Petteri Nummelin | |
---|---|
Petteri Nummelin Turun Palloseuran paidassa vierasottelussa SaiPaa vastaan marraskuussa 2012. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 25. marraskuuta 1972 Turku |
Kansalaisuus | Suomi |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | Petu,[1] Numppa[1] |
Pelipaikka | puolustaja |
Pituus | 178 cm |
Paino | 88 kg |
Pelinumero | 33 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1992–2018 |
Seurat |
Kiekko-67 (I-D) TuTo (Mestis) Reipas Lahti (SML) Rauman Lukko (SML) TPS (SML) Storhamar Dragons (GET-ligaen) Nikkō Ice Bucks (ALIH) Västra Frölunda (SEL) HC Davos (NLA) HC Lugano (NLA) Columbus Blue Jackets (NHL) Minnesota Wild (NHL) |
NHL-varaus |
133. varaus, 2000 Columbus Blue Jackets |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten jääkiekko | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Torino 2006 | jääkiekko | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Ruotsi 1995 | jääkiekko | |
Hopeaa | Sveitsi 1998 | jääkiekko | |
Hopeaa | Norja 1999 | jääkiekko | |
Hopeaa | Saksa 2001 | jääkiekko | |
Hopeaa | Venäjä 2007 | jääkiekko | |
Pronssia | Venäjä 2000 | jääkiekko | |
Pronssia | Latvia 2006 | jääkiekko |
Timo Petteri Nummelin (s. 25. marraskuuta 1972 Turku, Suomi) on pelaajauransa lopettanut suomalainen jääkiekkoilija sekä olympia- ja MM-mitalisti. Nummelin oli pelipaikaltaan puolustaja.[2][3] Hän toimii nykyään apuvalmentajana sveitsiläisessä Ajoien joukkueessa ja Latvian maajoukkueen apuvalmentajana.[4][5] Aikaisemmin hän toimi kolme kautta apuvalmentajana norjalaisessa Storhamarin joukkueessa.[6]
Nummelinin ammattilaisura käynnistyi Lahden Reippaasta, mutta ammattilaisuransa alun hän pelasi suurimmaksi osaksi Turun Palloseurassa, jossa hän voitti Suomen-mestaruuden ja nousi joukkueensa johtavaksi puolustajaksi. Columbus Blue Jackets varasi Nummelinin NHL:ään vuoden 2000 varaustilaisuudessa numerolla 133, ja Nummelin siirtyi NHL:ään kaudeksi 2000–2001. Hän pelasi NHL:ssä kolme kautta ja yhteensä 139 runkosarjan ottelua tehopistein 9+36=45.[7] Columbuksen ohella Nummelin edusti NHL:ssä Minnesota Wildia. Sveitsin NLA:ssa Nummelin pelasi 13 kauden ajan HC Davosissa ja HC Luganossa voittaen liigamestaruuden kahdesti ennen paluutaan SM-liigaan.
Suomen jääkiekkomaajoukkueessa Nummelin pelasi lukuisia kertoja. Hän edusti Suomea jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 15 kertaa ja pelasi myös jääkiekon maailmancupissa vuonna 1996 ja olympialaisissa vuonna 2006. Hän on Ville Peltosen jälkeen Suomen kaikkien aikojen toiseksi tehokkain pelaaja maailmanmestaruuskilpailuissa tehopisteillään 15+49=64. Hän on saavuttanut yhden maailmanmestaruuden sekä neljä hopea- ja kaksi pronssimitalia. Olympialaisista hän on saavuttanut hopeamitalin.
Hän lopetti uransa viimeisenä pelaajana vuoden 1995 maailmanmestaruuden voittaneesta joukkueesta.[8]
Juniorina jo kiinnostusta herättänyt Nummelin debytoi aikuisten jääkiekkosarjassa 18-vuotiaana siihen aikaan TPS:n kasvatusjoukkue Kiekko-67:ssa 1. Divisioonassa kaudella 1990–1991. Nummelin pelasi kaudella kaksi ottelua ilman suurempaa menestystä. Kaudella 1991–1992 Nummelin sai enemmän peliaikaa ja alkoi menestyä joukkueessaan. Nummelin pelasi kaudella 41 ottelua tehopistein 12+24=36.
I. Divisioonan menestyksensä johdosta kiinnostusta herättänyt Nummelin debytoi SM-liigassa kaudella 1992–1993, TPS:n joukkueessa. Debyyttikaudellaan liigassa Nummelin pelasi vain kolme peliä, joissa hän keräsi vain neljä kahden minuutin jäähyä. Koska menestystä ei syntynyt Nummelin siirrettiin takaisin pelaamaan 1. Divisioonan Kiekko-67:ään 28 pelin ajaksi, kunnes hän teki sopimuksen Reipas Lahden (nyk. Pelicans) kanssa ja pelasi siellä loppukautensa 14 ottelua.
Kaudella 1993–1994 Nummelinille annettiin TPS:ssä uusi mahdollisuus, jonka hän käytti hyväkseen ja teki varsinaisen läpimurtonsa. Runkosarjassa hän keräsi tehot 14+24=38 ja pudotuspeleissä 0+3=3. Nummelin valittiin vuoden parhaaksi puolustajaksi ja kuukauden pelaajaksi marraskuussa 1993. TPS voitti tuolloin myös Euroopan Cupin. Kaudella 1994–1995 Nummelin teki runkosarjassa tehot 10+17=27. Pudotuspeleissä Nummelinin tehot olivat 4+3=7. Kauden päätteeksi TPS juhli suomenmestaruutta.
