Matteo Trentin
| Matteo Trentin | |
|---|---|
 Matteo Trentin World Ports Classic -ajossa 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. elokuuta 1989 |
| Kansalaisuus |
 Italia |
| Pyöräilijä | |
| Pituus | 179 cm[1] |
| Paino | 74 kg[1] |
| Joukkue | Tudor Pro Cycling Team |
| Laji | maantie |
| Rooli | ajaja |
| Ura | |
| Amatöörijoukkue(et) | |
| 2008–2009 2010 2011 |
Moro - Scott - Bycicle Line - Spercenigo Marchiol - Pasta Montegrappa - Orogildo Team Brilla Pasta Montegrappa |
| Ammattilaisjoukkue(et) | |
| 2011 2012–2014 2015–2017 2018–2019 2020 2021−2023 2024– |
Quick Step (harjoittelija) Omega Pharma-Quick Step Etixx-Quick Step / Quick-Step Floors Mitchelton-Scott CCC Team UAE Team Emirates Tudor Pro Cycling Team |
| Suurimmat voitot | |
|
Maantiejon Euroopan-mestaruus 2018 |
|
|
Tiedot päivitetty: 5. tammikuuta 2024 |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.matteotrentin.it | |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Miesten maantiepyöräily | |||
| Maa: Italia
| |||
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Yorkshire 2019 | maantieajo | |
| EM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Glasgow 2018 | maantieajo | |
Matteo Trentin (s. 2. elokuuta 1989 Borgo Valsugana[1]) on italialainen maantiepyöräilijä. Hän aloitti harjoittelijana Quick Step -joukkueessa 2011 ja edusti samaa belgialaistallia vuoteen 2017 saakka. Kausilla 2018−2019 hän ajoi Mitchelton-Scott-joukkueessa, vuonna 2020 CCC Teamissa, vuosina 2021–2023 UAE Team Emirates -joukkueessa ja vuodesta 2024 lähtien Tudor Pro Cycling Teamissa.[2][3]
Trentin on voittanut kolme etappia Ranskan ympäriajossa. Vuoden 2013 kilpailussa hän voitti Lyoniin päättyneen 14. etapin ennen Michael Albasinia[4]. Ranskan ympäriajossa 2014 hän kukisti Nancyyn päättyneellä seitsemännellä etapilla niukasti Peter Saganin[5]. Ranskan ympäriajossa 2019 hän voitti Gapiin päättyneen 17. etapin 37 sekunnin erolla Kasper Asgreeniin[6]. Hän voitti Pariisi–Tours-klassikon 2015 kukistettuaan loppukirissä irtiottokumppaninsa Tosh Van der Sanden[7]. Hän voitti Pineroloon päättyneen 18. etapin Italian ympäriajossa 2016. Espanjan ympäriajossa 2017 hän voitti Tarragonaan päättyneen neljännen, Elpozo Alimentacioniin päättyneen kymmenennen, Tomaresiin päättyneen 13:nnen ja Madridiin päättyneen viimeisen etapin.[2]. Hän voitti samana vuonna Pariisi–Toursin ennen Søren Kragh Andersenia[8].
Trentin voitti maantieajon Euroopan-mestaruuden Glasgow'ssa 2018. Yorkshiren MM-kilpailuissa 2019 hän saavutti maantieajon hopeaa.[2]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet: Cyclingbase[1], Pro Cycling Stats[2], Cycling Archives[3]
- 2007
- Cyclocrossin junioreiden Italian-mestaruus
- 2010
- Giro della Regione Friuli Venezia Giulia, 1. etapin voitto
- 2011
- GP Liberazione (alle 23-v. kilpailu), voitto
- Trofeo Alcide Degasperi, voitto
- Maantieajon alle 23-v. Italian-mestaruus
- 2013
- Ranskan ympäriajo, 14. etapin voitto
- 2014
- Sveitsin ympäriajo, 6. etapin voitto
- Ranskan ympäriajo, 7. etapin voitto, 11. etapilla kolmas
- 2015
- E3 Harelbeke, kolmas
- Tour du Poitou-Charentes, pistekilpailun sekä 2. ja 5. etapin voitto
- Britannian ympäriajo, 6. etapin voitto
- Giro del Piemonte, toinen
- Pariisi–Tours, voitto
- 2016
- Italian ympäriajo, pistekilpailussa toinen, 18. etapin voitto
- Tour de Wallonie, pistekilpailun ja 4. etapin voitto
- Tour de l'Ain, pistekilpailun ja 1. etapin voitto
- Pariisi–Tours, neljäs
- 2017
- Vuelta a Burgos, 2. etapin voitto
- Espanjan ympäriajo. pistekilpailussa toinen, 4., 10., 13. ja 21. etapin voitto, 2. etapilla toinen
- Primus Classic, voitto
- MM-kilpailut, maantieajossa neljäs
- Pariisi–Tours, voitto
- 2018
- EM-kilpailut, maantieajossa kultaa
- EuroEyes Cyclassics, viides
- Gree-Tour of Guangxi. 5. etapin voitto
- 2019
- Volta a la Comunitat Valenciana, 2. etapin voitto
- Vuelta a Andalucia, 2. ja 5. etapin voitto
- Ranskan ympäriajo, 17. etapin voitto
- EM-kilpailut, maantieajossa seitsemäs
- Britannian ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, pistekilpailun ja 2. etapin voitto
- Trofeo Matteotti, voitto
- MM-kilpailut, maantieajossa hopeaa
- 2020
- Omloop Het Nieuwsblad, neljäs
- Ranskan ympäriajo, pistekilpailussa kolmas
- Gent–Wevelgem, kolmas
- De Pannen kolmen päivän ajo, kuudes
- 2021
- Gent–Wevelgem, kolmas
- De Brabantse Pijl, kolmas
- Espanjan ympäriajo, 13. etapilla toinen, 16. etapilla kolmas
- EM-kilpailut, maantieajossa neljäs
- Trofeo Matteotti, voitto
- 2022
- Le Samyn, voitto
- Luxemburgin ympäriajo, pistekilpailun ja 2. etapin voitto
- MM-kilpailut, maantieajossa viides
- Giro del Veneto, voitto
- 2024
- Clasica de Almeria, kolmas
- Tour de Wallonie, kokonais- ja pistekilpailun sekä 4. etapin voitto
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Matteo Trentin Cyclingbase. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 29.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d Matteo Trentin Pro Cycling Stats. Viitattu 25.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Matteo Trentin Cycling Archives. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
- ↑ Belgialaistalli juhli taas etappivoittoa Tourissa Yle. 13.7.2013. Viitattu 12.7.2014.
- ↑ Trentin kukisti Saganin hiuksenhienosti loppukirissä MTV3. 11.7.2014. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 12.7.2014.
- ↑ Matteo Trentin karkasi etappivoittoon Ranskan ympäriajossa – Tourilla suunnataan seuraavaksi Alpeille yle.fi. 24.7.2019. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Trentin wins Paris-Tours as puncture deflates Van Avermaet velonews.com. 11.10.2015. Arkistoitu 12.10.2015. Viitattu 12.10.2015. (englanniksi)
- ↑ 2017 » 111th Paris-Tours Elite (1.HC) procyclingstats.com. Viitattu 16.10.2017. (englanniksi)