Max Adler (15. tammikuuta 1873 – 28. kesäkuuta 1937 Wien) oli itävaltalainen sosiologi.
Adler opiskeli lakitieteen tohtoriksi 1896 ja toimi aluksi ammattikseen juristina. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kesällä 1919 hän pääsi opettajaksi niin sanottuun Schönbrunnin piiriin, joka kokoontui Wienissä. Pian sen jälkeen hän oli vuosina 1919–1921 Ala-Itävallan alueparlamentissa sosiaalidemokraattisen puolueen edustajana. Adler nimitettiin Wienin yliopiston sosiologian ja yhteiskuntafilosofian ylimääräiseksi professoriksi 1920. Hän toimi aktiivisesti aikuiskasvatuksen parissa ja toimitti vuosina 1904–1925 Rudolf Hilferdingin kanssa Marx-Studien-nimistä julkaisua. Max Adler oli Oskar ja Friedrich Adlerin veli.
Myöhempi historiankirjoitus pitää häntä austromarxismin filosofisena johtajana. Hän yritti yhdistää marxilaisuuden ja uuskantilaisuuden.
|