Petäjävesi

Petäjävesi
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°15.5′N, 025°11′E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero	592
Hallinnollinen keskus	Petäjäveden kirkonkylä
Perustettu	1868
Kokonaispinta-ala	495,41 km² 224:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	456,42 km²
– sisävesi	38,99 km²
Väkiluku	3 566 203:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	7,81 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	18,9 %
– 15–64-v.	56,3 %
– yli 64-v.	24,8 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	98,1 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,7 %
Kunnallisvero	9,90 % 25:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Arto Kummala
Hallituksen puheenjohtaja	Hanna Hautamäki[6]
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
– puheenjohtaja	Hannu Ässämäki[7]
2021–2025[8]  • Kesk.  • PS  • SDP  • Vihr.  • Kok.  • KD	7 5 3 2 2 2
www.petajavesi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 566 ihmistä (31.10.2024),^[2] ja sen pinta-ala on 495,41 km² josta 38,99 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 7,81 asukasta/km².

Petäjävesi on tunnettu puukirkosta, Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.

Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.^[9]

Maantiede

Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.

Petäjävedellä on kaikkiaan 99 järveä. Niistä suurimmat ovat Petäjävedeksikin kutsuttu Jämsänvesi, Ala-Kintaus ja Ylä-Kintaus.^[10]

Petäjävedellä on kaksi Natura-kohdetta: Syrjäharju, jossa on harjuselänteen lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelman alue, ja Sallistensuon laajahko, varsin luonnontilainen keidassuo.^[11]

Kyliä

Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro, Piesalankylä

Asuinalueita

Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi.

Taajamat

Petäjäveden keskustaa

Vuoden 2019 lopussa Petäjävedellä oli 3 841 asukasta, joista 2 315 asui taajamissa, 1 437 haja-asutusalueilla. 89:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Petäjäveden taajama-aste on 60,3 %.^[12] Petäjäveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:^[13]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Petäjäveden kirkonkylä	1 813
2	Kintaus	281

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historia

Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Jaakko Leppäsen rakentamaa kirkkoa pidetään kansanrakentajien vaikuttavimpana saavutuksena.^[14] Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879.

Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.^[15]

Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.

Ilmatieteen laitos rakensi säätutkan Petäjävedelle vuonna 2015.^[16]

Hallinto

Petäjäveden kunnanjohtajana on ollut toukokuusta 2024 alkaen Arto Kummala^[17], sitä ennen 2021–2024 Mikko Latvala.^[18] Hänen edeltäjänsä oli vuodesta 2016 toiminut Eero Vainio.^[19] Vuosina 2000–2016 kunnanjohtajana toimi Teppo Sirniö.^[20]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.^[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Hannu Ässämäki.^[7]

Talous

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Petäjäveden Metalli, Petäjäveden osuuspankki ja Ässä-Konsultit.^[21]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Petäjäveden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			3 700
1985			3 731
1990			3 789
1995			3 760
2000			3 780
2005			3 703
2010			4 022
2015			4 008
2020			3 828
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Seurakunnat

Petäjäveden baptistiseurakunnan toimitila Petäjäveden keskustassa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Petäjävedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[23]

• Petäjäveden seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Petäjävedellä toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta^[24]. Lisäksi Petäjävedellä on baptistiseurakunta.

Liikenne

Petäjäveden rautatieasema

Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.

Palvelut

Petäjävedellä toimivat Petäjäkallion ja Kintauden päiväkodit^[25] sekä Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu ja Petäjäveden yläkoulu^[26]. Toisen asteen opetusta tarjoavat muun muassa Petäjäveden lukio ja kansalaisopisto, joka on yhteinen Petäjäveden ja Multian kuntien sekä Keuruun kaupungin kanssa^[27][28].

Petäjäveden kirjasto kuuluu Keski-kirjastot-kirjastokimppaan^[29].

