Mathilda Rotkirch | |
---|---|
Mathilda Rotkirch, R. W. Ekmanin maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1848. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Mathilda Wilhelmina Rotkirch |
Syntynyt | 28. heinäkuuta 1813 Stensböle Porvoon pitäjä |
Kuollut | 6. maaliskuuta 1842 (28 vuotta) Turku |
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Mathilda Wilhelmina Rotkirch (28. heinäkuuta 1813 Stensböle, Porvoon pitäjä – 6. maaliskuuta 1842 Turku) oli suomalainen taidemaalari ja Suomen ensimmäisiä sekä merkittävimpiä varhaisia naistaiteilijoita.[1]
Rotkirch syntyi Stensbölen kartanossa. Hänen vanhempansa olivat hovioikeuden presidentti, vapaaherra Karl Fredrik Rotkirch ja Augusta Fredrika Elisabeth Aminoff. Vuonna 1817 perhe muutti Vaasaan, missä isä työskenteli hovioikeuden presidenttinä.[1]
Rortkirch opiskeli yksityisesti Tukholmassa Kuninkaallisen taideakatemian opettajan, professori J. G. Sandbergin sekä R. W. Ekmanin ohjauksessa 1833–1834 ja 1836–1838 ja teki kiertomatkan Saksaan, Italiaan ja Ranskaan 1840–1841.[1] Matkalla hän tutustui vanhoihin mestareihin muun muassa Louvressa. Turkuun paluun jälkeen häntä opetti norjalaissyntyinen taiteilija Thomas Joachim Legler. Rotkich kuoli keuhkotautiin 28-vuotiaana vuonna 1842.[1]
Rotkirchin koko tuotantoon kuuluu 69 teosta, etupäässä lähipiirin muotokuvia. Hänen teoksiaan oli ensi kerran näyttelyssä Suomessa vuonna 1847. Teoksia julkisissa kokoelmissa on Ateneumin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Suurin osa maalauksista on Stensbölen kartanon kokoelmissa, jotka omistaa Svenska litteratursällskapet i Finland.