Presque vu (ranskaa, suomeksi ’melkein nähty’) tarkoittaa sitä, että yksilö lähes muistaa jonkin asian mutta ei kuitenkaan muista. ”Kielen päällä” -tunnetta voidaan sanoa presque vu -ilmiöksi. Ilmiöstä puhutaan kansankielisesti ”kielen päällä olemisena”. Yleensä presque vuta luonnehditaan erittäin turhauttavaksi, sillä asia, jonka haluaisi palauttaa mieleen, jää kovasta yrityksestä huolimatta muistamatta ja voi jäädä vaivaamaan yksilöä pitkäksikin aikaa.
Ilmiötä kuvaili 1800-luvulla kirjailija Anton Tšehov novellissaan Hevosenkaltainen sukunimi (1885). Psykologi William James tarkasteli sitä teoksessaan The Principles of Psychology (1890). Psykoanalyysin perustaja Sigmund Freud tutki kirjassaan Arkielämämme psykopatologiaa (1901) tiedostumattomia psyykkisiä tekijöitä, jotka estävät tuttujen asioiden mieleenpalauttamista.