Pauline Betz

Pauline Betz vuonna 1949.

Pauline May Betz Addie (6. elokuuta 1919 Dayton, Ohio – 31. toukokuuta 2011 Potomac, Maryland[1]) oli yhdysvaltalainen naistennispelaaja. Hän voitti viisi Grand Slam -kaksinpelimestaruutta ja oli loppuottelussa kolme kertaa häviävänä osapuolena. Jack Kramer kutsui häntä toiseksi parhaaksi koskaan näkemäkseen naistennispelaajaksi heti Helen Wills Moodyn jälkeen.[2]

Nopeudestaan ja päättäväisyydestään tunnettu Betz vei Wimbledonin kaksinpelimestaruuden 1946 häviämättä erääkään. Kyseessä oli hänen ainoa esiintymisensä Wimbledonissa. Samana vuonna hän oli mukana maansa Wightman Cup -joukkueessa Britanniaa vastaan pelatussa sarjassa, jossa hän voitti sekä kaksin- että nelinpeliottelunsa ja johdatti siten Yhdysvallat voittoon. Betzin amatööriura loppui 1947, kun hänet tulkittiin ammattilaiseksi pelkästään sillä perusteella, että hän tutki mahdollisuuksia sellaiseksi ryhtymiseen. Toisaalta toinen maailmansota oli aiemmin rajoittanut hänen mahdollisuuksiaan osallistua kansainvälisiin turnauksiin.[3]

Betz valittiin International Tennis Hall of Famen jäseneksi 1965. Hän esiintyi Time-lehden kannessa syyskuussa 1946.[4] Hän oli naimisissa The Washington Postin urheilutoimittaja Bob Addien kanssa ja oli runoilija Kim Addonizion äiti.[5] Nuorena aikuisena Betzillä oli tapana viettää aikaansa elokuva-alan ihmisten kanssa.[6]

Grand Slam -turnaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Wimbledon
    • Kaksinpelin mestaruus: 1946
    • Nelinpelin finaalissa: 1946
  • Yhdysvaltain mestaruuskilpailut
    • Kaksinpelin mestaruus: 1942, 1943, 1944, 1946
    • Kaksinpelin finaalissa: 1941, 1945
    • Nelinpelin finaalissa: 1942, 1943, 1944, 1945
    • Sekanelinpelin finaalissa: 1941, 1943

Grand Slam -finaalit kaksinpelissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitot (5)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Turnaus Vastustaja loppuottelussa Loppuottelun tulos [7][8]
1942 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut Louise Brough Clapp 4–6, 6–1, 6–4
1943 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut (2) Louise Brough Clapp 6–3, 5–7, 6–3
1944 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut (3) Margaret Osborne duPont 6–3, 8–6
1946 Wimbledon Louise Brough Clapp 6–2, 6–4
1946 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut (4) Patricia Canning 11–9, 6–3

Loppuotteluhäviöt (3)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Turnaus Vastustaja loppuottelussa Loppuottelun tulos [7][9]
1941 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut Sarah Palfrey Cooke 7–5, 6–2
1945 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut Sarah Palfrey Cooke 3–6, 8–6, 6–4
1946 Ranskan mestaruuskilpailut Margaret Osborne duPont 1–6, 8–6, 7–5

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Finn, Robin: Pauline Betz Addie, a Dominant Tennis Champion, Dies at 91 The New York Times. 2.6.2011. Viitattu 4.6.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Female players & the 1950-51 Pauline Betz-Gussy Moran tour tennis.quickfound.net. Viitattu 4.6.2011. (englanniksi)
  3. ↑ Pauline May Betz (Addie ) 2006. International Tennis Hall of Fame. Viitattu 14.7.2007. (englanniksi)
  4. ↑ TIME Magazine Cover: Pauline Betz 2.9.1946. TIME. Arkistoitu 14.7.2007. Viitattu 14.7.2007. (englanniksi)
  5. ↑ Kevin Berger: Talk Poetry to Me 2007. San Francisco magazine. Arkistoitu 13.10.2007. Viitattu 14.7.2007. (englanniksi)
  6. ↑ The Way of a Champ (Sivu 3) 2.9.1946. TIME. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 14.7.2007. (englanniksi)
  7. ↑ a b History & Records: Champions (Women’s Singles) The US Open 2006 – Official Site. Arkistoitu 13.7.2007. Viitattu 14.7.2007. (englanniksi)
  8. ↑ Ladies’ Singles Finals The Championships, Wimbledon 2007 – Official Site. Viitattu 14.7.2007. (englanniksi)
  9. ↑ 1925–2006 Past Winners (Women/1946) Roland-Garros. Arkistoitu 8.8.2007. Viitattu 14.7.2007. (englanniksi)