Pietro II Orseolo

Doge Pietro II Orseolon vaakuna

Pietro II Orseolo (961–1009) – 26. Venetsian tasavallan doge (vuodesta 991 lähtien) vuoteen 1009. Doge Pietro I Orseolon poika.

Hallitusaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suhteet Bysantin valtakuntaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 992 Pietro II Orseolo teki sopimuksen Bysantin keisari Basileios II kanssa Bysantin armeijan kuljetuksista. Venetsian suuri laivasto hoiti armeijan siirtoja eri puolille Bysantin valtakuntaa. Venetsian tasavalta sai sopimuksessa yksinoikeuden Bysantin kauppaan Länsi-Eurooppaan. [1]

Bysantin ja Venetsian armeijat suorittivat yhdessä suuren sotaretken Dalmatian kaupunkivaltiota vastaan vuonna 998, jotta neretvalaiset saataisiin kuriin Helatorstaina 998. Pietro otti tämän jälkeen itselleen arvonimen Dux Dalmatianorum (Dalmatian ruhtinas), erotuksena hänen pojastaan Giovanni Orseolosta.

Saavutuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

9.5.1000 Doge Pietro II päätti rauhoittaa dalmatialaisten ja (slaaviheimo) neretvalaisten välit Kroatian ja Bulgarian välisissä sodissa. Hän suojeli näin Venetsian kauppakolonioita sekä roomalaistuneita dalmatialaisia. Hänen 6 aluksen laivastonsa valloitti koko Adrianmeren rannikon. Ainoa vastarintaan noussut oli neretvalaisten laivasto. Kun neretvalaiset olivat käyneet ryöstöretkellä Zadarin kaupungissa, Venetsian Doge lähetti heidän peräänsä 10 alusta ja merirosvot saatiin kiinni Kačan saaren lähellä. Merirosvot vangittiin ja tuotiin riemusaatossa Splitin kaupunkiin. Neretvalaisten emissaarit pyysivät vapauttamaan vangit. Pietro II suostui siihen, kun Neretvien Arkontti suostui kumartamaan Dogelle. Sen lisäksi neretvalaisten piti maksaa taas veroja Venetsialle. Verotusoikeus oli ollut voimassa vuodesta 948 lähtien sekä takaamaan Venetsian alusten turvallinen merenkulku Adrianmerellä. Pietro II vapautti kaikki vangit lukuun ottamatta kuutta neretvalaista, jotka jäivät panttivangeiksi venetsialaisille. Mantereen neretvalaiset rauhoittuivat, mutta Korčulan saaren asukkaat päättivät jatkaa sotiaan Pietro II vastaan, mutta se valloitettiin hyvin pian. Lastovon saari jäi vielä vastustelemaan venetsialaisten valtaa. Saari oli merirosvoistaan hyvin kuuluisa. Pietro II käski evakuoimaan saaren ja sen jälkeen koko Lastovo hävitettiin maantasalle. Samaan aikaan Kroatian kuningas Svetoslav Suronja lähti Venetsiaan hakemaan tukea heikentyneelle asemalleen. Kroatian kuningas Stjepan I Krešimirović meni naimisiin Pietro II tyttären, Joscella (Hicela) Orseolo, kanssa. Heidän pojastaan, Petar Krešimir IV Veliki, tuli Kroatian kuningas vuonna 1059.

Pietro II Orseolo oli naimisissa Maria Candianon kanssa, joka oli Vitale Candianon tytär sekä Doge Pietro IV Candianon veljentytär. [2][3]

Ottone Orseolosta tuli isänsä, Pietro II, seuraaja dogena aina vuoteen 1026 asti. Hänen tyttärenpojastaan Peteristä tuli Unkarin kuningas.

Perintö jälkipolville

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietro II Orseolon voitto Dalmatiassa tunnetaan nykyään suurena juhlana nimeltään Festa della Sensa, helatorstain juhla, joka on Venetsian vanhin juhla. Silloin Doge ja Olivolon piispa menivät ennen vanhaan Lidolle, jossa he siunasivat vedet ja toivottivat hyvää onnea Venetsian laivastolle.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Giuseppe Gullino, Pietro II Orseolo in Dizionario Biografico degli Italiani, vol. 79, Roma, Istituto dell'Enciclopedia Italiana, 2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]