NW U | |
---|---|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
Itävalta-Unkari Tšekkoslovakia |
Valmistaja |
Nesselsdorfer Wagenbau AG / Kopřivnická Vozovka a.s., Nesselsdorf / Kopřivnice |
Valmistusvuodet | 1915–1925 |
Tuotantomäärä | 139 kappaletta |
Muotoilija | Hans Ledwinka |
Edeltäjä | NW S6 |
Seuraaja | Tatra T17 |
Tekniset tiedot | |
Henkilöluku | 4–6 korimallista riippuen |
Iskutilavuus | 5 344 cm³ |
Teho | 47,8 kW /2230 1/min[1] |
Polttoaine | bensiini |
Vetotapa | takaveto |
Vaihteisto | 4+1 |
Kulutus | 17–19 l /100 km |
Mitat | |
Massa | 1 920 kg |
Pituus | 4 530 mm |
NW U oli itävaltaunkarilaisen Nesselsdorfer Wagenbaun (NW) vuosina 1915–1925 valmistama henkilöauto. Se oli NW:n suurin henkilöautomalli, ja vastasi teknisesti hyvin pitkälti S6-mallia.[2]
Autosta oli useita korimalleja, joita valmistettiin asiakastarpeen mukaan. Kalleimmissa limusiinimalleissa oli nahkaverhoilu. Valmistuksessa käsityön osuus oli suuri, sillä auto oli tehtaan lippulaiva ja valmistusmäärät olivat pienet.[2]
Auton moottori oli kuusisylinterinen, nestejäähdytteinen rivimoottori, jonka avulla auto saavutti huippunopeuden 120 km/h. Moottorissa oli kannen yläpuolinen nokka-akseli, joka oli toteutettu erikoisella tavalla: nokka-akselia käytti pystysuora akseli kahden kartiohammaspyöräparin kautta. Palotilat olivat puolipallon muotoiset. Kaasuttimena oli Zenith 42 DK. Kampiakseli oli laakeroitu kolmesta kohtaa vierintälaakerein.[2]
Moottorin takana oli kartiokytkin, josta voima välittyi neliportaisen vaihteiston kautta takapyörille.[2]
Autossa oli jäykkä etuakseli, joka oli jousitettu pitkittäisin, puolielliptisin lehtijousin. Myös taka-akseli oli jäykkä. Kantavana rakenteena oli tikapuurunko.[1]
Jarruina oli mekaanisesti toimivat rumpujarrut, aluksi vain taka-akselilla, mutta myöhemmissä malleissa myös etuakselilla. Takana oli kaksi paria jarrukenkiä, joista toinen pari oli seisontajarrua varten.[1]
Vuonna 1919 NW U:lla suoritettiin jarrujärjestelmän testejä Ylä-Tatran vuoristossa Slovakiassa. Vankkarakenteinen auto menestyi testeissä erittäin hyvin. Maaliskuussa samana vuonna automerkki päätettiin nimetä uudelleen Tatraksi, ja U-mallin uudeksi nimeksi tuli T10.[1] Sen korvasi vuonna 1925 esitelty Tatra T17.