New Orleansin valtaus

New Orleansin valtaus
Osa Yhdysvaltain sisällissotaa
Päivämäärä:

25. huhtikuuta - 1. toukokuuta 1862[1]

Paikka:

Yhdysvallat New Orleans ja St. Bernard Parish, Louisiana[1]

Lopputulos:

Unionin voitto[1]

Osapuolet

 Unioni
(Department of the Gulf)[1]

 Konfederaatio
(Department No. 1)[1]

Komentajat

David G. Farragut
Benjamin Butler[1]

Mansfield Lovell[1]

Vahvuudet

n. 15 000 sotilasta
24 tykkilaivaa
19 mörssärilaivaa[2]

n. 3 000 miliisiä
Kaksi ironcladia
Muutama höyrylaiva[2]

Tappiot

Ei tappioita

Ei tappioita

New Orleansin valtaus oli Yhdysvaltain sisällissodassa 25. huhtikuuta - 1. toukokuuta 1862 tapahtunut valtaus, jossa Unionin armeija valtasi suuren New Orleansin kaupungin Konfederaation armeijalta ilman aseellista vastarintaa. Valtaushetkellä kaupungissa olleet Konfederaation joukot olivat Unionin joukkoihin nähden niin alimiehitettyjä ja -varustettuja, että joukkoja komentanut Mansfield Lovell näki parhaaksi paeta kaupungista ennen taistelun alkamista.[2]

Valtaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Orleansin helppo valtaus perustui siihen, että Unionin joukot hyökkäsivät eri suunnalta kuin Konfederaatiossa oli alun perin kuviteltu. New Orleansin edusta oli Mississippin puolelta suojattu vahvasti, mutta Meksikonlahdelle päin vain kahden linnoituksen, Fort Jacksonin ja Fort St. Phillipin, voimin. Huhtikuussa 1862 valtaosa New Orleansia puolustaneista sotilaista oli sijoitettuna pohjoisen Mississippin ja läntisen Tennesseen alueille. New Orleansin valtauksen alkaessa valtaosa kaupunkia suojanneista laivoista oli lähetetty torjumaan Unionin hyökkäystä Mississippi-jokea pitkin Memphisiin.[2]

24. huhtikuuta amiraali David Farragut onnistui pimeyden turvin kuljettamaan noin 15 000 sotilasta sekä kymmeniä laivoja Meksikonlahden linnoitusten ohi. Kun Farragutin joukot saapuivat New Orleansin edustalle, oli kaupungissa vain noin 3 000 heikosti varustettua Konfederaation miliisiä, kaksi keskeneräistä ironcladia ja muutama höyrylaiva. Valtaosa Konfederaation muista lähettyvillä olleista sotajoukoista oli sidottu muuhun toimintaan, joten New Orleansin joukkoja johtanut Mansfield Lovell ei uskonut mahdollisuuksiinsa voittaa Unionin huomattavasti suurempaa armeijaa. Tappioiden minimoimiseksi hän päätti vetää kaikki Konfederaation sotilaat kaupungista 25. huhtikuuta. 28. huhtikuuta Fort Jackson ja Fort St. Phillip antautuivat Unionin joukoille.[2] Unionin joukot aloittivat New Orleansin miehityksen 1. toukokuuta kenraalimajuri Benjamin Franklin Butlerin johdolla.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Battle Summaries: New Orleans. NPS. Arkistoitu 14.3.2013. Viitattu 18.3.2013. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Apr 29, 1862: Union captures New Orleans History. Viitattu 18.3.2013. (englanniksi)