Vuonna 1995 Nummelin pelasi myös Suomen jääkiekkomaajoukkueen riveissä, ja voitti joukkueen kanssa maailmanmestaruuden.
Kun TPS:n sopimus päättyi vuonna 1995, MM-kisojen menestyksen myötä Nummelin alkoi herättää kiinnostusta ulkomailla. Nummelinille tarjottiin monia sopimuksia eri maista, mutta lopulta Nummelin teki kahden vuoden sopimuksen Elitserien-seura Västra Frölundan kanssa. Joukkueessa Nummelinin pelinumero 3 oli jo varattu, joten hän joutui käyttämään pelinumeroa 33, jota hän on siitä asti käyttänyt kaikissa seurajoukkueissaan, mikäli numero 3 on ollut käytössä.
Tulokaskaudellaan Nummelin otettiin hyvin vastaan, ja hän sai pelata joukkueen ensimmäisessä kentässä tehden tehot 7+11=18. Nummelin oli taas mukana MM-kisoissa 1996. Kisoissa Suomen joukkue sijoittui viidenneksi. Nummelinille annettiin enemmän peliaikaa, mutta tehoja ei tullut. Seuraavalla kaudellaan 1996–1997 hän teki vieläkin voimassa olevan Elitserienin puolustajien yhden kauden runkosarjan maaliennätyksen iskemällä 20 täysosumaa. Sen lisäksi hän tehtaili 14 syöttöpistettä. Pudotuspeleissä Nummelin sai kasaan tehot 0+1 kahdessa ottelussa.
Vuoden 1997 MM-kisoissa Nummelin onnistui avaamaan arvokisojen pistetilinsä kahdella syöttöpisteellä. Suomen jääkiekkomaajoukkue sijoittui kisoissa jälleen viidenneksi.
Ruotsissa vietettyjen vuosien jälkeen Nummelin teki sopimuksen Sveitsin pääsarja Nationalliga A:n menestyneimpään ja pitkäaikaisimpaan joukkueeseen, HC Davosiin. Vaikka Nummelinin alkukausi kärsikin loukkaantumisen tuomasta haittavaikutuksesta, hän löysi toivuttuaan oivan pelivireen ja viimeisteli runkosarjan 33 ottelussa tehopisteet 13+17=30 ollen joukkueensa puolustajien kärkinimi myös pudotuspeleissä, jossa hän pelasi 17 ottelua tehopistein 8+14=22.
Seuraavan kauden käynnistyessä Davosissa Nummelin oli tehnyt kovasti töitä jäätyään ulkopuolelle vuoden 1998 talviolympialaisiin valitusta Suomen joukkueesta. Hän pelasi koko kauden piste per peli -tahdilla merkkauttaen 44 runkosarjaottelussa yhteensä 53 tehopistettä. Hän voitti myös puolustajien pistepörssin ja alkoi hiljalleen saavuttaa entistä mittavampaa mainetta kiekollisena puolustajana. Davosille kausi oli hienoinen pettymys, sillä kovin odotuksin kauteen valmistautunut seura putosi mestaruusjahdista jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.
Kaudella 1999–2000 Nummelinin oiva pelivire Davosissa sai jälleen jatkoa. Hän teki runkosarjan 40 ottelussa 15 maalia ja yhteensä 38 tehopistettä, ja hänen taitava kiekollinen osaamisensa huomioitiin myös Pohjois-Amerikassa: Columbus Blue Jackets varasi Nummelinin NHL:ään vuoden 2000 varaustilaisuudessa viidennellä kierroksella numerolla 133.[7]
NHL-varauksen myötä Nummelin solmi kaksivuotisen sopimuksen Columbuksen kanssa ja aloitti kauden 2000–2001 NHL:ssä. Hänen peluuttamisensa puolustajana oli ongelma Columbuksen valmennukselle, joten hän pelasi suurimman osan kaudesta laitahyökkääjänä.[9] Myös laitahyökkääjänä hänen peliaikansa oli tiukilla, ja pienen peliaikansa johdosta hän saavutti 61 pelaamassaan ottelussa vaatimattomat tehopisteet 4+12=16. Columbuksen valmennukseen tyytymätön Nummelin päätyi purkamaan sopimuksensa toisen kauden ja päätti siirtyä takaisin Sveitsiin.
Nummelin valitsi Sveitsiin palatessaan seurakseen HC Luganon. Ensimmäinen kausi Sveitsiin paluun jälkeen tuotti 34 ottelussa 24 tehopistettä (5+19). Seuraavalla kaudellaan hän voitti sekä puolustajien että koko runkosarjan pistepörssin tehopisteillään 18+39=57. Luganon ja Nummelinin loisto-otteet jatkuivat myös pudotuspeleissä kun Lugano voitti mestaruuden neljän vuoden tauon jälkeen.
Kolme seuraavaa kautta kulkivat Nummelinin osalta loistavasti. Hän pelasi jokaisella kaudellaan yli piste per peli -tahdilla, hän oli pudotuspelien paras pistemies vuosina 2004 ja 2006, hänet valittiin liigan tähdistökentälliseen keväällä 2004, hän voitti uransa toisen Sveitsin mestaruuden Luganossa kauden 2005–2006 päätteeksi ja voitti puolustajien pistepörssin kolmena vuotena perättäin. NHL:n työsulkukaudella 2004–2005 Nummelinin vauhti ei hyytynyt, vaan hän oli tehopisteillään 13+36=49 jopa NHL-tähti Joe Thorntonin edellä.
