Olkikulmumittari | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
Heimo: | Mittarit Geometridae |
Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
Suku: | Kulmumittarit Idaea |
Laji: | sylvestraria |
Kaksiosainen nimi | |
Idaea sylvestraria |
|
Katso myös | |
Olkikulmumittari (Idaea sylvestraria) on melko pieni, kellertävänsävyinen mittariperhoslaji.
Siipien pohjaväri on kellertävän harmaa ja siivillä on yksittäisten tummien siipisuomujen tuottamaa pisteytystä. Etusiiven poikki kulkee viisi ja takasiiven poikki neljä kellanruskeaa poikkiviirua, mikä antaa tiheäjuovaisen vaikutelman. Kaikissa siivissä on selvä, musta keskipilkku, minkä lisäksi siipien ulkoreunassa, ripsien tyvellä on rivi mustia pisteitä. Siipien alapinnat ovat selvästi mustakehnäiset. Siipiväli 16–18 mm.[1][2][3]
Lähinnä samannäköinen laji on vaaleakulmumittari (Idaea pallidata).[3]
Levinneisyysalue yltää Espanjasta ja Britteinsaarilta Euroopan, Venäjän ja Keski-Aasian poikki Länsi-Siperiaan.[3] Suomessa havainnot keskittyvät Ahvenanmaalle sekä maan lounais-, etelä- ja itäosiin, levinneisyyden ulottuessa Itä-Suomen sisämaassa pitkälle Pohjois-Savoon ja -Karjalaan. Länsirannikkoa pitkin olkikulmumittaria tavataan aivan Perämeren pohjukkaan saakka, mutta Keski- ja Pohjois-Suomen sisämaasta laji näyttää puuttuvan. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuulta elokuun alkupuolelle, mutta lennon huippu sijoittuu selvästi heinäkuuhun.[4]
Olkikulmumittari elää erityisesti kuivemmissa ympäristöissä, kuten kuivemmilla niityillä ja hiekkamailla. Sitä tavataan myös erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Laji on esiintymiseltään jokseenkin paikoittainen ja sitä tavataan yleensä yksitellen, mutta hyvällä paikalla esiintymä saattaa olla runsaslukuinen. Perhoset aloittavat lennon hämärän laskeuduttua, mutta saattavat häiriöstä lähteä liikkeelle myös päivällä. Laji tulee hyvin valolle. Talvehtii keskenkasvuisena toukkana.[5][3]
Toukka syö monien ruohovartisten kasvien ja varpujen kuihtuneita osia.[3]