Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Maryna Arzamasava | |||
Maa: ![]() | |||
Naisten yleisurheilu | |||
MM-kilpailut | |||
![]() |
Peking 2015 | 800 m | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
![]() |
Sopot 2014 | 800 m | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Zürich 2014 | 800 m | |
![]() |
Helsinki 2012 | 800 m | |
Sisäratojen EM-kilpailut | |||
![]() |
Göteborg 2013 | 800 m |
Maryna Aljaksandrauna Arzamasava (valkoven. Марына Аляксандраўна Арзамасава, o.s. Katovitš (Катовіч), ven. Марина Александровна Арзамасова, Marina Aleksandrovna Arzamasova, s. 17. joulukuuta 1987 Minsk)[1] on valkovenäläinen keskimatkojen juoksija.
Arzamasava sijoittui 2012 Helsingin EM-kilpailujen 800 metrillä alun perin neljänneksi, mutta nousi dopingtapausten vuoksi hopealle[2]. Hän saavutti 800 metrillä pronssia Göteborgin sisäratojen EM-kilpailuissa 2013 ja Sopotin sisäratojen MM-kilpailuissa 2014.[3] Zürichin EM-kilpailuissa 2014 hän voitti kultaa 800 metrillä silloisella ennätysajallaan 1.58,15.[3] Pekingin MM-kilpailuissa 2015 hän voitti kultaa ajalla 1.58,03.[4] Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän sijoittui 800 metrillä seitsemänneksi. Hän kuului Valko-Venäjän joukkueeseen, joka saavutti IAAF World Relays -kilpailuissa 2017 hopeaa 4 × 800 metrin viestissä.[3]
Arzamasava on naimisissa Ilja Arzamasavin kanssa ja heillä on tytär.[5]
Arzamasava jäi vuonna 2019 kiinni dopingin käytöstä ja sai neljän vuoden kilpailukiellon ajalle 29.7.2019–28.7.2023.[3]
Lähteet: IAAF[4], Tilastopaja[3]
1983: Jarmila Kratochvílová | 1987: Sigrun Wodars | 1991: Lilija Nurutdinova | 1993: Maria Mutola | 1995: Ana Fidelia Quirot | 1997: Ana Fidelia Quirot | 1999: Ludmila Formanová | 2001: Maria Mutola | 2003: Maria Mutola | 2005: Zulia Calatayud | 2007: Janeth Jepkosgei | 2009: Caster Semenya | 2011: Caster Semenya | 2013: Eunice Jepkoech Sum | 2015: Maryna Arzamasava | 2017: Caster Semenya | 2019: Halimah Nakaayi | 2022: Athing Mu | 2023: Mary Moraa