Mustavatsatilapia | |
---|---|
Mustavatsatilapia George Albert Boulengerin piirtämänä. |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Kirjoahvenkalat Cichliformes |
Heimo: | Kirjoahvenet Cichlidae |
Suku: | Coptodon |
Laji: | kottae |
Kaksiosainen nimi | |
Coptodon kottae |
|
Synonyymit[2] | |
|
|
Katso myös | |
Mustavatsatilapia Wikispeciesissä |
Mustavatsatilapia[3] (Coptodon kottae) on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon kuuluva erittäin uhanalainen kalalaji.[4]
Mustavatsatilapia voi kasvaa enintään 15 senttimetrin mittaiseksi. Lajilla on kylkiviivallaan 28–30 suomua. Selkäevässään mustavatsatilapialla on 14–16 piikkiruotoa ja 10–13 pehmeää ruotoa. Peräevässään sillä on kolme piikkiruotoa ja 8–9 pehmeää ruotoa.[4]
Mustavatsatilapia on kotoperäinen Kamerunissa, missä sitä tavataan Barombi Koto- ja Mboandong-järvissä.[5] Laji elää noin 24–26 asteen lämpöisessä vedessä. Se käyttää ravinnokseen pääasiassa kasveja sekä detritusta ja perifytonia.[4]
Mustavatsatilapia suosii kutiessaan hämäriä paikkoja, kuten uponneiden puiden halkeamia. Sekä koiras että naaras vartioivat tunnollisesti munia ja niistä kuoriutuvia poikasia.[4]
Mustavatsatilapia on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan erittäin uhanalainen laji. Vielä vuonna 1996 IUCN luokitteli sen vaarantuneeksi lajiksi. Mustavatsatilapian suuria uhkia ovat öljyplantaaseista ja kaskiviljelystä johtuva järvien saastuminen ja sedimentaatio.[1]