Ott Tänak | |
---|---|
Ott Tänak vuonna 2014. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. lokakuuta 1987 Kärla, Saarenmaa |
Kansalaisuus | Viro |
WRC-ura | |
Aktiivivuodet | 2009–2012, 2014– |
Nykyinen talli | M-Sport |
Entiset tallit |
DMACK WRT Toyota Gazoo Racing Hyundai Motorsport |
Kilpailuja | 149[1] |
Maailmanmestaruuksia | 1 (2019) |
Voittoja | 19[1] |
Palkintosijoja | 46[1] |
Erikoiskoevoittoja | 356[1] |
MM-pisteitä | 1482[1] |
Ensimmäinen kilpailu | Portugalin ralli 2009 |
Ensimmäinen voitto | Sardinian ralli 2017 |
Viimeisin voitto | Chilen ralli 2023 |
Sijoitus kaudella 2023 | 4. (174 p.) |
Aiheesta muualla | |
otttanak.com | |
Ott Tänak (s. 15. lokakuuta 1987 Kärla, Saarenmaa) on virolainen ralliautoilija ja lajin maailmanmestari vuodelta 2019. Hänen kartanlukijanaan toimi Raigo Mõlder vuosina 2014–2016. Kaudesta 2017 eteenpäin kartanlukijaksi vaihtui Martin Järveoja.[2] Tänak on virolaisen uransa lopettaneen ralliautoilijan Markko Märtinin suojatti.
Tänak voitti Viron rallin mestaruussarjan vuosina 2008 ja 2009. Samana vuonna Tänak ajoi kaksi kilpailua rallin MM-sarjassa. Syyskuussa 2009 Tänak voitti European Pirelli Star Driver -kilpailun Itävallassa. Vuonna 2010 Tänak ajoi kuusi kilpailua MM-sarjassa saavuttamatta pisteitä. Hän kuitenkin voitti PWRC-luokan kilpailut Suomen ja Walesin ralleissa sijoittuen PWRC-sarjan neljänneksi. Vuonna 2011 Tänak saavutti ensimmäisen pisteensä MM-sarjassa sijoittumalla kymmenenneksi Meksikon rallissa. Sardinian rallissa Tänak sijoittui seitsemänneksi ja Walesin rallissa kuudenneksi. Samana vuonna Tänak sijoittui toiseksi SWRC-sarjassa.[2]
Kaudella 2012 M-Sportin Fordilla täyden sarjan ajanut Tänak saavutti ensimmäisen palkintosijansa Sardinian rallissa. Hän ajoi kaudella myös seitsemän erikoiskoevoittoa ja 52 pistettä, sijoittuen MM-sarjassa kahdeksanneksi.[3] Seuraavalle kaudelle Tänak ei kuitenkaan onnistunut löytämään itselleen tallipaikkaa MM-sarjasta. Tänak ajoi kauden 2014 DMACK-tallissa WRC2-sarjassa, ja hän ajoi Puolassa luokkavoiton. Vuonna 2015 Tänak sai tallipaikan M-Sportilta. Meksikon rallissa Tänak herätti runsaasti mediahuomiota hurjan, järveen päättyneen kaadon seurauksena. Kauden paras tulos oli kolmas sija Puolassa, mutta epätasaiset tulokset johtivat kymmenenteen sijaan MM-sarjassa ja potkuihin M-Sportilta.
Kaudella 2016 Tänak ajoi uudessa DMACK WRT -tallissa Ford Fiesta RS WRC:llä ja kaudelle 2017 Tänak siirtyi M-Sportin ykkösteamiin brittiläisen Elfyn Evansin ottaessa hänen paikkansa DMACK teamissa.
Kaudelle 2018 Tänak siirtyi Toyota Gazoo Racingin kuljettajaksi. Hän voitti peräkkäin Suomen MM-rallin, Saksan MM-rallin, sekä Turkin MM-rallin. Walesin MM-rallissa hän johti reilusti, mutta joutui keskeyttämään lauantai-iltana.
