Rautjärvi

Tämä artikkeli kertoo kunnasta Etelä-Karjalan maakunnassa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Rautjärvi

vaakuna

sijainti

Hiitolanjokea
Hiitolanjokea
Sijainti 61°26′00″N, 029°21′20″E
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Imatran seutukunta
Kuntanumero 689
Hallinnollinen keskus Miettilä (–1972)
Simpele (1973–)
Perustettu 1871[1]
Kuntaliitokset Simpele (1973)
Kokonaispinta-ala 401,90 km²
238:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 351,47 km²
– sisävesi 50,43 km²
Väkiluku 3 018
211:nneksi suurin 31.10.2024 [3]
– väestötiheys 8,59 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 9,1 %
– 15–64-v. 50,8 %
– yli 64-v. 40,1 %
Äidinkieli 2023 [5]
– suomenkielisiä 95,3 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,5 %
Kunnallisvero 8,30 %
231:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja Harri Anttila
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
7
7
2
1
www.rautjarvi.fi

Rautjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnan väkiluku on 3 018,[3] pinta-ala 401,90 km², josta 50,43 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 8,59 asukasta/km². Rautjärven naapurikuntia ovat Parikkala ja Ruokolahti, itäpuolella rajanaapurina on Venäjä. Rajanaapurikuntia Venäjän puolella ovat Karjalan tasavallassa Elisenvaara ja Hiitola sekä Leningradin alueella Antrea (Kamennogorsk).

Yli puolet Rautjärven asukkaista asuu kuntakeskuksessa Simpeleellä.[8] Rautjärven asemanseudulla asukkaita on noin 300. Taajamat sijaitsevat noin 20 kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Rautjärven kunnanjohtaja on vuodesta 2006 lähtien ollut Harri Anttila.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Rautjärven aluemuutoksista. Rautjärveen liitettiin Ilmeen alue Hiitolasta vuonna 1897 ja Lankilan alue Kirvusta 1922. Ruokolahdesta liitettiin Asemanseudun alue 1945 sekä pieniä erillisalueita 1962. Vuonna 1923 itsenäistyneeseen Simpeleeseen liitettiin Parikkalasta Kaljusen ja Innasennurkan kylät vuonna 1946. Rautjärvi ja Simpele yhdistyivät vuonna 1973.

Rautjärven kunta perustettiin vuonna 1861, pari vuotta aiemmin (1859) toimintansa itsenäisenä seurakuntana aloittaneen Rautjärven seurakunnan pohjalle. Rautjärven seurakunta oli ollut sitä ennen Ruokolahden seurakunnan kappeliseurakuntana vuodesta 1654.[9]

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 pääosa siihenastisen Rautjärven alueesta pysyi Suomessa, mutta lähes puolet (198,9 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.

Simpeleen kunta liittyi Rautjärveen 1973, jolloin muodostui nykyisenlainen Rautjärven kunta. Uuden kunnan keskustaajamaksi tuli aiempaa kuntakeskusta Miettilää ja Rautjärven asemanseutua selvästi suurempi Simpele.[8]

Simpeleen kunta perustettiin Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille ja lisäksi osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922.

Rautjärven kylät vuonna 1939

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haakanala, Hallilanmäki, Hiivaniemi, Hinkkala, Hynnilä, Ilmee, Jurvala, Kalpiala, Kekäleniemi, Kokkola, Kopsala, Korjola, Korpijärvi, Lankila, Latvajärvi, Miettilä, Niskapietilä, Partila, Pirhola, Purnujärvi, Rautjärvi, Siisiälä, Torsansalo, Uimola, Untamo, Viimola, Vähikkälä

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Rautjärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 5 982
1985
  
 5 794
1990
  
 5 413
1995
  
 5 121
2000
  
 4 619
2005
  
 4 273
2010
  
 3 937
2015
  
 3 537
2020
  
 3 215
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Rautjärvellä oli 3 093 asukasta, joista 1 531 asui taajamissa, 1 540 haja-asutusalueilla ja 22:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kunnan taajama-aste oli 49,9 %.[11]

Rautjärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[12]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Simpele 1 685
2 Rautjärven asemanseutu* 214

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Rautjärven asemanseutu ulottuu pieniltä osin myös Ruokolahden kunnan alueelle.[12]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven kunnan pinta-alasta noin 12,5 % on veden peittämää, ja kunnan alueella on toistasataa järveä tai lampea. Suurimmat järvet ovat Torsa - Pieni-Torsa, Nurmijärvi, Rautjärvi, Silamus, Purnujärvi, Hiidenjärvi, Herajärvi, Kostamo, Untamojärvi, Kivijärvi, Särkijärvi, Koantaus, Pitkäjärvi, Latvajärvi, Sammalus, Korpijärvi ja Ylimmäinen. Lisäksi kunnan alueella osittain sijaitsevia järviä ovat Simpelejärvi (suurelta osin Parikkalan kunnan alueella) ja Vaahterus (suurelta osin Ruokolahden kunnan alueella).