Vuoden 2006 kesäkuussa Nummelin teki kaksivuotisen ja arvoltaan yhteensä 2,2 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen NHL-seura Minnesota Wildin kanssa.[10] Nummelin sai hyvän vastaanoton uudessa seurassaan ja pääsi kiekkoilemaan 51 runkosarjan ottelussa joissa hän teki kolme maalia ja 17 maalisyöttöä. Hän sai myös vastuuta rangaistuslaukausten luotettavana laukojana.[11] Hänelle kertyi myös paljon peliaikaa erikoistilanteissa ja hänestä muodostuikin joukkueensa ylivoimatilanteiden tärkein puolustaja.[12]
Kauden 2007–2008 kuluessa Nummelinin peliä häiritsivät loukkaantumiset, ja hän pääsi pelaamaan vain 27 ottelua. Hän pääsi pelaamaan jälleen itselleen hieman erikoisemmalla pelipaikalla, sillä hänet nostettiin joukkueensa hyökkääjäksi Minnesotan Pavol Demitran, Marian Gaborikin ja Wes Walzin poissaolojen johdosta.[13] Kaksi kautta Minnesotassa eivät tuoneet Nummelinille ja joukkueelle menestystä, sillä Minnesota putosi pudotuspeleistä molempina vuosina pudotuspelien avauskierroksella. Kaksi kautta Minnesotassa nostivat Nummelinin kuitenkin erikoisen NHL-tilaston kärkeen; kymmenen kertaa rangaistuslaukausta Wildissa pelatessaan yrittänyt Nummelin onnistui viimeistelemään maalin yrityksissään kahdeksan kertaa. Kyseinen suoritus on kymmenen kertaa tai enemmän kisassa ampuneista pelaajista kovin.[14]
Nummelinin vapauduttua Minnesotasta hänen perässään oli monia seuroja Venäjältä, Sveitsistä, Saksasta ja Ruotsista. Nummelin päätyi kuitenkin valitsemaan vanhan luottoseuransa HC Luganon kauteen 2010–2011 ulottuvalla sopimuksella. Nummelinin paluu Luganoon herätti seuran kannattajissa suurta toivoa aikaisempina vuosina liigan pohjalla olleen Luganon elpymisestä takaisin mestariksi. Nummelin säväytti jälleen pelaamisellaan viimeistellen 41 ottelussa uransa yhden kauden piste-ennätyksen 21+39=60, mutta Luganon menestys joukkuetasolla jatkui edelleen suhteellisen vaisuna.
Kaudella 2009–2010 Nummelin pelasi vain 34 ottelua loukkaantumisen takia, mutta saavutti niissä puolustajalle mittavat tehopisteet 7+16=23.
Nummelin aloitti jo 11. kautensa Sveitsin liigassa vahvasti, mutta joutui jättämään alkukauden otteluita väliin loukkaantumisen takia. 3. marraskuuta 2010 Nummelin saavutti 500 pelatun ottelun rajapyykin Sveitsin NLA:ssa ensimmäisenä suomalaisena jääkiekkoilijana. Marraskuussa konkaripuolustaja valittiin Euro Hockey Tourin Karjala-turnaukseen. Nummelin ei kuitenkaan loukkaantumisensa takia päässyt osallistumaan ja hänen sijastaan joukkueeseen valittiin Ville Uusitalo.[15] Nummelinilta jäi myös MM-kisat 2011 väliin loukkaantumisen takia. Hän oli sitä ennen pelannut vain 4 ja puoli peliä vuonna 2011. Nummelinille kertyi Sveitsissä kaudella tehot 3+15=18, ja hän toimi joukkueensa HC Luganon varakapteenina.
Kaudella 2011–2012 Nummelin jatkoi Luganossa. Alkukauden vahvasti pelannutta Nummelinia pidettiin myös melko varmana valintana kevään 2012 MM-kisoihin, mikäli loukkaantumisilta olisi vältytty.[16][17] Maaliskuun lopussa Nummelin ilmoitti kuitenkin joutuvansa jättämään MM-kisat väliin erinäisten vammojen vuoksi, koska hän epäili olevansa puolikuntoinen.[18] Nummelin kertoi kuitenkin kisojen käynnistyttyä Aamulehdessä katuvansa sitä, että oli luopunut MM-kisapaikastaan liian helposti.
