Maurice Bardèche

Maurice Bardèchen ja hänen vaimonsa hautakivi

Maurice Bardèche (1. lokakuuta 1907 Dun-sur-Auron – 30. heinäkuuta 1998 Canet-en-Roussillon) oli ranskalainen kirjallisuuskriitikko, äärioikeistolainen kirjailija ja holokaustin kiistäjä.[1][2] Hän määritteli itsensä fasistiksi, ja myöhemmin häneen on viitattu uusfasismin edustajana.[3]

Bardèche opiskeli École normale supérieuressa ja sai tohtorin arvon kirjallisuuden tutkimuksessa.[3][1] Kirjallisuuskriitikkona hän erikoistui 1800-luvun kirjailijoihin. Hän myös kirjoitti elämäkertakirjallisuutta.[1] Bardèche oli helmikuussa 1945 teloitetun Robert Brasillachin lanko ja ystävä. Kaksikko teki yhteistyötä lehdessä, jonka taustalla oli tasavaltalaisuuden vastainen, antisemitistinen ja kansalliskonservatiivinen Ranskalainen toiminta -liike. Toisen maailmansodan jälkeen Bardèche sai huomiota fasistisen ajattelun puolestapuhujana.[3] Hänen pamflettinsa Nuremberg ou la Terre promise (1948) on usein nimetty ensimmäiseksi teokseksi, jossa holokausti kiistetään. Kirja herätti voimakkaita reaktioita Ranskassa ja johti yli viisi vuotta kestäneeseen oikeusprosessiin.[4] Bardèche puolusti fasismia myös julkaisuissaan Lettre à François Mauriac (1947) ja L'oeuf de Christophe Colomb (1951).[3] Vuonna 1952 hän perusti lehden Défense de l'Occident, jossa hän pyrki luomaan yhteyden perinteisen fasismin ja uusfasististen liikkeiden välille.[1][2]

Bardèche vastusti kapitalismia, liberalismia ja kommunismia. Hän kannatti kolmatta positiota, joka hylkää näihin pohjautuvat yhteiskuntamallit ja tavoittelee liberaalin demokratian korvaamista autoritaarisella järjestelmällä.[2][3] Bardèche puolusti kirjoituksissaan Adolf Hitlerin ja Schutzstaffelin toimintaa.[3] Hän omaksui ajatteluunsa vaikutteita Robert Brasillachin lisäksi muun muassa Pierre Drieu La Rochellelta.[2] Bardèchen jälkeen Ranskassa nousivat esiin holokaustin kiistäjinä Paul Rassinier ja Robert Faurisson.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Maurice Bardèche (1907-1998) Bibliothèque nationale de France, viitattu 26.7.2024 (englanniksi) (ranskaksi)
  2. ↑ a b c d Ian Barnes, A fascist Trojan horse: Maurice Bardegraceche, fascism and authoritarian socialism Patterns of Prejudice 2003, viitattu 26.7.2024 (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g Ian Barnes, I am a Fascist Writer: Maurice Bardèche--Ideologist and Defender of French Fascism The European Legacy 2002, viitattu 26.7.2024 (englanniksi)
  4. ↑ Jean-Marc Dreyfus, The trials of Maurice Bardèche (1948-1954) 20 & 21. Revue d'histoire 07/2022, viitattu 26.7.2024 (englanniksi)