Olli Palola | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. huhtikuuta 1988 Oulu, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | Opa,[1] Keuruun Kovaltšuk[2] |
Pelipaikka | oikea laitahyökkääjä |
Maila | oikea |
Pituus | 181 cm |
Paino | 84 kg |
Seura | |
Seura | Ässät |
Sarja | SM-liiga |
Pelinumero | 34 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 2006– |
Aik. seurat |
Ilves (SML) LeKi (Mestis) Lukko (SML) Tappara (SML) Vitjaz Podolsk (KHL) Växjö Lakers HC (SHL) Jokerit (KHL) Kunlun Red Star (KHL) Rögle BK (SHL) HIFK (SML) Timrå IK (SHL) IK Oskarshamn (SHL) |
Olli Palola (s. 8. huhtikuuta 1988 Oulu) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SM-liigajoukkue Porin Ässissä. Hän on pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä.[3]
Palola syntyi Oulussa, mutta hän on Keuruun Pallon kasvatti. Palola siirtyi C-juniori-ikäisenä Tampereen Ilvekseen kaudeksi 2003–2004, jossa hän voitti B-nuorten Suomenmestaruuden vuonna 2006. Kaudella 2006–2007 Palola debytoi SM-liigassa ja pelasi Ilveksen paidassa kuusi SM-liigaottelua. Hän pelasi ensimmäisen liigaottelunsa 25. marraskuuta 2006 vieraissa Turun Palloseuraa vastaan.[4] Palola pelasi kauden aikana miesten pelejä myös kuuden Mestis-ottelun verran alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa. Suurimman osan kaudestaan hän pelasi kuitenkin Ilveksen A-nuorissa,[3] joiden paras maalintekijä Palola oli 17 osumallaan.[5]
Kaudeksi 2007–2008 Palola siirtyi kolmivuotisella sopimuksella "projektipelaajaksi" Rauman Lukkoon.[6] Hän pelasi harjoituskaudella lainalla Mestis-joukkue Kajaanin Hokissa,[7] mutta palasi Lukkoon jo ennen runkosarjan alkua. Palola pelasi ensimmäisellä sopimuskaudellaan SM-liigassa kahdeksan runkosarja- ja kahden playoff-ottelun verran tehden kaksi syöttöpistettä. Kaudella 2008–2009 hän pelasi viisi SM-liigaottelua. Palola sijoittui tehoilla 21+36=57 koko A-nuorten SM-liigan pistepörssissä kolmanneksi Kärppien Mikael Granlundin ja Ässien Mika Niemen kanssa, vaikka hänen kautensa päättyikin jo olkapäävammaan helmikuussa 2009.[8] Palola oli myös sarjan pistepörssivoittaja Juuso Rajalan jälkeen Lukon A-nuorten toiseksi paras pistemies ja maalintekijä.[9] Hänet valittiin A-nuorten SM-liigan tammikuun 2009 kuukauden pelaajaksi. Palola voitti myös A-nuorten SM-pronssia.[3]
Kausi 2009–2010 oli Palolan tulokaskausi SM-liigassa. Hän teki 45 runkosarjaottelussa tehot 3+4=7.[3] Palola teki liigauransa avausmaalin 8. joulukuuta 2009 Oulun Kärppiä vastaan. Hän myös syötti Lukon 3–1-voittoon päättyneen ottelun voittomaalin, jonka teki Juhani Jasu.[10] Palola palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana.[11] Maaliskuussa 2010 Palola teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Lukon kanssa.[12] Kauden 2010–2011 päätteeksi hän voitti SM-pronssia.[3] Palola kävi marraskuussa 2010 yhteensä neljän Mestis-ottelun verran lainalla Kajaanin Hokissa[13] ja Lempäälän Kisassa.[14]
