Minh Mạng | |
---|---|
![]() | |
Vietnamin keisari | |
Valtakausi | 14. helmikuuta 1820 – 20. tammikuuta 1841 |
Edeltäjä | Gia Long |
Seuraaja | Thiệu Trị |
Syntynyt |
25. toukokuuta 1791 Gia Định, Vietnam |
Kuollut |
20. tammikuuta 1841 (49 vuotta) Huế, Vietnam |
Suku | Nguyễn |
Isä | Gia Long |
Äiti | Thuận Thiên |
Uskonto | kungfutselaisuus |
Minh Mạng oli Vietnamin Nguyễn-dynastian toinen keisari. Hän seurasi valtaistuimella isäänsä Gia Longia. Minh Mạng suoritti maassa hallinnollisia uudelleenjärjestelyjä, ja hänen aikanaan maa hallitsi myös osia nykyisen Laosin ja Kambodžan alueelta.[1][2][3]
Hän edisti konfutselaisuutta, ja hänen aikanaan rajoitettiin maassa toimineiden eurooppalaisten lähetyssaarnaajien toimintavapautta ja kristinuskon harjoittaminen maassa kiellettiin. Lähetyssaarnaajien toimintavapauden oli myöntänyt hänen isänsä kiitokseksi ranskalaisten tuesta Nguyễn-dynastian vallan palauttamiseksi Vietnamiin. Lähetyssaarnaajien toiminnan kieltäminen johti lopulta ranskalaisten hyökkäykseen.[4][2][3][5]
Minh Mạng kuoli vuonna 1841. Hänellä oli kaikkiaan 142 lasta. Häntä seurasi keisarina hänen poikansa Thiệu Trị. Minh Mạngin hautatemppeli sijaitsee Huến kaupungin lähellä, ja se on tunnettu turistinähtävyys.[6]