P. K. Subban | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. toukokuuta 1989 Toronto, Ontario, Kanada |
Kansalaisuus | Kanada |
Jääkiekkoilija | |
Pelipaikka | puolustaja |
Maila | oikea |
Pituus | 183 cm |
Paino | 97 kg |
Pelinumero | 76 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 2010–2022 |
Aik. seurat |
Hamilton Bulldogs (AHL) Montreal Canadiens (NHL) Nashville Predators (NHL) New Jersey Devils (NHL) |
NHL-varaus |
43. varaus, 2007 Montreal Canadiens |
Aiheesta muualla | |
pksubban.com | |
Pernell-Karl ”P. K.” Subban (s. 13. toukokuuta 1989 Toronto, Ontario, Kanada) on uransa päättänyt kanadalainen jääkiekkopuolustaja, jonka viimeisin seura oli NHL-joukkue New Jersey Devils.[1][2] Subbanin vahvuuksia olivat hyvä luistelu, laukaus, kiekollinen peli ja fyysisyys.[3] Subbanin sukujuuret ovat Jamaikalla, josta hänen vanhempansa ovat muuttaneet Kanadaan.[4] Vuonna 2013 hän voitti NHL:n parhaalle puolustajalle myönnettävän James Norris Memorial Trophyn.[3]
Kanadan maajoukkueessa Subban voitti olympiakultaa Sotšissa 2014.
Subban aloitti virallisen junioriuransa OHL-joukkue Belleville Bullsissa kaudella 2005–2006. Seuraavalla kaudella hän vakuutti tekemällä 56 tehopistettä 68 pelissä. Montreal Canadiens varasi Subbanin 43. varauksena vuoden 2007 NHL:n varaustilaisuudessa. Kaudella 2007–2008 hän auttoi Bellevillen sarjan finaaleihin, jotka joukkue kuitenkin hävisi seitsemässä pelissä Kitchener Rangersille. Subban teki OHL:n piste-ennätyksensä kaudella 2008–2009, jolloin hän teki Bullsin kapteenina tehot 14+62=76 ja valittiin tähdistökentälliseen.[3]
Subban teki kolmen vuoden tulokassopimuksen Canadiensin kanssa toukokuussa 2009.[5] Subban lähetettiin kauden 2009–2010 alussa AHL-farmijoukkue Hamilton Bulldogsiin. Hän pelasi sarjan tähdistöottelussa, jonka jälkeen hänet kutsuttiin NHL:ään helmikuussa 2010. Hän pelasi kaksi ensimmäistä NHL-otteluaan Philadelphia Flyersia vastaan ja sai molemmissa otteluissa syöttöpisteen. Subban vakiinnutti paikkansa Canadiensin kokoonpanossa pudotuspeleissä, joissa hän teki tehot 1+7. Konferenssifinaaliottelussa Philadelphia Flyersia vastaan hänestä tuli joukkueen seurahistorian kolmas tulokaspuolustaja, joka on saanut kolme syöttöpistettä yhdessä pelissä.[6] Canadiensin pudottua Flyersille Subban jatkoi kauttaan AHL:n pudotuspeleissä Bulldogsissa. Kauden päätyttyä AHL:n puolustajien maalipörssin 18 osumalla voittanut Subban palkittiin AHL:ssä President’s Awardsilla, joka annetaan loistavasti esiintyneelle pelaajalle.[7] Hänet valittiin myös AHL:n tähdistökentälliseen.
Kaudella 2010–2011 Subbanin rooli joukkueessa kasvoi ykköspuolustaja Andrei Markovin oltua loukkaantuneena sivussa lähes koko kauden. Subban oli pistein 14+24=38 Canadiensin tehokkain puolustaja ja hänet valittiin NHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen. Maaliskuussa 2011 Subban teki kolme maalia 8–1-voitossa Minnesota Wildista ja hänestä tuli Canadiensin ensimmäinen tulokaspuolustaja, joka on onnistunut tempussa.[8]
Kaudella 2011–2012 Subban vankisti asemaansa puolustuksen johtajana saaden eniten peliaikaa joukkueessa ja tehden eniten pisteitä puolustajista tehoilla 7+29=36.