Lukko lainasi Palolan jo kauden 2011–2012 kynnyksellä Mestis-joukkue Vaasan Sportiin, joka kärsi loukkaantumishuolista.[15] Hän pelasi joukkueessa kolme ottelua, mutta ei enää palannut Lukkoon, jonka kanssa Palola purki sopimuksensa lokakuussa 2011.[16] Hän teki kuitenkin jo samana päivänä loppukauden kattavan sopimuksen Tapparan kanssa.[17] Palola teki toukokuussa 2012 seuran kanssa 1+2-vuotisen jatkosopimuksen.[18]
Kauden 2012–2013 Palola aloitti lainalla LeKissä.[19] Hän onnistui tekemään 26. syyskuuta 2012 kypärätempun Mikkelin Jukureita vastaan. Palola teki LeKin 3–1-voittoon päättyneessä ottelussa näin ollen joukkueen kaikki maalit.[20] Kaikkiaan hän pelasi LeKissä 18 ottelua tehopistein 9+7=16 ja palkittiin Mestiksen syyskuun kuukauden pelaajana. Palola teki Tapparassa runkosarjan aikana 36 ottelussa tehot 4+3=7, mutta nosti tasoaan kevään 2013 pudotuspeleissä tehtyään 15 ottelussa tehot 6+1=7.[21] Hän onnistui tekemään kaksi maalia neljännessä välieräottelussa 6. huhtikuuta 2013 vieraissa Lukkoa vastaan. Palola teki Tapparan 0–5-voittoon päättyneen ottelun kaksi ensimmäistä maalia, joista ensimmäinen jäi näin ollen voittomaaliksi ja ratkaisi Tapparalle finaalipaikan.[22] Hänet palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana.[23] Palola voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[3] Huhtikuun 2013 lopulla hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Tapparan kanssa.[24]
Palola teki kaudella 2013–2014 todellisen läpimurtonsa SM-liigan eliittiin. Hän muodosti Pekka Jormakan ja Jan-Mikael Järvisen kanssa toimivan "Särkänniemi-ketjun".[25] Palola voitti koko SM-liigan maalipörssin ja palkittiin Aarne Honkavaara -palkinnolla sekä jakoi pistepörssin kuudennen sijan Jokereiden Teuvo Teräväisen kanssa tehoilla 27+17=44.[26] Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Kaudella 2014–2015, 21. lokakuuta 2014 vieraissa Vaasan Sportia vastaan Palola teki liigauransa ensimmäisen kypärätempun ottelun kolmannessa erässä vain 12 minuuttiin ja 21 sekuntiin. Hänen ensimmäinen osumansa jäi Tapparan 2–5-voittoon päättyneen ottelun ratkaisumaaliksi. Palola keräsi ottelussa myös yhden syöttöpisteen. Hänet palkittiin Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana[27] ja Heikki Autio valitsi Palolan ottelun legendojen tähtien ykköstähdeksi.[28] Palola voitti ensimmäisen kerran SM-liigan historiassa maalipörssin toisen kerran peräkkäin[29] ja hän jakoi pistepörssin neljännen sijan Kärppien Joonas Donskoin kanssa.[30] Palola voitti myös pudotuspelien maalipörssin 11 osumallaan. Hän voitti kauden päätteeksi jo kolmannen peräkkäisen SM-hopean.[3] Palola valittiin SM-liigan tähdistökentälliseen.[31]
Kaudeksi 2015–2016 Palola siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella KHL-seura Vitjaziin.[32] Hänen kautensa osoittautui kuitenkin pettymykseksi ja Palola teki 27 pelaamassaan ottelussa vain yhden maalin ja kaikkiaan viisi tehopistettä. Hän putosi syksyn mittaan ajoittain myös Vitjazin kokoonpanosta.[33] Palolan kausi päättyi lopulta leikkaushoitoa vaatineeseen olkapäävammaan joulukuussa 2015 pelatussa Channel One Cupissa.[34]
