Nikeforos Bryennios nuorempi

Nikeforos Bryennios (kreik. Νικηφόρος Βρυέννιος, 1062–1137^lähde?) oli bysanttilainen sotilas, valtiomies ja historioitsija.

Nikeforoksen isä, myös nimeltään Nikeforos Bryennios, kapinoi keisari Mikael VII:tä vastaan mutta hävittyään tuli sokaistuksi. Bryennios itse pääsi keisari Aleksios I:n suosioon ja meni naimisiin hänen tyttärensä Anna Komnenan kanssa. Hän sai arvonimet caesar (silloin kolmas arvonimi keisarin alapuolella) ja panhypersebastos (joka oli Aleksioksen käyttöön ottamia uusia arvonimiä).^lähde?

Bryennios johti Konstantinopolin muurien puolustusta ensimmäisen ristiretken aikana Bouillonin Godfreyn hyökkäystä vastaan vuonna 1097. Hän neuvotteli rauhan Antiokian ruhtinaan Bohemundin kanssa vuonna 1108 ja oli mukana lyömässä turkkilaiset Seldžukit vuonna 1116.^lähde?

Aleksioksen kuoltua hän ei halunnut mitään osaa salajuonessa Johannes II Komnenosta vastaan, vaikka sen tarkoituksena oli tehdä juuri Bryennioksesta keisari. Bryennioksen ja uusi keisari olivat hyvissä väleissä ja Bryennios seurasikin keisaria sotaretkelle Syyriaan vuonna 1137. Tämä retken aikana hän sairastui ja joutui palaamaan Konstantinopoliin jossa hän myöhemmin menehtyi.^lähde?

Kirjallisuutta

• Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4
• John Julius Norwich: Byzantium: The Decline and Fall. Viking, 1991. ISBN 0-679-41650-1