Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Viitteet kopioitu englanninkielisestä Wikipediasta, keskeneräiset |
How to Solve it (1945) on matemaatikko George Pólyan yleisteos ongelmanratkaisuun[1] erityisesti matemaattisten ongelmien osalta. Ongelmanratkaisumalli sopii monelta osin myös suunnitteluintensiiviseen työhön ja auttaa erityisesti niin sanottujen vaikeiden ongelmien ratkaisua keksittäessä.
Kirja on suomennettu nimellä Ratkaisemisen taito, ja kirjassa on suomalaisen asiantuntijan kirjoittama esipuhe.
Ratkaisemisen taito ehdottaa seuraavia vaiheita ongelman ratkaisuun:
Menetelmän epäonnistuessa Pólya neuvoo: "Jos et pysty ratkaisemaan ongelmaa, niin on olemassa helpommin ratkaistava ongelma: etsi se." Tai: "Jos et voi ratkaista ongelmaa, yritä ratkaista ensin jokin siihen liittyvä ongelma. Voitko kuvitella helpommin lähestyttävän ongelman?"
"Ongelman ymmärtäminen" usein ylenkatsotaan itsestäänselvänä, eikä vaihetta edes aina mainita matematiikan tunneilla. Kuitenkin opiskelijat usein kangertelevat pyrkimyksissään ratkaista ongelma yksinkertaisesti siksi, etteivät ymmärrä sitä täysin tai edes osittain. Korjatakseen puutteen Pólya opetti opettajille, kuinka kysyä opiskelijalta sopivia kysymyksiä tilanteesta riippuen, kuten:
Opettajan tulisi valita opiskelijalle sopivan vaikea kysymys varmentaakseen ymmärtääkö opiskelija asiat omalla tasollaan ja siirtyä tarvittaessa vaikeusasteikolla alas tai ylös kunnes löytyy kysymys, johon opiskelija voi vastata rakentavasti.
Pólya mainitsee, että on olemassa monia järkeviä tapoja ratkaista ongelmia. Taito valita sopiva strategia opitaan parhaiten ratkaisemalla monia ongelmia. Strategian valitseminen muuttuu yhä helpommaksi. Osittainen luettelo strategioista:
Muita ehdotuksia:
Tämä vaihe on yleensä helpompi kuin suunnitelman laatiminen. Yleensä tarvitset vain huolellisuutta ja kärsivällisyyttä olettaen, että sinulla on tarvittavat taidot. Pysy valitsemassasi suunnitelmassa. Jos se ei edelleenkään toimi, hylkää se ja valitse toinen. Usko pois; näin matematiikkaa tekevät jopa ammattilaiset.
Pólya mainitsee, että paljon voidaan saada aikaan varaamalla aikaa sen pohtimiseen ja muisteluun mitä olet tehnyt, mikä toimi ja mikä ei. Näin voidaan ennustaa, mitä strategiaa kannattaa käyttää ratkaisemaan tulevia ongelmia, jos nämä liittyvät alkuperäiseen ongelmaan.
Kirja sisältää sanakirja-tyylisen joukon heuristiikkoja, joissa monessa on kyse siitä, miten tuottaa helpompi ongelma. Esimerkiksi:
Heuristinen | Vapaamuotoinen kuvaus | Muodollinen analogia |
---|---|---|
Analogia | Voitko löytää analogisen ongelman ja ratkaista sen? | Kartta |
Yleistys | Voitko löytää yleisemmän ongelman? | Yleistys |
Induktio | Voitko johtaa ratkaisun esimerkkitapauksista? | Induktio |
Ongelman muuntaminen | Voitko muuntaa ongelmaa tai luoda uuden ongelman (tai joukon ongelmia), joiden ratkaisu(t) auttavat ratkaisemaan alkuperäisen ongelman? | Haku |
Apuongelma | Voitko löytää osaongelman tai sivuavan ongelman, jonka ratkaisu auttaisi ratkaisemaan alkuperäisen ongelman? | Aliongelma |
Aiemmin ratkaistu ongelma | Voitko löytää aiemmin ratkaistuja ongelmia, jotka liittyvät alkuperäiseen ongelmaasi ja käyttää niitä ratkaisemaan alkuperäisen ongelman? | Hahmontunnistus Hahmonvertaus (matching) Reduktio |
Erikoistuminen | Voitko löytää helpommin ratkaistavan erikoistapauksen? | Erikoistuminen |
Hajotus ja uudelleenyhdistely | Voitko pilkkoa ongelman ja "yhdistää sen osat jollakin uudella tavalla"? | Hajota ja hallitse |
Työskentely taaksepäin | Voitko työskennellä takaperin tavoitteestasi kohti jotain jo tietämääsi? | Taaksepäin ketjutus |
Piirrä kuva | Voitko piirtää kuvan ongelmastasi? | Kaavamainen päättely[2] |
Apuelementit | Voitko lisätä uusia osia ongelmaasi päästäksesi lähemmäksi ratkaisua? | Laajennus |
Menetelmä "olenko jo kokeillut kaikkea" on ehkä soveltuvin koulun koetehtäviin (esim., n ihmistä kaivaa m ojaa).
Muut ongelmanratkaisukirjat liittyvät usein luoviin ja vähemmän konkreettisiin menetelmiin, kuten mind mapping, aivoriihi, ja luova ongelmanratkaisu.