Palola siirtyi kaudeksi 2016–2017 vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Växjö Lakersiin.[35] Hän voitti joukkueen sisäisen piste-, maali- ja syöttöpörssin tehoilla 21+27=48, joilla Palola sijoittui koko liigan pistepörssissä kolmanneksi.[36]
Kaudeksi 2017–2018 Palola siirtyi vuoden mittaisella KHL-sopimuksella Jokereihin.[37] Hän teki runkosarjassa 24 tehopistettä. Pudotuspeleissä Palola jakoi kuudella osumallaan joukkueen sisäisen maalipörssin voiton Eeli Tolvasen kanssa.[38] Kaudeksi 2017–2018 hän siirtyi jatkamaan KHL-uraansa vuoden mittaisella sopimuksella kiinalaisseura Kunlun Red Stariin. Joukkuetta valmensi Palolalle Tapparasta tuttu Jussi Tapola.[39] Hän oli tehoilla 19+6=25 Kunlunin toiseksi paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies.[40] Toukokuussa 2019 Palola teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[41] Kausi 2019–2020 hänellä osoittautui kuitenkin edellistä vaisummaksi. Palola putosi aina Kunlunin nelosketjuun[42] ja teki 38 runkosarjaottelussa vain tehot 3+5=8.[3]
Palola palasi kaudeksi 2020–2021 Ruotsin SHL-liigaan ja siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Rögleen.[43] Neljännessä puolivälieräottelussa 14. huhtikuuta 2021 vieraissa Frölundaa vastaan hän teki joukkueen 1–6-voittoon päättyneen ottelun voittomaalin, joka ratkaisi Röglelle välieräpaikan.[44] Palola jakoi kuudella osumallaan SHL:n maalipörssin toisen sijan joukkuetoverinsa Adam Tambellinin kanssa edellään vain Växjö Lakersin Pontus Holmberg.[45] Hän voitti kauden päätteeksi hopeaa.[3]
Kaudeksi 2021–2022 Palola palasi SM-liigaan ja siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella HIFK:hon.[46] Kausi jäi hänelle rikkonaiseksi loukkaantumisten vuoksi ja Palola pelasi runkosarjassa vain 37 ottelua.[47] Hän kuitenkin jakoi HIFK:n sisäisen maalipörssin kolmannen sijan Sebastian Dykin kanssa.[48]
Palolan kautta 2023–2023 varjostivat loukkaantumiset ja hän teki 23 pelaamassaan ottelussa vain viisi tehopistettä, kunnes tammikuussa 2023 Palolan sopimus HIFK:n kanssa purettiin yhteisymmärryksessä. Hän palasi SHL:ään ja siirtyi loppukauden kattavalla sopimuksella Timråhon.[49] Lokakuussa Palola siirtyi jatkamaan SHL-pelejään lyhytaikaisella sopimuksella IK Oskarshamniin oltuaan ilman sopimusta alkukauden 2023–2024. Hän siirtyi joukkueeseen ensisijaisesti paikkaamaan loukkaantumisia.[50][51] Myöhemmin samassa kuussa viiden ottelun jälkeen Palolan sopimusta jatkettiin kauden loppuun.[52]
Kaudeksi 2024–2025 Palola palasi SM-liigaan ja siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Porin Ässiin.[53]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten jääkiekko | |||
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Valko-Venäjä 2014 | jääkiekko |