Rautjärven alueella virtaavat kunnan pohjoispäässä Hiitolanjoki, Silamusjoki, Torsanjoki, Lohijoki ja Sarajoki sekä eteläpäässä Helisevänjoki.

Rautjärven alueella on kuusi Natura-aluetta: Haukkavuori, Kivijärvi, Lautakangas, Revonrannan laidun, Yhteismetsän puisto ja Äpätinkangas.[13] Sarajärven rannasta lähes pystysuoraan kohoava Haukkavuori on Etelä-Karjalan arvokkaimpia kallioalueita. Vuoren laella on historiallinen rajamerkki, joka on suosittu nähtävyys- ja näköalapaikka.[14]

Rautjärvellä oli vuonna 2018 kaikkiaan 1 333 kesämökkiä.

Elinkeinoelämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärvi on yksi Suomen teollistuneimpia kuntia, ja kunnan suurin työnantaja on Metsä Board Simpeleen kartonkitehdas.

Merkittävämpien paikallisten työllistäjien joukkoon lukeutuu puunjalostusalalla toimiva perheyritys Vankkapuu Oy[15], joka Simpeleellä toimivissa kahdessa yksikössään valmistaa teollisuuden tarpeisiin kuormalavoja, rullanpäätulppia lähinnä paperi- ja kartonkiteollisuudelle sekä lisäksi kierrättää kartonkihylsyjä. Teollisuusyrityksiä edustaa myös valmisbetonia ja muita betonituotteita tuottava sekä rakentamiseen liittyviä järjestelmiä ja palveluja toimittava Karjalan Betoni Oy.

Julkisella sektorilla merkittävät työllistäjät ovat Rautjärven kunta sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote).

Palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus- ja kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven kunnassa oli aiemmin kaksi peruskoulun ala-astetta: kuntakeskuksessa Simpeleellä Kivijärven koulu ja kunnan eteläpäässä Rautjärven asemanseudulla Rautjärven aseman koulu.

Peruskoulun yläaste toimi Simpeleen yhteiskoulussa, ja samoissa tiloissa myös Rautjärven lukio.

Vuonna 2016 rakennettiin uusi koulurakennus, joka sai nimekseen Simpeleen koulu. Samassa rakennuksessa sijaitsevat ala- ja yläkoulu sekä Rautjärven lukio. Syy uuden koulun rakentamiselle oli sisäilmaongelmat vanhoissa tiloissa.

Muutosten jälkeen Rautjärven asemanseudulla opiskellaan esi- ja alkuopetusluokat Otsolan 0-2 -opetusryhmässä, joka kuuluu hallinnollisesti Simpeleen kouluun. Entisessä Kivijärven koulussa, nykyisessä Kivijärven toimintakeskuksessa toimii Rautjärven ja Parikkalan kuntien yhteinen kansalaisopisto Simpelejärven opisto.

Rautjärven kunnankirjastoon kuuluu Rautjärven pääkirjasto (Simpeleen kirjasto) ja Rautjärven asemankirjasto.[16]

Kaupallisia palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven kunnassa on kolme päivittäistavarakauppaa: K-Market Hermanni ja S-market Simpele kuntakeskuksessa Simpeleellä sekä M Aseman Puoti Asemanseudulla. Kunnan alueella toimivat seuraavat kahvilat, ravintolat ja baarit: Kahvila Lounaskulma, Ravintola Simpele, Sirpakka Baari ja Siika Bar Simpeleellä sekä Pub Kahvila Aseman Kello Asemanseudulla.

Valtatie 6:n varrella sijaitsevat liikenneasema Teboil Simpele ja Neste Simpele huoltoasema.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Rautjärvellä toimi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Rautjärven seurakunta[17], mutta se liitettiin vuonna 2019 Ruokolahden seurakuntaan.

Rautjärven alue kuuluu myös Suomen ortodoksisen kirkon Lappeenrannan ortodoksinen seurakunnan toiminta-alueeseen[18] ja on osa Pyhän Ursulan seurakuntaa Katolisen kirkon Helsingin hiippakunnassa.