NHL-kausi 2012–2013 myöhästyi työsulun vuoksi, ja tämä varjosti myös Nummelinin pelaamista. Monet NHL-pelaajat saapuivat pelaamaan lukuisiin Euroopan jääkiekkosarjoihin, ja muun muassa Boston Bruinsin Patrice Bergeron saapui edustamaan HC Luganoa. Tämän myötä seuran ulkomaalaisten pelaajien kiintiö täyttyi ja Nummelinin pelaaminen Luganossa joutui ahtaalle. Hänen peliaikansa ja vastuunsa seurassa väheni, ja ajoittain hän joutui seuraamaan joukkueensa otteita myös pelaavan kokoonpanon ulkopuolelta.[19] Hän päätti palata määräaikaisella lainasopimuksella Jääkiekon SM-liigaan ja Turun Palloseuraan.[19] Sopimuksen ehtona oli, että mikäli sveitsiläisseuran työsulkupelaaja loukkaantuu, niin Luganolla olisi oikeus kutsua Nummelin takaisin kokoonpanoonsa.[20] Nummelinin vierailu Turussa jäi vain yhden ottelun mittaiseksi, kunnes Lugano kutsui hänet takaisin Sveitsiin.[20] Hän palasi myöhemmin vielä uudemman kerran Turkuun seitsemän ottelun ajaksi.[21] Kauden aikana Nummelin pelasi Turun Palloseurassa yhteensä kahdeksan ottelua tehopistein 3+1=4, ja hän oli jälleen joukkueensa johtavia puolustajia pelaten keskimäärin 27 minuuttia jokaisessa ottelussaan.[22]
Vuoden 2012 joulukuussa Nummelinin uutisoitiin tehneen sopimuksen Jääkiekon SM-liigassa pelaavan Rauman Lukon kanssa.[23] Myös Turun Palloseura pyrki hankkimaan Nummelinin kokoonpanoonsa, mutta sopimuksesta ei päästy yhteisymmärrykseen. TPS:n pelaajakoordinaattori Ari Vuori kertoi seuran tehneen Nummelinille yhden seurahistoriansa suurimmista tarjouksista.[24] Nummelinin pelaaja-agentti Petteri Lehto kuitenkin kertoi tarjouksen olleen roimasti alle Nummelinin markkina-arvon.[25] Nummelin itse kiisti väitteet, joiden mukaan hän olisi allekirjoittanut sopimuksen Lukon kanssa.[24] Hänen siirtonsa Lukkoon kuitenkin varmistui vuoden 2013 toukokuussa, kun seura vahvisti Nummelinin solmineen kaksivuotisen ja yhden kauden optiolla varustetun sopimuksen seuran kanssa.[26][27] Nummelin itse perusteli päätöstään sillä, että halusi nimenomaan kahden vuoden sopimuksen.[28]
Nummelin rikkoi 1. lokakuuta 2013 Lahden Pelicansia vastaan pelatussa ottelussa lähes 38 vuotta vanhan ennätyksen ollessaan 40-vuotiaana vanhin SM-liigan runkosarjassa kypärätempun eli kolme maalia yhdessä ottelussa tehnyt pelaaja. Tämä oli myös Nummelinin ensimmäinen hattutemppu hänen koko urallaan SM-liigassa.[29] Runkosarjassa 33 ottelua pelannut Nummelin kirjautti tehopisteet 5+17=22, ja kymmenessä pudotuspeliottelussa hänen tehopisteensä olivat 3+7=10. Nummelin saavutti Lukossa kauden päätteeksi uransa kolmannen SM-liigan mitalin, kun Lukko voitti pronssiottelussa SaiPan.
Kaudeksi 2014–2015 Nummelin palasi Turun Palloseuraan allekirjoittaessaan seuran kanssa yksivuotisen, kautta 2015–2016 koskevalla optio-oikeudella varustetun sopimuksen.[2] Nummelin valittiin joukkueen kapteeniksi ja sai käyttöoikeuden isänsä Timo Nummelinin jäädytettyyn pelinumeroon 3.[30] Nummelinin osalta kausi alkoi ikävästi, sillä hän sai kauden toisessa pelissä Vaasan Sportia vastaan joukkuekaverinsa Simon Gysbersin mailan silmäänsä ottelun ensimmäisen erän lopussa. Nummelin joutui jättämään pelin kesken ja myöhemmin kävi ilmi, että mailan lapa lävisti hänen silmäluomensa.[31]
MTV uutisoi 29. joulukuuta 2014, että Petteri Nummelin palaa pelaamaan takaisin TPS:n ykkösketjuun.[32] Tämä tapahtui pitkän sairausloman jälkeen.[33] Ensimmäisessä sairausloman jälkeisessä pelissään Petteri Nummelin kirjasi tehot 0+1, mikä tapahtui 30. joulukuuta 2014 Tampereen Ilvestä vastaan. Hän pelasi omassa ketjussaan laitahyökkääjän paikalla, eikä puolustajana.[34] Nummelinin paluu kaukaloon tapahtui hätäratkaisuna, koska joukkueen loukkaantumistilanteen vuoksi käytössä ei ollut tarpeeksi hyökkääjiä. Tammikuussa Nummelin pelasi vain muutaman pelin lähinnä paikaten loukkaantumisia ja hakien pelituntumaa. Helmikuun maajoukkuetauon jälkeen Nummelinin pelasi suurimman osan loppukauden peleistä. Kauden päätteeksi Nummelin ja TPS päättivät käyttää vuoden option Nummelinin sopimuksesta.
Kausi 2015–2016 sujui jokseenkin paremmin loukkaantumisten osalta, ja varsinkin alkukauden Nummelin pystyi pelaamaan lähes kaikki ottelut lukuun ottamatta ylävartalovammaa lokakuussa. Tämän jälkeen Nummelin oli pelaavassa kokoonpanossa satunnaisesti ja oli poikkeuksetta poissa vieraspelit. Puolustusroolissa Nummelinin liike ei enää ollut entisellä tasolla, mutta miehen pelinlukutaito ja hämmästyttävän tarkat pystysyötöt edesauttoivat joukkuetta. Pisteitä valossa kausi sujui kuitenkin hyvin ja Nummelin kirjasi 27 pelatussa runkosarjaottelussa tehot 5+14=19. Pudotuspeleissä Nummelin pelasi sekä puolustajan että laitahyökkääjän tontilla iskien 5 ottelussa tehot 1+2=3. Nummelinin ura TPS:ssä päättyi Oulun Kärpille hävittyyn puolivälieräsarjan kuudenteen otteluun Turussa. Ottelun jälkeen Nummelin luisteli kunniakierroksen ja kävi kiittämässä TPS-kannattajia. Myöhemmin hän paljasti haastattelussa uransa jatkuvan jossain toisessa seurassa.