MM-rallikausi 2019 päättyi yhtä kilpailua aikaisemmin Espanjassa kun Australiassa oli metsäpaloja. Tänak voitti kaudella kuusi kilpailua ja saavutti kuljettajien mestaruuden ensimmäisenä virolaisena.[4]
Lokakuussa 2019 Tänak allekirjoitti kahden vuoden sopimuksen Hyundain kanssa. Voitettuaan edellisvuonna maailmanmestaruuden hän olisi voinut pitää autossaan numeroa yksi, mutta päätyi pitämään samana vuonna käyttämäänsä numeroa kahdeksan. Tänak aloitti 2020 kautensa Monte Carlossa keskeytyksellä ajettuaan neljännellä erikoiskokeella ulos 180 kilometrin tuntinopeudella. Hän selvisi ulosajosta kartturinsa Järveojan kanssa vammoitta. Ruotsissa Tänak ajoi toiseksi hävittyään 12,7 sekuntia rallin voittaneelle Elfyn Evansille. Tänak voitti kaksi erikoiskoetta. Hän saavutti toisen sijan myös Meksikossa häviten tällä kertaa toiselle Toyota kuljettajalle Sébastien Ogierille 27,8 sekuntia. Tänak onnistui voittamaan rallin aikana kuusi erikoiskoetta, kun se jouduttiin lopettamaan lyhyeen koronaviruspandemian vuoksi.[5] Rallin MM-sarja jatkui lopulta syyskuussa Virossa, jossa Tänak otti kauden avausvoitonsa. Hän johti rallia kolmannesta erikoiskokeesta lähtien.[6] Voiton myötä Tänak nousi MM-pisteissä kolmanneksi. Turkissa hän koki ongelmia ja keskeytti perjantaina ohjauksen vuoksi. Tänak jatkoi kuitenkin rallia ajaen viimeisellä power stage erikoiskokeella toiseksi, keräten neljä pistettä. Italiassa hän koki toistamiseen ongelmia, tällä kertaa jousituksen kanssa. Tänak ajoi lopulta kuudenneksi ja voitti myös viimeisen power stage erikoiskokeen saaden viisi lisäpistettä. Hän putosi MM-pisteissä neljänneksi, kun tallikaveri Thierry Neuville nousi neljän pisteen erolla kolmanneksi. Kauden päätösrallissa Monzassa Tänak ajoi toiseksi häviten rallin voittaneelle Ogierille 13,9 sekuntia. Tänak sijoittui lopulta MM-pisteissä kolmanneksi, kun tallikaveri Neuville keskeytti. Daniel Sordon ajettua kolmanneksi he varmistivat Hyundaille valmistajien maailmanmestaruuden.[7]
Tänak joutui keskeyttämään rengasrikkojen vuoksi kauden 2021 aloittaneessa Monte Carlo -rallissa.[8] Kaksi viikkoa ennen Portugalin rallia Tänak ilmoitti tehneensä Hyundain kanssa monivuotisen jatkosopimuksen.[9]
Tänak ilmoitti lokakuussa 2022, ettei hän jatka kaudella 2023 Hyundailla.[10] Joulukuussa 2022 kerrottiin, että Tänak siirtyy M-Sportille kaudelle 2023.[11]
Kaudella 2023 Tänak ajaa M-Sportin Ford Puma Rally1 -autolla. MM-kilpailujen lisäksi hän osallistui heinäkuussa 2023 Virossa ajettavaan Lõuna-Eesti-ralliin ennen varsinaista MM-sarjan kilpailua.[12] Lokakuussa hän ajaa Itävallassa ajettavassa Herbst-rallissa eli Syysrallissa ennen Keski-Euroopan MM-rallia.[13]
Lokakuussa 2023 kerrottiin, että Tänak siirtyy takaisin Hyundai Motorsportille kaudella 2024. Tänak viittaa tallin johtoon tehtyjen muutoksien vaikuttaneen päätökseen.[14][15]
1970-luku: 1977: S. Munari 1978: M. Alén 1979: B. Waldegård |
1980-luku: 1980: W. Röhrl1981: A. Vatanen 1982: W. Röhrl 1983: H. Mikkola 1984: S. Blomqvist 1985: T. Salonen 1986: J. Kankkunen 1987: J. Kankkunen 1988: M. Biasion 1989: M. Biasion |
1990-luku: 1990: C. Sainz1991: J. Kankkunen 1992: C. Sainz 1993: J. Kankkunen 1994: D. Auriol 1995: C. McRae 1996: T. Mäkinen 1997: T. Mäkinen 1998: T. Mäkinen 1999: T. Mäkinen |
2000-luku: 2000: M. Grönholm2001: R. Burns 2002: M. Grönholm 2003: P. Solberg 2004: S. Loeb 2005: S. Loeb 2006: S. Loeb 2007: S. Loeb 2008: S. Loeb 2009: S. Loeb |
2010-luku: 2010: S. Loeb2011: S. Loeb 2012: S. Loeb 2013: S. Ogier 2014: S. Ogier 2015: S. Ogier 2016: S. Ogier 2017: S. Ogier 2018: S. Ogier 2019: O. Tänak |
2020-luku: 2020: S. Ogier2021: S. Ogier 2022: K. Rovanperä 2023: K. Rovanperä |