Palola edusti Suomea MM-kilpailuissa vuosina 2014 ja 2018, joista ensimmäinen turnaus päättyi hopeaan. Hän oli vuoden 2014 turnauksessa neljällä osumallaan joukkueen paras maalintekijä. Palola sai paikan Suomen joukkueesta, kun Juhamatti Aaltonen joutui jäämään turnauksesta sivuun.[54] Vuoden 2017 MM-leiriryhmästä hän putosi viimeisten joukossa.[55] Yhteensä Palola on pelannut 43 A-maaottelua[56] tehopistein 15+3=18.[3][57] Palola sai tililleen ensimmäisen A-maaottelunsa Channel One Cupin 19. joulukuuta 2013 Prahan O2 Arenalla pelatussa avausottelussa Tšekkiä vastaan. Hänet merkittiin Suomen extrahyökkääjäksi.[58] Palola teki ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa seuraavassa ottelussa 21. joulukuuta 2013 Sotšissa isäntäjoukkue Venäjää vastaan.[59]
Palola on pelannut myös yhteensä kuusi nuorten ja kolme poikien maaottelua.[56]
Elite Prospects-sivuston Erik K. Pirin mukaan Palola on maalintekijä, joka on varustettu kovalla laukauksella sekä hyvillä käsillä ja kiekollisilla taidoilla. Hän on myös hyvä luistelija, vaikka Palola käyttää maalipaikkojen löytämiseen useimmiten enemmän visiotaan. Hän ei ole kovin isokokoinen, eikä fyysinen, mutta Palola menee kuitenkin ennakkoluulottomasti tilanteisiin. Hän laukoo oikealta.[3]
Palola on sanoittanut ja tehnyt yhdessä Reino Housebandin kanssa Tapparalle kannustuskappaleen Zambonilta vasemmalle. Kappale on sävelletty Aknestik-yhtyeen kappaleen Suomirokkia pohjalta ja se julkistettiin joulukuussa 2013.[60]
Palolan pikkuveli Vili on pelannut puolustajana Mestis-tasolla.[61] Veljesten serkku Miikka Männikkö pelasi omalla urallaan pudotuspelit mukaan lukien hyökkääjänä yhteensä 610 SM-liigaottelua. Hän pelasi Olli Palolan joukkuetoverina Tapparassa vuosina 2011–2012.[62]
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
2005–2006 | Ilves | A-SM | 29 | 8 | 3 | 11 | 60 | 3 | 0 | 0 | 0 | 8 | ||||||||||||||||
2006–2007 | Ilves | A-SM | 30 | 17 | 15 | 32 | 30 | 5 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||||||||
Ilves | SM-liiga | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
Suomi U20 | Mestis | 6 | 1 | 0 | 1 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2007–2008 | Lukko | A-SM | 41 | 12 | 13 | 25 | 53 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Lukko | SM-liiga | 8 | 0 | 2 | 2 | 2 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||||||||||
2008–2009 | Lukko | A-SM | 35 | 21 | 36 | 57 | 38 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Lukko | SM-liiga | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2009–2010 | Lukko | A-SM | 4 | 2 | 4 | 6 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Lukko | SM-liiga | 45 | 3 | 4 | 7 | 12 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||||||||||
2010–2011 | Lukko | SM-liiga | 41 | 2 | 2 | 4 | 18 | 9 | 0 | 0 | 0 | 6 | ||||||||||||||||
Hokki | Mestis | 2 | 1 | 1 | 2 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
LeKi | Mestis | 2 | 1 | 0 | 1 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2011–2012 | Tappara | SM-liiga | 45 | 5 | 8 | 13 | 22 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Sport | Mestis | 3 | 0 | 1 | 1 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2012–2013 | Tappara | SM-liiga | 36 | 4 | 3 | 7 | 33 | 15 | 6 | 1 | 7 | 0 | ||||||||||||||||
