Ola Hansson | |
---|---|
Ola Hansson |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1860 Hönsinge, Ruotsi |
Kuollut | 1925 (64–65 vuotta) Büyükdere, Turkki |
Kansalaisuus | Ruotsi |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi |
Tuotannon kieli | ruotsi |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ola Hansson (1860 Hönsinge, Ruotsi – 1925 Büyükdere, Turkki[1]) oli ruotsalainen kirjailija, joka kirjoitti runoja, romaaneja, novelleja ja esseitä. Hän vietti suuren osan elämästään Keski-Euroopassa eikä käynyt Ruotsissa enää vuoden 1889 jälkeen. Hän oli aikoinaan Keski-Euroopassa tunnetuin ruotsalainen kirjailija August Strindbergin ohella. Saksassa Hansson esitteli myös suomalaisten Juhani Ahon, Pietari Päivärinnan ja Karl August Tavaststjernan tuotantoa. Hän kääntyi katolilaiseksi 1898, harrasti Friedrich Nietzschen lukemista ja tutki mystikkojen ohella sairaalloisista henkilöistä kirjoitettuja artikkeleita. Aiheet näkyivät erityisesti hänen teoksissaan Fru Ester Bruce ja Resan hem.[2] Ola Hanssonin teoksia ei ole suomennettu.
Hansson kirjoitti ensimmäiset novellinsa Slättbyhistorier tehtyään 1880-luvun alussa matkan Kööpenhaminaan. Novellit ilmestyivät kuitenkin vasta hänen kuolemansa jälkeen 1927. Hänen maineensa syntyi runokokoelmilla Dikter (1884) ja Notturno (1885). Saksassa asuessan hän kirjoitti esseitä Ruotsin kirjallisuudesta ja tuli siellä tunnetuksi eurooppalaisen kirjallisuuden tuntijana ja esittelijänä.[1]
Hansson avioitui 1889 tanskalais-saksalaisen kirjailijan Laura Mohrin (1854–1928) kanssa, joka käytti salanimeä Laura Marholm. He asuivat Berliinissä, Baijerissa, Sveitsissä, Ranskassa ja viimeiseksi Turkissa, jossa Ola Hansson kuoli Istanbulin lähellä.[3] Laura Mohr kirjoitti pääasiassa esseitä ja novelleja. Hänen tuotannossaan mielenkiinto kohdistui puolison asemaan avioliitossa. Ruotsiksi hänen teoksistaan julkaistiin kaksi naistutkimusta Kvinnor. Sex tidspsykologiska porträtt (1895) ja Till kvinnans psykologi (1897).[4]