| O'nyong'nyong | |
|---|---|
| Luokitus | |
| ICD-10 | A92.1 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
O’nyong’nyong, josta käytetään myös nimitystä o’nyong-nyong, on arboviruksiin, tarkemmin sanottuna togavirusten alfavirusryhmään kuuluva virus ja tämän aiheuttama samanniminen sairaus. Se on läheistä sukua chikungunyalle ja igbo oralle.[1] Sairaudesta käytetään yleisesti myös lyhennettä ONN sekä sitä aiheuttavasta viruksesta lyhenteitä ONN-virus ja ONNV.
Nimi o’nyong’nyong on peräisin Ugandan ja Sudanin niloottisista kielistä, joissa sen merkitys on ”nivelten heikkeneminen”.
O’nyong’nyong leviää tartunnan saaneista hyttysistä. Se on ainoa virus, joka pääasiallisina välittäjinä ovat horkkasääskiin kuuluvat Anopheles funestus- ja Anopheles gambiae -hyttyset.
O’nyong’nyongin tavallisia oireita ovat polyartriitti, ihottuma ja kuume. Oireina saattaa esiintyä myös kipua rinnassa ja silmissä, imusolmuketulehdusta ja väsymystä. Taudin ei tiedetä aiheuttaneen kuolemantapauksia.
O’nyong’nyong on aiheuttanut kaksi tunnettua epidemiaa. Niistä ensimmäinen levisi vuosina 1959–1962 Ugandasta Keniaan, Tansaniaan, Zaireen (nykyiseen Kongon demokraattiseen tasavaltaan), Malawiin ja Mosambikiin. Yhteensä yli kaksi miljoonaa ihmistä sairastui. Tämä oli laajin tunnettu arboviruksen aiheuttama epidemia. Vuonna 1959 virus eristettiin ensimmäisen kerran Entebbessä sijaitsevassa Uganda Virus Research Institutessa sääskistä ja ihmisverestä Gulussa, Ugandan pohjoisosassa kerätyistä näytteistä.
Vuosina 1996–1997 levinnyt toinen epidemia rajoittui Ugandaan. Siinä sairastui 400 ihmistä. Epidemioiden 35 vuoden väli ja todistusaineisto siitä, että Ugandassa olisi mahdollisesti ollut o’nyong’nyongepidemia jo vuosina 1904–1906, viittaavat siihen, että viruksen aiheuttamien epidemioiden sykli olisi noin 30–50 vuotta.
ONN-viruksella on ainakin kolme alalajia tai muunnosta. Niiden perimä on saatavilla genomitietokannoissa.