Kaudeksi 2016–2017 Nummelin allekirjoitti vuoden mittaisen sopimuksen Storhamar Dragonsin kanssa. 8. helmikuuta 2017 Yle Urheilun mukaan, Nummelin purki sopimuksensa joukkueen kanssa. Hän siirtyi Mestis-seura Turun Tovereihin, seuraan jonka kanssa oli aiemmin neuvotellut, pelaamiseen siirtymisestään.
Nummelin teki kaudeksi 2017–2018 sopimuksen Aasian jääkiekkoliigassa pelaavan Nikkō Ice Bucksin kanssa.[3] Yhden Japanin kauden jälkeen Nummelin etsi uutta seuraa, mutta myöhemmin lopetti uransa ja siirtyi TPS:n B-junioreiden apuvalmentajaksi.[35]
Petteri Nummelin on yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä maajoukkuepelaajista, ja valittiinkin yleisöäänestyksessä vuonna 2009 Suomen kaikkien aikojen 10. parhaaksi kisaleijonaksi[36]. Nummelinilla on takanaan 253 ottelua leijonapaidassa, 15 aikuisten MM-kisat, yhdet olympialaiset, yksi maailmancup sekä lukuisia muita otteluita. Nummelin on arvokisoissa tehnyt tehot 15+48=63 (tilanne 20.5.2010). Nummelin on usein ollut yksi maajoukkueen johtohahmoista ja valittu lukuisia kertoja Suomen joukkueen parhaaksi pelaajaksi. Nummelinin viimeisimmät arvokisat ovat jääkiekon maailmanmestaruuskisat Saksassa 2010, jossa hänet valittiin parhaaksi puolustajaksi ja jo viidennen kerran tähdistökentälliseen. Nummelin on tehnyt 252 maaottelussa tehot 40+112=152. Maajoukkueessa Nummelin pelasi numerolla 3.
Nummelin on lajin MM-historian menestyneimpiä pelaajia. Vuoden 2010 turnaukseen osallistumisen johdosta Nummelin nousi 15. kisaedustuksensa ansiosta 14 turnausta pelanneiden Tšekkoslovakian Jiří Holíkin ja Ruotsin Sven Tumban ohi.[37] Sveitsin Mathias Seger ohitti Nummelinin MM-kisaedustusten määrässä pelattuaan 16. MM-kisansa Minskissä 2014[38].
Nummelin edusti Suomea MM-kisoissa ensimmäisen kerran maailmanmestaruuteen päättyneissä vuoden 1995 kisoissa. Sen jälkeen hän vakiinnutti paikkansa MM-kisamiehistössä ollen mukana jokaisissa MM-kisoissa vuoteen 2010 asti, paitsi vuonna 2008 nivusvamman takia. Vuosina 2011 ja 2012 kisat jäivät väliin loukkaantumisten takia[39][40]. Vuoden 2013 MM-kisoihin Nummelinia ei kutsuttu[41], kun taas vuoden 2014 MM-kisat Nummelin joutui jättämään väliin olkapäävamman vuoksi[42].
Nummelin pelasi kolmessatoista peräkkäisessä MM-turnauksessa vuosina 1995–2007. Hänet on valittu viidesti (2000, 2001, 2006, 2007 ja 2010) maailmanmestaruuskisojen tähdistökentälliseen, ja vuonna 2000 sekä 2010 myös MM-kisojen parhaaksi puolustajaksi. Lukuisista MM-kisaesiintymisistä huolimatta Nummelin oli mukana olympialaisissa vain kerran, Torinossa 2006.
Nummelin on kaikkien aikojen toiseksi tehokkain suomalaispelaaja MM-kisoissa (15+49, tilanne 21.12.2011) Ville Peltosen jälkeen.
Nummelin on vuoden 1995 maailmanmestaruusjoukkueesta pisimpään uraansa jatkanut pelaaja.
