Matti Veikko Lampainen[1] (s. 16. tammikuuta 1932 Kanneljärvi) on suomalainen jääkiekkopuolustaja ja -valmentaja.
Lampainen oli levittämässä jääkiekon suosiota Poriin, Helsinkiin ja Lahteen. Hän aloitti uransa Tampereella TBK:ssa ja Tapparassa ennen siirtymistään Ilvekseen. Lampainen ehti voittaa viisi Suomen mestaruutta Tampereella ennen siirtymistään Porin Karhuihin ja sieltä toiseen porilaisjoukkueeseen RU-38:aan.
Lampainen aiheutti hämmennystä tamperelaisjoukkueissa värväämällä RU:hun omistajan Rosenlewin rahoilla pelaajia Tampereelta. Hän toimi valmentajana, kun hänen joukkueensa RU-38 voitti Suomen mestaruuden 1967. Lampainen oli jo aiemmin ollut joukkueen pelaajavalmentajana, mutta mestaruuskausi oli ensimmäinen, jolloin hän keskittyi vain valmentamiseen.
Toisen Suomen mestaruutensa Lampainen otti valmentajana Jokereissa, kun hän johdatti helsinkiläisseuran historiansa ensimmäiseen mestaruuteen 1973. Lampainen rakensi Jokereissa pitkälle viritetyn pelityylin, joka perustui taitokiekkoon, HIFK:n rymistelypelin vastapainoksi. Lahden Kiekkoreipasta Lampainen valmensi SM-liigassa kaudet 1976–1978.
Maajoukkuetta Lampainen edusti pelaajaurallaan 103 kertaa. Mukaan mahtuivat seitsemät MM-kisat ja yhdet olympiakisat.
Lampainen kilpaili myös pyöräilyssä. Hän voitti SM-kultaa 4 km:n joukkueajossa Pyörä-Poikien joukkueessa vuonna 1955.[2]
Edeltäjä: Aulis Hirvonen Rauli Virtanen |
Jokereiden päävalmentaja 1970–1973 1973–1974 |
Seuraaja: Rauli Virtanen Boris Maiorov |