  51. ↑ Devils vs. Avalanche – Recap – March 15, 2008 – ESPN
  52. ↑ Varpu Sihvonen: In the Crease: Jevgeni Nabokov. Pro Hockey, syyskuu 2008, nro 7, s. 23. Egmont.
  53. ↑ Quanthockey: NHL:n kautta aikain eniten pisteitä tehneet maalivahdit quanthockey.com. Viitattu 4.3.2017.
  54. ↑ NHL.com nhl.com.
  55. ↑ Devils' goalie Martin Brodeur tweaks leg pads and has won 4 of his last 5 starts NJ.com. 12.2.2012. Viitattu 27.11.2014.
  56. ↑ A standup guy – or is he? FoxSports.com. 14.3.2009. Viitattu 27.11.2014.
  57. ↑ a b Is Brodeur setting the bar beyond reach? NHL. 18.3.2009. Viitattu 27.11.2014.
  58. ↑ Martin Brodeur credited with goal in return, Adam Henrique scores twice as NJ Devils beat Carolina Hurricanes, 4–1 nydailynews.com. 21.3.2013. NYDailyNews. Viitattu 22.3.2013. (englanniksi)
  59. ↑ Ward joins list of 10 NHL goalies to score goal nhl.com. 27.12.2011. National Hockey League. Viitattu 22.3.2013. (englanniksi)
  60. ↑ Dan Rosen: Brodeur now U.S. citizen, but remains loyal to Canada 2.12.2009. NHL.com. Viitattu 2.12.2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Chris Osgood & Mike Vernon

Patrick Roy

Tim Thomas & Manny Fernandez 		William M. Jennings Trophyn voittaja
1997, 1998
(vuonna 1997 yhdessä Mike Dunhamin kanssa)
2003, 2004
(vuonna 2003 tasapeli Roman Čechmánekin ja Robert Eschen kanssa)
2010 		Seuraaja:
Ed Belfour & Roman Turek

Miikka Kiprusoff

Roberto Luongo & Cory Schneider
Edeltäjä:
Teemu Selänne 		Calder Memorial Trophyn voittaja
1994 		Seuraaja:
Peter Forsberg
Edeltäjä:
José Théodore
Miikka Kiprusoff 		Vezina Trophyn voittaja
2003, 2004
2007, 2008 		Seuraaja:
Miikka Kiprusoff
Tim Thomas
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Martin Brodeur