RIM-2 Terrier
| RIM-2 Terrier | |
|---|---|
,_in_1966_(NH_98295).jpg) RIM-2 Terrier ohjusjärjestelmä USS Bostonin (CAG-1) kannella. |
|
| Tyyppi | ilmatorjuntaohjus |
| Valmistushistoria | |
| Valmistaja | Convair |
| Ohjus | |
| Huippunopeus | 1,8–3,0 Mach |
| Kantomatka | 24–75 km |
| Lakikorkeus | 12–20 km |
RIM-2 Terrier oli Yhdysvaltain merivoimien käyttämä ilmatorjuntaohjus. Ohjustyypin valmistaja oli Convair. Testaukset aloitettiin vuonna 1951. Vuosien 1954–1960 välillä asejärjestelmää käytti myös Yhdysvaltain merijalkaväki, joskaan ei kovin laajasti. Maavoimat eivät RIM-2 Terrieriä käyttöönsä hyväksyneet.
Vuoteen 1966 mennessä ohjusta oli valmistettu kahdeksan kehitysversiota ja noin 8 000 kappaletta. Kehitystyö paransi aseen toimintakorkeutta, joka oli ensimmäisellä käyttöön hyväksytyllä tyypillä 12 km, myöhemmin 20 km. Myös ulottuvuus parani, joka kohosi 24 km:stä 75:een. Kehitystyön ohella, ohjuksen lentonopeus kohosi 1,8 Machista 3,0:aan. Versio D käytti taistelulatauksenaan 1 kT vahvuista W-45 ydinkärkeä.[1]
Ohjustyypin ohjausjärjestelmä perustui säteenseurantaan (engl. beam riding), joka ei soveltunut maavoimien käyttötarpeisiin yhtä hyvin kuin merivoimien. RIM-2 Terrierin yhdestä kehitysversiosta syntyi lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjus laivastolle: RIM-24 Tartar.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lappi, Ahti: Ilmatorjunta kylmässä sodassa. Ilmatorjuntasäätiö, 2003. ISBN 951-95594-4-2 (s. 63-64)