Petteri Nummelinin isä Timo Nummelin on TPS-legenda, ja tunnettu ”viulunsoitto”-tuuletuksestaan. Petteri Nummelinilla perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi tytärtä ja yksi poika. Nummelinin vapaa-ajan harrastuksia ovat tennis ja kalastus.[43]
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||||
1989–1990 | TPS | nuorten SM-liiga | 21 | 2 | 7 | 9 | 20 | 12 | 4 | 7 | 11 | 25 | JMM | 6 | 1 | 1 | 2 | 18 | ||||||||||||
1990–1991 | Kiekko-67 | I-div | 2 | 0 | 2 | 2 | 4 | |||||||||||||||||||||||
1991–1992 | Kiekko-67 | I-div | 41 | 12 | 24 | 36 | 36 | JMM | 6 | 0 | 1 | 1 | 4 | |||||||||||||||||
1992–1993 | TPS | SM-liiga | 3 | 0 | 0 | 0 | 8 | |||||||||||||||||||||||
Kiekko-67 | I-div | 28 | 14 | 15 | 29 | 18 | ||||||||||||||||||||||||
Reipas Lahti | SM-liiga | 14 | 3 | 5 | 8 | 18 | ||||||||||||||||||||||||
Reipas Lahti | SML-Q | 6 | 2 | 4 | 6 | 2 | ||||||||||||||||||||||||
1993–1994 | TPS | SM-liiga | 44 | 14 | 24 | 38 | 20 | 11 | 0 | 3 | 3 | 4 | ||||||||||||||||||
TPS | EC | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||||||||||
1994–1995 | TPS | SM-liiga | 48 | 10 | 17 | 27 | 32 | 11 | 4 | 3 | 7 | 0 | MM | 5 | 0 | 0 | 0 | 6 | ||||||||||||
TPS | EC | 4 | 2 | 1 | 3 | 2 | ||||||||||||||||||||||||
1995–1996 | Västra Frolunda | SEL | 32 | 7 | 11 | 18 | 26 | 12 | 2 | 7 | 9 | 4 | MM | 5 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||||||||||||
1996–1997 | Västra Frolunda | SEL | 44 | 20 | 14 | 34 | 39 | 2 | 0 | 1 | 1 | 0 | MC | 1 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||||||||||||
Västra Frolunda | EHL | 3 | 1 | 1 | 2 | 0 | 2 | 1 | 1 | 2 | 0 | MM | 8 | 0 | 2 | 2 | 10 | |||||||||||||
1997–1998 | HC Davos | NLA | 33 | 13 | 17 | 30 | 24 | 17 | 8 | 14 | 22 | 2 | MM | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||
1998–1999 | HC Davos | NLA | 44 | 11 | 42 | 53 | 22 | 4 | 0 | 2 | 2 | 2 | MM | 10 | 0 | 0 | 0 | 4 | ||||||||||||
1999–2000 | HC Davos | NLA | 40 | 15 | 23 | 38 | 0 | 5 | 0 | 3 | 3 | 0 | MM | 9 | 2 | 4 | 6 | 0 | ||||||||||||
2000–2001 | Columbus Blue Jackets | NHL | 61 | 4 | 12 | 16 | 10 | MM (C) | 9 | 1 | 12 | 13 | 0 | |||||||||||||||||
2001–2002 | HC Lugano (A) | NLA | 34 | 5 | 19 | 24 | 6 | 13 | 6 | 8 | 14 | 2 | MM (A) | 7 | 1 | 0 | 1 | 2 | ||||||||||||
2002–2003 | HC Lugano (A) | NLA | 43 | 18 | 39 | 57 | 12 | 8 | 3 | 7 | 10 | 2 | MM (A) | 7 | 2 | 2 | 4 | 4 | ||||||||||||
2003–2004 | HC Lugano (A) | NLA | 48 | 20 | 39 | 59 | 59 | 16 | 7 | 20 | 27 | 4 | MM (A) | 7 | 2 | 2 | 4 | 4 | ||||||||||||
2004–2005 | HC Lugano (A) | NLA | 36 | 13 | 36 | 49 | 18 | 3 | 1 | 0 | 1 | 2 | MM | 7 | 0 | 2 | 2 | 0 | ||||||||||||
2005–2006 | HC Lugano (A) | NLA | 38 | 13 | 33 | 46 | 22 | 17 | 8 | 25 | 33 | 10 | OK | 8 | 0 | 2 | 2 | 2 | ||||||||||||
MM | 9 | 3 | 11 | 14 | 2 | |||||||||||||||||||||||||
2006–2007 | Minnesota Wild | NHL | 51 | 3 | 17 | 20 | 22 | 3 | 1 | 1 | 2 | 0 | MM (A) | 7 | 3 | 5 | 8 | 4 | ||||||||||||
2007–2008 | Minnesota Wild | NHL | 27 | 2 | 7 | 9 | 2 | 4 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||||||||||||||||||
2008–2009 | HC Lugano (A) | NLA | 41 | 21 | 41 | 62 | 16 | 7 | 4 | 5 | 9 | 2 | MM (A) | 5 | 0 | 3 | 3 | 0 | ||||||||||||
2009–2010 | HC Lugano (A) | NLA | 34 | 7 | 16 | 23 | 10 | 4 | 0 | 3 | 3 | 2 | MM (A) | 6 | 1 | 6 | 7 | 0 | ||||||||||||
2010–2011 | HC Lugano (A) | NLA | 29 | 3 | 15 | 18 | 18 | |||||||||||||||||||||||
2011–2012 | HC Lugano (A) | NLA | 36 | 7 | 24 | 31 | 20 | 6 | 0 | 1 | 1 | 2 | ||||||||||||||||||
2012–2013 | HC Lugano (A) | NLA | 11 | 4 | 5 | 9 | 0 | |||||||||||||||||||||||
