Olavi Vuorisalo | |
---|---|
Olavi Vuorisalo (keskellä) sijoittui kolmanneksi 1 500 metrin juoksussa Turussa vuonna 1957, jossa Olavi Salsola (oikealla) ja Olavi Salonen (vasemmalla) juoksivat maailmanennätyksen 3.40,2 – Vuorisalon aika oli 3.40,3. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Olavi Paavo Vuorisalo |
Syntynyt | 5. huhtikuuta 1933 Kuusisto |
Kuollut | 11. joulukuuta 2024 (91 vuotta) Naantali |
Yleisurheilija | |
Pituus | 181 cm |
Paino | 66 kg |
Laji | Keskimatkojen juoksija |
Seura | Naantalin Löyly |
Uran alku | 1947 |
Paavo Olavi Vuorisalo (5. huhtikuuta 1933 Kuusisto – 11. joulukuuta 2024 Naantali)[1] oli suomalainen keskimatkojen juoksija. Hän alitti ensimmäisenä suomalaisena neljän minuutin rajan mailin juoksussa. Vuorisalo kuului 1950-luvulla kuuluisaan suomalaiseen keskimatkojen Olavi-trioon Salonen, Salsola, Vuorisalo.
Vuorisalon uralla Melbournen olympialaisista rannalle jääminen oli kova pala. Olympialaiset olivat poikkeukselliseen myöhään marraskuun lopulla ja joulukuun alussa 1956. Syksy Vuorisalolla meni aiempaan nähden alavireisesti.[2] Lisäksi suhde sen aikaiseen SUL:n päävalmentajaan Armas Valsteeseen sisälsi molemmin puolin jännitteitä. Niinpä Valste SUL:n edustajana ei puoltanut Vuorisalon valintaa olympiajoukkueeseen.[3]
Olympiavuosi 1956 oli Vuorisalolle pettymys, mutta seuraavasta vuodesta 1957 tuli urheilullisesti menestyksellinen useine henkilökohtaisine ennätyksineen. Turun urheilupuistossa 11. heinäkuuta 1957 suomalaiset keskimatkat juoksijat tekivät historiaa. Vuorisalo sijoittui kolmanneksi 1 500 metrin juoksussa, jossa Olavi Salsola ja Olavi Salonen juoksivat maailmanennätyksen 3.40,2 – Vuorisalon aika oli 3.40,3. [4] Kuparivuoren urheilukentällä Naantalissa 7. elokuuta 1957 järjestetyissä kilpailuissa Vuorisalo juoksi ensimmäisenä suomalaisena ja koko maailman 16:ntena juoksijana mailin juoksun alle neljässä minuutissa eli niin sanotun haamumailin ajalla 3.59,1. Aikaisemmin maailmanennätyksen tehnyt Derek Ibbotson juoksi myös kisoissa ja voitti kilpailun Vuorisalon jäädessä toiseksi. Yleisöä oli yli 6 000, heidän joukossaan presidentti Urho Kekkonen.[5].
Olavi Vuorisalo sijoittui Tukholman EM-kisoissa 1958 viidenneksi 1 500 metrin juoksussa. Odotukset paremmasta menestyksestä olivat silloin olemassa, koska Vuorisalo voitti oman alkueränsä kaikkeaan yrittämättä.[6] Rooman olympiakisoissa 1960 hän jäi alkuerässään kymmenenneksi.[7]
Olavi Vuorisalo edusti Naantalin Löylyä. Rooman vuoden 1960 olympiaedustuksen ja Tukholman vuoden 1958 EM-kisaedustuksen lisäksi Vuorisalo edusti Suomea kaikkiaan 28 maaottelussa vuosina 1953–1964.[8] Vuorisalo voitti SM-kultaa 1 500 metrillä viidesti ja maastojuoksussa kerran. Kaikkiaan Vuorisalo alitti 4 minuuttia 1 500 metrillä 16 perättäisenä kesänä 1952–1967.[9] Vuorisalo valittiin Suomessa vuoden urheilijaksi 1957. Samana vuonna hänet valittiin voittajaksi Viikkosanomat-lehden vuosittaisessa ”Suosituin suomalainen” -lukijaäänestyksessä.[10] Uransa jälkeen Vuorisalo oli tekemisissä yleisurheilun kanssa muun muassa 1980-luvun puolivälissä Suomen mestaruuksia voittaneen Raision Kuulan 4 × 1 500 metrin viestijoukkueen taustavaikuttajana. Joukkueessa juoksivat muun muassa Raimo Karsikas, Lars Sörensen ja Ilpo Kuusela.[11]
Hänet valittiin uransa jälkeen Naantalissa vuoden unikeoksi 1996.[12] Hänen veljensä Tauno Vuorisalo voitti nuorten SM-kultaa 3 000 metrin ja miesten SM-hopeaa 4 × 1 500 metrin juoksussa.
Työuran Vuorisalo teki Naantalissa. Hän toimi Naantalin yhteiskoulun vahtimestarina vuoteen 1962 ja sen jälkeen 26 vuotta Naantalin palolaitoksen palveluksessa ja jäi eläkkeelle 55-vuotiaana vuonna 1988.[13]