Pernaja

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Pernaja käsittelee muita merkityksiä.
Pernaja
Pernå
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Loviisa

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°26′55″N, 026°01′55″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta Loviisan seutukunta
Kuntanumero 585
Hallinnollinen keskus Pernajan kirkonkylä
Perustettu –
Kuntaliitokset Osa Loviisaan (1923)
Liitetty 2010
– liitoskunnat Loviisa
Ruotsinpyhtää
Liljendal
Pernaja
– syntynyt kunta Loviisa
Pinta-ala 1 107,07 km² [1]
(1.1.2009)
– maa 419,47 km²
– sisävesi 7,33 km²
– meri 680,27 km²
Väkiluku 3 961  [2]
(31.12.2009)
– väestötiheys 9,44 as./km² (31.12.2009)
Ikäjakauma 2008 [3]
– 0–14-v. 17,6 %
– 15–64-v. 65,0 %
– yli 64-v. 17,4 %

Pernaja (ruots. Pernå) on entinen Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä Uudenmaan maakunnassa. Pernajan kunta on myöhemmin kuulunut Itä-Uudenmaan maakuntaan ja Etelä-Suomen lääniin. Kunta liitettiin vuonna 2010 Loviisan kaupunkiin. Pernajassa asui vuonna 2009 3 961 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 1 107,07 km², josta 419,47 km² oli maata ja 7,33 km² sisävesialueita.[1] Kunta oli kaksikielinen, 58 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 40 prosenttia suomea. Pernajan naapurikunnat olivat Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Ruotsinpyhtää.

Pernaja liitettiin vuoden 2010 alussa Loviisaan yhdessä Liljendalin ja Ruotsinpyhtään kanssa.

Nimen etymologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajan nimi esiintyy ensimmäisen kerran latinankielisessä lähteessä vuonna 1352 muodossa Perna tai Pernea. Paikannimi palautuu todennäköisesti viron kielen lehmusta tarkoittavaan sanaan pärna (vrt. vanha suomen kielen sana pärnä[4].) Nimi on Virossa yleinen monissa muodoissa. Esimerkiksi kaupunginnimi Pärnu on samaa kantaa.[5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajan alue käsittää pääosin Pernajanlahden ympäristöä. Suurimpia järviä ovat Hamarinjärvi, Hopjärvi (neljäsosa), Niinijärvi, Paavalinkylänjärvi, Riikinjärvi, Sarvilahdenjärvi ja Vanhankylänjärvi. Suurimmat saaret ovat Sarvisalo ja Keipsalo. Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylän jokilaakso kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Pernajanlahden merialue kuuluu myös suojeltuun Natura 2000-alueeseen.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Loviisan seudun aluemuutoksista. Pernajasta liitettiin alueita Liljendaliin vuonna 1936 ja Loviisaan vuosina 1924 ja 1957.

Pernaja on ollut rautakaudella hämäläisten aluetta. Hämäläisasutus oli keskittynyt Sarvilahden ja Mertalahden alueille, vaikka asutusta oli muuallakin.[6] Alueen suomenkieliset paikannimet viittaavat paikoin kalastukseen ja metsästykseen. Tästä on päätelty, että hämäläiset metsästäjät ja kalastajat käyttivät aluetta muinoin myös nautinta-alueenaan muutamia kuukausia kerrallaan.[7] Kaikki Pernajan vanhat kylännimet ovat suomalaisperäisiä ja myös rannikon saarten, lahtien ja niemien nimet ovat alun perin suomenkielisiä.[6]

Ruotsalainen kolonisaatio alkoi Itä-Uudellemaalle ja siten myös Pernajaan 1300-luvun alussa. Kolonisaation on katsottu tapahtuneen niin sanottun toisen ristiretken jälkeen ruotsalaisten voitettua hämäläiset. Paikka mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä vuonna 1352.[5] Alueen kaikki ruotsinkieliset paikannimet ovat peräisin keskiajalta.[5] Nimistötutkimusten mukaan esimerkiksi paikannimi Rike tarkoitti alun pitäen Riihijokea. Ike-loppu viittaa jokeen. Riihen olemassaolo puolestaan viittaa maanviljelyyn ja merkitsee ympärivuotista asutusta. Samanlaisia suomenkielisperäisiä nimiä ovat myös Porvoon puolella Ylike eli Ylijoki sekä Pernajassa sijaitseva Tervik, jonka alkumuoto oli Tervajoki, sittemmin Tervike.[7] Keskiajalla alue ruotsalaistui siinä määrin, että kaikkien kylien nimistö oli viimeistään 1700-luvulla asiakirjoissa enemmistöltään ruotsalainen.[6]

1900-luvulla Pernajan Kabbölessä eli myös virolainen yhteisö, Kabbölen virolaiset.