TPS | SM-liiga | 8 | 3 | 1 | 4 | 2 | ||||||||||||||||||||||||
2013–2014 | Lukko (A) | SM-liiga | 37 | 5 | 17 | 22 | 6 | 10 | 3 | 7 | 10 | 2 | ||||||||||||||||||
2014–2015 | TPS (C) | SM-liiga | 16 | 2 | 8 | 10 | 31 | |||||||||||||||||||||||
2015–2016 | TPS (A) | SM-liiga | 27 | 5 | 14 | 19 | 2 | 5 | 1 | 2 | 3 | 0 | ||||||||||||||||||
2016–2017 | Storhamar Dragons | GET | 17 | 3 | 10 | 13 | 14 | |||||||||||||||||||||||
TuTo Hockey | Mestis | 5 | 1 | 4 | 5 | 0 | 10 | 3 | 5 | 8 | 2 | |||||||||||||||||||
2017–2018 | Nikkō Ice Bucks | ALIH | 27 | 3 | 20 | 23 | 18 | 3 | 1 | 1 | 2 | 0 | ||||||||||||||||||
3 kautta | yhteensä | NHL | 139 | 9 | 36 | 45 | 34 | 7 | 1 | 2 | 3 | 0 | aikuisten arvokisat | 113 | 15 | 51 | 66 | 42 | ||||||||||||
7 kautta | SM-liiga | 197 | 42 | 85 | 127 | 119 | 43 | 10 | 19 | 29 | 25 | |||||||||||||||||||
12 kautta | NLA | 467 | 150 | 346 | 496 | 247 | 101 | 37 | 89 | 126 | 30 | |||||||||||||||||||
2 kautta | SEL | 76 | 27 | 25 | 52 | 65 | 14 | 2 | 8 | 10 | 4 | |||||||||||||||||||
1 kausi | GET | 17 | 3 | 10 | 13 | 14 | ||||||||||||||||||||||||
1 kausi | ALIH | 27 | 3 | 20 | 23 | 18 | 3 | 1 | 1 | 2 | 0 |
Edeltäjä: Raimo Helminen |
Suomen kapteeni jääkiekon MM-kilpailuissa 2001 |
Seuraaja: Raimo Helminen |
Edeltäjä: Erik Hämäläinen |
Pekka Rautakallio -palkinnon voittaja 1995 |
Seuraaja: Marko Kiprusoff |
2 Kiprusoff | 3 Nummelin | 4 Hämäläinen | 5 Jutila (C) | 6 Niinimaa | 8 Ojanen (A) | 9 Keskinen | 11 Koivu (A) | 13 Palo | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen | 20 Lehtinen | 21 Ylönen | 23 Virta | 24 Kapanen | 26 Strömberg | 27 Lehterä | 30 Tammi | 31 Sulander | 35 Myllys | 40 Nieminen | 52 Summanen | Valmentaja Curt Lindström
3 Nummelin | 4 Lumme | 5 Jutila (C) | 6 Niinimaa | 7 Numminen | 8 Ojanen | 9 Keskinen | 10 Tikkanen | 14 Helminen | 16 Peltonen (A) | 21 Ylönen | 22 Ruuttu | 23 Virta | 24 Kapanen | 26 Strömberg | 27 Nurminen | 29 Riihijärvi | 30 Ketterer | 31 Sulander | 32 Timonen | 35 Myllys | 40 Nieminen (A) | 88 Selänne | Valmentaja Curt Lindström
1 Hurme | 2 Kiprusoff | 3 Nummelin | 5 Jutila (C) | 9 Jokinen | 10 Jantunen | 11 Koivu | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen (A) | 18 Aalto | 21 Lumme | 22 Varvio | 23 Virta (A) | 26 Mika Strömberg | 27 Numminen | 31 Sulander | 32 Varis | 35 Myllys | 37 Nurminen | 40 Nieminen | 72 Lind | 80 Ojanen | Valmentaja Curt Lindström
2 Kiprusoff | 3 Nummelin | 4 Timonen (A) | 8 Linna | 9 Lydman | 12 Jokinen | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen (C) | 18 Lius | 19 Toskala | 22 Eloranta | 23 Ikonen | 24 Kapanen (A) | 25 Rintanen | 27 Niemi | 29 Alatalo | 31 Sulander | 32 Ruutu | 33 Tuomainen | 35 Myllys | 37 Mäkiaho | 42 Karalahti | 72 Laukkanen | Valmentaja Hannu Aravirta
1 Kiprusoff | 2 Kiprusoff | 3 Nummelin (A) | 4 Timonen | 5 Berg | 6 Martikainen | 7 Niemi | 8 Selänne (A) | 9 Lydman | 11 Koivu (C) | 12 Jokinen | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen | 17 Kallio | 22 Eloranta | 25 Sihvonen | 31 Sulander | 32 Rintanen | 33 Tuomainen | 35 Toskala | 42 Karalahti | 72 Lind | Valmentaja Hannu Aravirta
3 Nummelin (A) | 5 Berg | 7 Niemi | 9 Lydman | 10 Tikkanen | 14 Helminen (C) | 16 Peltonen (A) | 17 Kallio | 21 Lumme | 24 Sihvonen | 25 Hentunen | 27 Lind | 28 Kapanen | 30 Nurminen | 31 Sulander | 32 Rintanen | 33 Tuomainen | 34 Virta | 35 Toskala | 41 Aalto | 42 Karalahti | 44 Niinimaa | 62 Jokinen | Valmentaja Hannu Aravirta
