Pehr Magnus Arvid Säve (syntyi 19. huhtikuuta 1811 Roman pitäjässä Gotlannissa, kuoli 20. marraskuuta 1887 Visbyssä) oli ruotsalainen kulttuurihistorioitsija.
Säve oli Roman rovastin, teologian tohtori Pehr Säven ja Hedvig Lalleriuksen poika. Häm oli Visbyn gymnaasin kollega vuosina 1835–1871. Säveä voidaan pitää nykyaikaisen kulttuurihistorian tienraivaajana Gotlannissa. Hän kokosi Vitterhetsakademien kokoelmiin tietoja Gotlannin nuinaisjäännöksistä, kielestä, maantieteestä ja kulttuurista. 1861–1865 hän toimi akatemian muinaismuistointendenttinä Gotlannissa, Länsi-Götanmaalla ja Itä-Götanmaalla. Säven kirjoittamaa kuusiosaista Gotländska samlingar -teosta säilytetään Uppsalan yliopiston kirjastossa.
Säve toimi aloitteentekijänä Gotlands fornvänner -yhdistyksen perustamisessa ja sen Gotlands fornsal -museon perustamisessa. Hän oli myös edelläkävijä ympäristönhoidossa ja luonnonsuojelussa. Säve kirjoitti 1877 kirjoituksen, jossa hän vaati eläinsuojelulakia. Samana vuonna hänestä tuli filosofian kunniatohtori Uppsalassa, 1882 kunniajäsen Ruotsin muinaismuistoyhdistyksessä ja 1885 Vitterhetsakademienissä.
P. A. Säve on haudattu Östra kyrkogårdenille Visbyssä. Hänen mukaansa on nimetty visbyläinen Säveskolan-lukio.