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikael Agricolan Rintakuva ja kopio Emil Wikströmin alkuperäisestä patsaasta, joka paljastettiin Viipurissa vuonna 1908. Tämä paljastettiin vuonna 1959
Koskenkylän silta

Agricolan puistikko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajan kirkonkylällä sijaitsee Agricolan puistikko, noin 1400-luvulla rakennettu harmaakivikirkko sekä Mikael Agricolan muistomerkki. Pernajan Torsbyssä, Agricolantiellä, on sijainnut Mikael Agricolan synnyinkoti. Paikalla on nykyisin nähtävyytenä muistomerkki. [8]

Kartanoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajassa on myös lukuisia historiallisia kartanoja mm. Suur-Sarvilahden kartano, Malmgårdin kartano, Tervikin kartano sekä Tjusterbyn kartano.

Forsbyn ruukki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajan Koskenkylässä sijaitsee Forsbyn ruukkialue, joka perustettiin jo vuonna 1682. Alue kuuluu Museoviraston valtakunnallisti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[9].

Muistomerkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamnskärissä on sukellusvene UC-57:n muistomerkki, joka paljastettiin 12. elokuuta 1934. Tilaisuudessa oli mukana viisi sukellusveneellä Suomen suuriruhtinaskuntaan Preussista tullutta suomalaista jääkäriupseeria. [10]

Hardomissa on osasto Brandenstein Hardomin taistelusssa 11.4.1918 kaatuneiden muistomerkki. Kaatuneita olivat musketöörit Johann Baltes, Karl Maire, August Plage ja Ewald Karl Postayer sekä korpraali Heinrich Gerling reservin jalkaväkirymentti 225:nnen 1. komppaniasta. [11]

Ryssön linnoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajassa sijaitsi aikanaan myös venäläisten Ryssön saarelle 1700-luvulla rakentama Ryssön linnoitus.

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bagarböle, Baggböle, Baggnäs, Bergby, Blybergs, Böle, Erlandsböle, Fasarby, Garpgård, Gerby, Gislarböle, Gislom, Greggböle, Grevböle, Haddom, Hartola[12] (Hardom), Hormnäs, Horslök, Hämeenkylä (Tavastby), Härkäpää (Härpe), Idlax, Isnäs, Kabböle, Kinnarinkylä (Skinnarby), Kirkonkylä (Kyrkoby), Kivisalo (Kjevsalö), Koskenkylä (Forsby), Kukumi (Kuggom), Kuuskoski (Kuskosk), Kärppä (Kärpe), Lapinkylä (Labby), Lappnor, Malmsby, Malmgård, Näse, Paavalinkylä (Påvalsby), Pernajan pappila (Pernå prästgård), Pitkäpää, Pålböle, Riikki (Rike), Rosendal, Rösund, Sandvik, Sarvilahti (Sarvlax), Sarvisalo (Sarvsalö), Sjögård, Strömmen, Sundarö, Särkilahti (Särklax), Tervik, Tetom, Torsby, Tjuvö, Trännäs, Tjusterby, Vanhakylä (Gammelby), Villmansgård, Våtskär, Österby

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajan alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Suomen kielessä Pernajan puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Pernajan murre kuuluu kaakkoishämäläiseen Iitin ryhmään.[13] Pernajan ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän itä-uusimaalaisiin murteisiin.[14]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uusien perunoiden hapankermasta tehty kastike nimeltä ludiveto sekä kirnupiimäpuuro.[15]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajassa toimii frisbeegolfseura Pernå Discgolf Kamraterna, joka ylläpitää Pernå Discgolf frisbeegolf-rataa. Rata on 18-väyläinen par 57. Rata koostuu lähinnä metsäväylistä jyrkkine korkeuseroineen. Lisäksi Pernajassa on yleisurheilukenttä sekä jääkiekkokaukalo aivan Pernajantien kupeessa. Frisbeegolf-rata sijaitsee näiden ympärillä.

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Kysymyksiä ja vastauksia Kotus.fi. Kotus. Viitattu 13.8.1984.
  5. ↑ a b c Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 135-136. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
  6. ↑ a b c Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 47-48. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  7. ↑ a b Loviisan Sanomat 18.11.2003 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 256, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  9. ↑ Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt rky.fi.
  10. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 269, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  11. ↑ http://www.denkmalprojekt.org/2012/rir-255-teil-1.html
  12. ↑ Suomen Sukututkimusseura
  13. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  14. ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.7.2024.
  15. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 60. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  16. ↑ a b c d e f g Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  17. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiatietoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]