2 Kiprusoff | 3 Nummelin (C) | 4 Timonen (A) | 5 Salo | 6 Väänänen | 7 Berg | 14 Helminen (A) | 15 Laaksonen | 17 Kallio | 21 Kapanen | 24 Kapanen | 25 Hentunen | 26 Pärssinen | 27 Lind | 28 Sihvonen | 30 Nurminen | 31 Kiprusoff | 32 Rintanen | 33 Virta | 35 Myllys | 36 Ylönen | 37 Ruutu | 40 Niemi | 55 Grönvall | Valmentaja Hannu Aravirta
3 Nummelin | 4 Timonen (A) | 6 Koivisto | 8 Ojanen | 9 Lydman | 10 Hagman | 12 Jokinen | 13 Karalahti | 14 Helminen (C) | 17 Kallio | 19 Norrena | 20 Miettinen | 27 Lind | 29 Pärssinen | 30 Markkanen | 31 Lehtonen | 32 Rintanen | 36 Tuulola | 39 Kapanen | 39 Viitakoski | 41 Aalto | 44 Niinimaa (A) | 56 Pirjetä | Valmentaja Hannu Aravirta
1 Lehtonen | 2 Kiprusoff | 3 Nummelin (A) | 4 Timonen | 5 Helenius | 6 Väänänen | 7 Berg | 8 Selänne (A) | 9 Lydman | 10 Pirnes | 11 Koivu (C |) 12 Jokinen | 14 Hagman | 16 Peltonen | 17 Kallio | 18 Virta | 20 Miettinen | 22 Eloranta | 23 Santala | 29 Pirjetä | 30 Hurme | 31 Nurminen | 32 Rintanen | 36 Ylönen | 44 Niinimaa | Valmentaja Hannu Aravirta
3 Nummelin (A) | 5 Salo | 7 Niemi | 9 Hagman | 10 Karalahti | 12 Jokinen (A) | 15 Virta | 16 Peltonen (C) | 20 Pirjetä | 21 Mäntylä | 23 Viuhkola | 24 Laaksonen | 25 Hentunen | 26 Söderholm | 27 Pärssinen | 30 Norrena | 31 Markkanen | 32 Rintanen | 35 Noronen | 37 Ruutu | 39 Kapanen | 44 Niinimaa | 61 Pirnes | 71 Kallio | Valmentaja Raimo Summanen
2 Kukkonen | 3 Nummelin | 4 Timonen (A) | 5 Saravo | 6 Väänänen | 7 Niemi | 8 Jokinen | 10 Karalahti | 12 Jokinen (A) | 14 Hagman | 16 Peltonen (C) | 20 Pakaslahti | 22 Eloranta | 23 Hahl | 24 Viuhkola | 25 Hentunen | 26 Söderholm | 27 Pärssinen | 28 Rita | 30 Norrena | 31 Nurminen | 32 Bäckström | 37 Ruutu | 39 Kapanen | 71 Kallio | Valmentaja Erkka Westerlund
3 Nummelin (A) | 5 Kukkonen | 6 Saravo | 7 Berg | 9 Luoma | 10 Bergenheim | 12 O. Jokinen | 15 T. Ruutu | 16 Peltonen (C) | 18 Mäntylä | 20 Miettinen | 21 Koivu | 22 Santala | 23 Hahl | 24 Viuhkola | 25 Hentunen | 28 Rita | 30 Norrena | 31 Niittymäki | 32 Bäckström | 33 Lehtonen | 36 J. Jokinen | 37 J. Ruutu (A) | 55 Pirnes | 71 Kallio | Valmentaja Erkka Westerlund
3 Nummelin (A) | 4 Koistinen | 5 Kukkonen | 7 Berg | 9 Koivu | 10 Bergenheim | 15 T. Ruutu | 16 Peltonen (C) | 18 Mäntylä | 20 Miettinen | 22 Pyörälä | 24 Viuhkola | 25 Hentunen | 26 Lehtinen | 27 Pärssinen | 30 Norrena | 32 Lehtonen | 33 Saravo | 34 Söderholm | 35 Wallinheimo | 37 J. Ruutu (A) | 39 Kapanen | 41 Kontiola | 44 Laamanen | 71 Kallio | Valmentaja Doug Shedden
3 Nummelin (A) | 4 Koistinen | 5 Kukkonen | 6 Jaakola | 8 Hyvönen | 14 Hagman | 20 Miettinen | 21 Niskala | 22 Santala | 24 Kapanen (C) | 26 Immonen | 28 Salmela | 29 Kerman | 31 Rämö | 32 Riksman | 33 Lehtonen | 35 Rinne | 37 Pyörälä | 39 Kapanen | 41 Komarov | 44 Niinimaa | 49 Pihlman | 51 Hytönen | 73 Ruutu (A) | 82 Vahalahti | Valmentaja Jukka Jalonen
3 Nummelin (A) | 5 Kukkonen (A) | 6 Jaakola | 7 Mäenpää | 11 Hietanen | 15 Hytönen | 20 Miettinen | 21 Niskala | 22 Santala | 23 Hahl | 24 Kapanen (C) | 26 Immonen | 27 Kontiola | 29 Korpikoski | 30 Tarkki | 31 Vehanen | 35 Rinne | 36 Jokinen | 40 Pihlström | 41 Puistola | 44 Vatanen | 45 Osala | 50 Aaltonen | 52 Lehterä | 71 Komarov | Valmentaja Jukka Jalonen
3 Nummelin | 4 Timonen (A) | 5 Kukkonen | 6 Salo | 7 Berg | 8 Selänne | 10 Nieminen | 11 S. Koivu (C) | 12 O. Jokinen | 14 Hagman | 16 Peltonen | 21 M. Koivu | 24 Laaksonen | 25 Hentunen | 26 Lehtinen | 27 Numminen (A) | 30 Norrena | 31 Niittymäki | 32 Lydman | 33 Bäckström | 36 J. Jokinen | 37 Ruutu | 39 Kapanen | 77 Niemi | Valmentaja Erkka Westerlund