Tynkäkauden 2012–2013 neljä ensimmäistä peliä Subban istui katsomossa sopimuskiistan takia. Hän olisi halunnut pidemmän jatkosopimuksen, mutta suostui lopulta seuran ehdottamaan kahden vuoden ja 5,75 miljoonan dollarin sopimukseen.[9] Subban pelasi loistavan kauden, voitti puolustajien pistepörssin tehoilla 11+27=38 ja palkittiin NHL:n parhaan puolustajan James Norris Memorial Trophylla. Hänet valittiin myös NHL:n tähdistökentälliseen.[3]
Subban teki kaudella 2013–2014 uuden piste-ennätyksensä 10+43=53 ja oli joukkueen toiseksi paras pistemies. Pudotuspeleissä Subban oli joukkueen paras pistemies Montrealin edetessä itäisen konferenssin finaaleihin, joissa se putosi New York Rangersille.
Subbanista tuli kauden 2013–2014 jälkeen rajoitettu vapaa pelaaja. NHL:n työehtosopimuksen mukaan Subban ansaitsi oikeuden palkan välimieskäsittelyyn, koska hän allekirjoitti ensimmäisen ammattilaissopimuksen 18–20 ikävuoden välillä ja hänellä oli neljän vuoden ammattilaiskokemus. Hän haki välimieskäsittelyä ennen määräaikaa 5. heinäkuuta. Käsittely oli 1. elokuuta ja Subbanin leiri pyysi yhden vuoden sopimusta arvoltaan 8,5 miljoonaa dollaria, kun taas Canadiens tarjosi yhden vuoden sopimusta arvoltaan 5,5 miljoonaa dollaria. NHL:n välimieskäsittelysäännön mukaan osapuolet voivat jatkaa neuvotteluja ja päästä sopimukseen ennen kuin välimies on ilmoittanut päätöksensä 48 tunnin kuluessa. Kun välimies julkaisi päätöksensä, joukkueella oli 48 tuntia aikaa hyväksyä tai hylätä ehdot tehden pelaajasta näin rajoittamattoman vapaan pelaajan. Kuulemistilaisuuden jälkeisenä päivänä Subban teki kahdeksan vuoden ja 72 miljoonan dollarin sopimuksen Canadiensin kanssa. Yhdeksän miljoonan vuosiansioilla hänestä tuli NHL:n kovapalkkaisin puolustaja ja koko sarjan kolmanneksi parhaiten palkattu pelaaja.[10]
Syyskuussa 2014 Subban nimettiin Canadiensin varakapteeniksi neljän muun pelaajan kanssa.[11] Hän rikkoi kaudella 2014–2015 vanhan piste-ennätyksensä tehoilla 15+45=60 ja sijoittui puolustajien pistepörssissä toiseksi samoilla pisteillä Brent Burnsin kanssa. Subban valittiin toisen kerran urallaan NHL:n tähdistökentälliseen.[3]
Kesäkuussa 2016 Subban kaupattiin Nashville Predatorsiin vaihdossa Shea Weberiin.[12]
Kesäkuussa 2019 Subban kaupattiin New Jersey Devilsiin. Kaupassa Nashville Predatorsiin siirtyivät Steve Santini, Jeremy Davies ja kaksi Devilsin toisen kierroksen varausta.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Subban vuonna 2012. | |||
Maa: Kanada | |||
Miesten jääkiekko | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Sotši 2014 | jääkiekko | |
Alle 20-v. MM-kilpailut | |||
Kultaa | Tšekki 2008 | jääkiekko | |
Kultaa | Ottawa 2009 | jääkiekko |
Subban voitti olympiakultaa Kanadan maajoukkueessa Sotšin olympialaisissa 2014. Hän oli kisoissa varapuolustajan roolissa, ja pelasi kisoissa vain alkusarjan ottelun Itävaltaa vastaan.[13] Kanada voitti finaalissa kultaa kaadettuaan Ruotsin 3–0.
Subban nimettiin MM-kilpailuihin vuonna 2012, mutta loukkaantui ennen turnausta. Vuonna 2013 hän liittyi Kanadan MM-joukkueeseen turnauksen loppupuolella ja pelasi puolivälieräottelun Ruotsia vastaan, jonka Kanada hävisi.