Perusterveydenhuollon palveluja tarjotaan muun muassa Petäjäveden terveysasemalla.^[30][31] Kiireellisissä tilanteissa Sairaala Novan yhteispäivystys Jyväskylässä tai muut kiirevastaanotot lähikunnissa tarjoavat terveyspalveluja.^[32] Keski-Suomen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista on vuoden 2023 alusta lähtien vastannut Keski-Suomen hyvinvointialue.^[33]

Kulttuuri

Nähtävyyksiä

Petäjäveden vanha kirkko etelästä

• Petäjäveden vanha kirkko (Unescon maailmanperintökohde)
• Karhunahas retkeilyreitti
• Karikkoselkä meteoriittijärvi
• Tampin kierros retkeilyreitti
• Keski-Suomen tieliikennemuseo
• Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo

Ruokakulttuuri

Petäjäveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla taikinakuoressa paistettu liha, peruhauvikkaat ja paistettu viili.^[34]

Tapahtumat

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Petäjävedellä vuonna 2000.^[35]

Tunnettuja petäjävetisiä

• Mika Aaltola, Euroopan parlamentin jäsen
• Mikko Hannula, urheilutoimittaja
• Eemil Helander, kestävyysjuoksija ja hiihtäjä
• Kaarle Karikko, kirjailija
• Kaija Kiiski, näyttelijä
• Jarmo Kytölehto, entinen ralliautoilija
• Jukka Maalampi, fyysikko
• Mikko Porvali, kirjailija
• Juhana Vähänen, kirjailija

Katso myös

• Luettelo Petäjäveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
2. Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
6. Kunnanhallitus Petäjäveden kunta. Viitattu 16.10.2021.
7. Kunnanvaltuusto Petäjäveden kunta. Viitattu 16.10.2021.
8. Kuntavaalit 2021, Petäjävesi Oikeusministeriö. Viitattu 16.10.2021.
9. Petäjänveden radio- ja puhelinmuseo
10. Petäjävesi Järvi-Wiki. Viitattu 4.2.2018.
11. Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (myös linkitetyt alasivut) Ympäristö. Viitattu 26.1.2018.
12. Taajama-aste alueittain 2019 Tilastokeskus. Arkistoitu 29.4.2021. Viitattu 10.5.2021.
13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
14. Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1591-1808”, Kristinuskon historia 2000, s. 55. (3. osa) Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5
15. Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
16. Kymmenes säätutka Petäjävedelle – Ilmatieteen laitoksen sääennusteet tehostuvat Yle. 2015. Viitattu 22.1.2018.
17. Arto Kummala valittiin Petäjäveden uudeksi kunnanjohtajaksi äänin 12 – 9
18. Ylönen, Jorma: Petäjävesi valitsi Mikko Latvalan yksimielisesti Kuntalehti. 25.1.2021. Viitattu 16.10.2021.
19. Rantanen, Annika: Petäjävesi siirtyi Vainion aikaan – 29-vuotias kunnanjohtaja on palveluammatissa Yle Uutiset. 1.8.2016. Viitattu 16.10.2021.
20. Pitkänen, Heidi: Kunnanjohtajan erottamisesta nettialoite – Sirniö aikoo keskustella poliisin kanssa Keskisuomalainen. 6.12.2015. Viitattu 17.10.2021.
21. Alueen Petäjävesi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
22. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
23. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
24. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
25. Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
26. Perusopetus petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
27. Lukio-opetus petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
28. Kansalaisopisto www.keuruu.fi. Viitattu 6.12.2020.
29. Kirjasto www.petajavesi.fi. Viitattu 6.12.2020.
30. Petäjäveden terveysasema Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvaks.fi. Viitattu 23.6.2023.
31. Terveysasemat Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvaks.fi. Viitattu 23.6.2023.
32. Terveysasemien kiirevastaanotot ja Sairaala Novan yhteispäivystys Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvaks.fi. Viitattu 23.6.2023.
33. Sosiaali ja terveys Petäjävesi. Viitattu 2.3.2018.
34. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
35. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.

Kirjallisuutta

• Lerkkanen, Lea: Perhe kuin puolet pitäjää : Petäjäveden Metsäkulma, Piesalankylä, Kukkaro, Karikko, Urria – alueen kyläkirja. Petäjävesi: Metsäkulma-seura, 2013. 485 sivua. ISBN 978-952-93-2861-1.
• Nislin, Mikko & Koskinen, Markku: Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa: Petäjäveden musiikkielämän vaiheita 1920-luvulta 2000-luvulle. Petäjävesi: Osuuskunta Smartisti, 2013. ISBN 978-952-93-2149-0

Aiheesta muualla

• Petäjäveden kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Petäjäveden avainluvut
• Radio- ja puhelinmuseon sivut