LeKi | Mestis | 18 | 9 | 7 | 16 | 8 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2013–2014 | Tappara | SM-liiga | 60 | 27 | 17 | 44 | 46 | 20 | 3 | 7 | 10 | 8 | MM | 10 | 4 | 0 | 4 | 8 | ||||||||||
2014–2015 | Tappara | SM-liiga | 60 | 29 | 20 | 49 | 42 | 20 | 11 | 5 | 16 | 12 | ||||||||||||||||
2015–2016 | Vitjaz Podolsk | KHL | 27 | 1 | 4 | 5 | 10 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2016–2017 | Växjö Lakers HC | SHL | 52 | 21 | 27 | 48 | 18 | 6 | 1 | 3 | 4 | 4 | ||||||||||||||||
2017–2018 | Jokerit | KHL | 50 | 7 | 17 | 24 | 16 | 10 | 6 | 1 | 7 | 4 | MM | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
2018–2019 | Kunlun Red Star | KHL | 61 | 19 | 6 | 25 | 16 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2019–2020 | Kunlun Red Star | KHL | 38 | 5 | 3 | 8 | 12 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2020–2021 | Rögle BK | SHL | 43 | 12 | 14 | 26 | 26 | 14 | 6 | 0 | 6 | 2 | ||||||||||||||||
2021–2022 | HIFK | SM-liiga | 37 | 14 | 12 | 26 | 28 | 7 | 1 | 3 | 4 | 4 | ||||||||||||||||
2023–2023 | HIFK | SM-liiga | 23 | 3 | 2 | 5 | 8 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Timrå IK | SHL | 13 | 6 | 2 | 8 | 2 | 7 | 0 | 0 | 0 | 4 | |||||||||||||||||
2023–2024 | IK Oskarshamn | SHL | 37 | 9 | 3 | 12 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
11 kautta | yhteensä | SM-liiga | 366 | 87 | 70 | 157 | 211 | 75 | 21 | 16 | 37 | 30 | ||||||||||||||||
4 kautta | yhteensä | SHL | 145 | 48 | 46 | 94 | 52 | 27 | 7 | 3 | 10 | 10 | ||||||||||||||||
4 kautta | yhteensä | KHL | 138 | 27 | 27 | 54 | 42 | 10 | 6 | 1 | 7 | 4 |
Edeltäjä: Juha-Pekka Haataja Olli Palola |
Aarne Honkavaara -palkinnon voittaja 2014 2015 |
Seuraaja: Olli Palola Chad Rau |
3 Anttalainen |
7 Vuori |
8 Viljanen |
9 Lipiäinen |
10 Virtanen |
16 Noiva |
18 Ylitalo |
19 Juhola |
20 Talaja |
21 Kučeřík |
23 Heinilä |
25 Boelius |
26 Ojantakanen |
28 Hellman |
29 Hämeenaho |
32 Ortio |
34 Palola |
35 Rovio |
36 Kaarlehto |
37 Määttä (A) |
39 Kärki |
41 Rubin |
44 Järvinen (C) |
47 Tammela |
51 Salmela (A) |
61 Viitala |
66 Riekkinen |
67 Puutio |
71 Eskola |
73 Erholtz |
74 Tiivola |
78 Fabre |
86 Knihti |
93 Vanhatalo
Valmentajat Pikkarainen – Turunen – Hyvönen – Vidman – Rosendahl
5 Ohtamaa | 6 Kivistö | 10 Karalahti | 12 Jokinen (C) | 13 Wirtanen | 18 Mäntylä | 19 Savinainen | 21 Lehterä (A) | 22 Salomäki | 25 Jormakka | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Marttinen | 31 Koskinen | 32 Saros | 34 Palola | 35 Rinne | 38 Hietanen | 40 T. Sallinen | 42 J. Sallinen | 47 Lajunen | 56 Haula | 61 Huhtala | 71 Komarov (A) | 81 Pakarinen | Valmentaja Erkka Westerlund
2 Pokka | 4 Kivistö | 6 Honka | 7 Mikkola | 12 Anttila | 18 Mäenalanen | 19 Savinainen | 20 Aho (A) | 22 Pesonen | 24 Kapanen | 25 Jormakka | 29 Säteri | 34 Palola | 35 Husso | 37 Kilpeläinen | 41 Heiskanen | 50 Riikola | 55 Koivisto | 64 Granlund (C) | 65 Manninen | 74 Suomela | 77 Nutivaara | 81 Tolvanen | 86 Teräväinen | 96 Rantanen (A) | Valmentaja Lauri Marjamäki