Subban pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2008 ja 2009 voittaen molemmilla kerroilla kultaa. Subban pelasi rajallisessa roolissa vuonna 2008, mutta seuraavana vuonna hän voitti tehoilla 3+6=9 puolustajien pistepörssin ja kisojen +/– -tilaston lukemalla +12. Lisäksi hänet valittiin turnauksen tähdistökentälliseen.[3]
Subbanin vanhemmat muuttivat Karibialta Ontarioon 1970-luvulla. Isä Karl muutti Jamaikasta Sudburyyn ja äiti Maria Montserratista Hamiltoniin. Hänellä on neljä sisarusta, joista kaksi on myös jääkiekkoilijoita. P. K., Malcolm ja Jordan ovat kaikki pelanneet Belleville Bullsissa ja heillä on myös NHL-varaus. Myös veljesten serkku Marselis pelaa jääkiekkoa.[3]
Syyskuussa 2015 Subban lahjoitti 10 miljoonaa dollaria montrealilaiselle lastensairaalalle.[14]
Subban on yksi NHL:n kohutuimmista pelaajista. Hänen olemuksensa ja pelityylinsä on herättänyt negatiivista palautetta sekä pelaajissa että lajia seuraavissa. Subbanin on kerrottu olevan ylimielinen kanssapelaajia kohtaan. Hän on kuullut NHL-taholta rasistisia kommentteja.[15]
Subban on seurustellut uransa jo lopettaneen alppihiihtäjä Lindsey Vonnin kanssa vuodesta 2018 lähtien.[16] He erosivat joulukuussa 2020.[17]
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
2005–2006 | Belleville Bulls | OHL | 52 | 5 | 7 | 12 | 70 | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||||||||||||||||
2006–2007 | Belleville Bulls | OHL | 68 | 15 | 41 | 56 | 89 | 15 | 5 | 8 | 13 | 26 | ||||||||||||||||
2007–2008 | Belleville Bulls | OHL | 58 | 8 | 38 | 46 | 100 | 21 | 8 | 15 | 23 | 28 | JMM | 7 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||||||||||
2008–2009 | Belleville Bulls | OHL | 56 | 14 | 62 | 76 | 94 | 17 | 3 | 12 | 15 | 22 | JMM | 6 | 3 | 6 | 9 | 6 | ||||||||||
2009–2010 | Hamilton Bulldogs | AHL | 77 | 18 | 35 | 53 | 82 | 7 | 3 | 7 | 10 | 6 | ||||||||||||||||
Montreal Canadiens | NHL | 2 | 0 | 2 | 2 | 2 | 14 | 1 | 7 | 8 | 6 | |||||||||||||||||
2010–2011 | Montreal Canadiens | NHL | 77 | 14 | 24 | 38 | 124 | 7 | 2 | 2 | 4 | 2 | ||||||||||||||||
2011–2012 | Montreal Canadiens | NHL | 81 | 7 | 29 | 36 | 119 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2012–2013 | Montreal Canadiens | NHL | 42 | 11 | 27 | 38 | 57 | 5 | 2 | 2 | 4 | 31 | MM | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
2013–2014 | Montreal Canadiens | NHL | 82 | 10 | 43 | 53 | 81 | 17 | 5 | 9 | 14 | 24 | OK | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
2014–2015 | Montreal Canadiens | NHL | 82 | 15 | 45 | 60 | 74 | 12 | 1 | 7 | 8 | 31 | ||||||||||||||||
2015–2016 | Montreal Canadiens | NHL | 68 | 6 | 45 | 51 | 75 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2016–2017 | Nashville Predators | NHL | 66 | 10 | 30 | 40 | 44 | 22 | 2 | 10 | 12 | 29 | ||||||||||||||||
2017–2018 | Nashville Predators | NHL | 82 | 16 | 43 | 59 | 82 | 13 | 4 | 5 | 9 | 10 | ||||||||||||||||
2018–2019 | Nashville Predators | NHL | 63 | 9 | 22 | 31 | 60 | 6 | 1 | 2 | 3 | 0 | ||||||||||||||||
2019–2020 | New Jersey Devils | NHL | 68 | 7 | 11 | 18 | 79 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2020–2021 | New Jersey Devils | NHL | 44 | 5 | 14 | 19 | 26 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2021–2022 | New Jersey Devils | NHL | 77 | 5 | 17 | 22 | 82 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
13 kautta | yhteensä | NHL | 834 | 115 | 352 | 467 | 905 | 96 | 18 | 44 | 62 | 133 |
Edeltäjä: Erik Karlsson |
James Norris Memorial Trophyn voittaja 2013 |
Seuraaja: Duncan Keith |