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Rautjärven kunnan nykyisellä alueella ovat:[17]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hiitolanjoki, Simpeleen kautta virtaava ja Laatokkaan laskeva joki, johon Laatokan lohi nousee myös Suomen puolelle. Kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti merkittävä vesireitti, nykypäivänä virkistysalue maisemapolkuineen ja kalastusmahdollisuuksineen.
  • Haukkavuori, Etelä-Karjalan korkein paikka Rautjärven ja Ruokolahden rajamailla.
  • Iivanansaari, Koantaus-järvessä sijaitseva saari, jossa on kalterijääkäri Jussi Reinikaisen hautapaikka.
  • Pirunkirkko, Torsansalossa, Linnavuoren pohjoisrinteen alla sijaitseva isonvihan aikainen suuri piiloluola.
  • Laikon eli Ylimmäisen lähde, yksi Suomen suurimmista lähteistä Laikon kylässä.
  • Miettilän historiallinen reservikasarmialue, historiallinen kasarmialue, jonka kasarmit on rakennettu vuosina 1881–1883. Yhdessä rakennuksista toimi Rautjärven kunnan kunnantoimisto vuosina 1922–1972.
  • Rautjärven kotiseutunäyttely, vanhassa terveystalossa Miettilän kasarmialueella esillä oleva Rautjärven kotiseutumuseon näyttely.
  • Kollaa ja Simo Häyhä -museo, museo, jossa on nähtävillä mm. talvisodan Kollaan taisteluun liittyvä näyttely.
  • Niskapietiläntie, 19,5 km pitkä museotie yhdystiestä 3981 – Niskapietiläntie, joka johtaa Imatran Vuoksenniskalta Ruokolahden Huhtasenkylän kautta Rautjärven Niska-Pietilään ja sieltä edelleen Miettilään. Tie on osa Runon ja Rajan tietä ja sitä kautta Via Karelia -matkailutietä. Elokuussa vuosittainen Päivä Museotiellä -tapahtuma.
  • Simpeleen Tehtaanpuisto, vuonna 1935 perustetun ja Yhtyneiden Paperitehtaiden puutarhasuunnittelijana toimineen puutarha-arkkitehti John Hausenin suunnittelema puisto.
  • Rautjärven kirkko, vuonna 1881 valmistunut puukirkko ja Rautjärven seurakunnan silloinen toinen kirkko, joka tuhoutui tulipalossa jouluna 2022.[19]
  • Simpeleen kirkko, 1933 valmistunut kivikirkko ja vuodesta 1999 yhdistyneen Rautjärven seurakunnan pääkirkko. Aiemmin vuonna 1922 perustetun Simpeleen seurakunnan kirkko.

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Simpeleen Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, vuodesta 1999 järjestetyt monipuoliset antiikin ja keräilyn myyntimessut heinäkuun lopulla
  • Rautjärven Kulttuuriviikko, useista eri tapahtumista vaihtuvissa paikoissa kunnan alueella koostuva kulttuurin teemaviikko heinäkuussa
  • Rautjärven asemanseudun kylämessut
  • Rautjärven asemanseudun traktorimarssi
  • Miettilä Kollaus, Miettilän kylätapahtuma ja koko perheen tapahtumapäivä Kuntalan alueella
  • Museotiepäivä, Niskapietiläntiellä elokuussa järjestettävä tapahtuma
  • AsemaFest!, nuorille suunnattu musiikkifestivaali elokuussa Rautjärven asemanseudulla
  • Marja-Liisan Hiihdot, Marja-Liisa Kirvesniemen nimikkohiihdot Konkalammen hiihtokeskuksessa Simpeleellä

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianliha-perunalaatikko, lammaskaali, suolasiika ja puolukkavispipuuro.[20]

Urheilu ja vapaa-aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpeleen urheilukeskuksessa on yleisurheilukenttä (v. 2017 uusittu, Novotan-pinnoitteinen, kiertäviä 400 metrin ratoja 6/8 kpl, keskikenttä nurmella varustettu jalkapallokenttä, 600 henkilön betonikatsomo), pallokenttä (v. 2017 tekonurmikenttä), jääkiekkokaukalo ja kolme tenniskenttää sekä viereisellä Simpeleen koululla liikuntahalli ja sisäampumarata. Lisäksi Simpeleellä on keilahalli, painisali, kaksi kuntosalia ja Tehtaanpuistossa beach volley -kenttä sekä frisbeegolfrata.

Simpeleellä sijaitsee myös Konka Ski hiihtokeskus, jossa on laskettelurinteitä, hiihtolatuja ja hyppyrimäki.

Rautjärveläisiä urheiluseuroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rautjärven Urheilijat (Urheilun yleisseura, lajeina hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, pesäpallo ja yleisurheilu)
  • Simpeleen Urheilijat
  • Simpeleen Vesa (Urheilun yleisseura, lajeina kuntoliikunta, paini, pöytätennis ja petanque)
  • Simpeleen Hahlo
  • Simpeleen Keilaajat
  • RAPSU, Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueella toimiva suunnistuksen erikoisseura

Sanomalehdet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parikkalassa ja Rautjärvellä ilmestyy paikallislehti Parikkalan-Rautjärven Sanomat.

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi kulkevat lounas-koillissuunnassa valtatie 6 ja Karjalan rata.

Simpeleen asemalta on junayhteydet Helsingin ja Joensuun suuntiin. Asemalla pysähtyy kymmenen Helsingin ja Joensuun välistä junavuoroa, yhdeksän InterCity-junavuoroa sekä yksi Pendolino-junavuoro.

Rautjärven kuntaa lähimmät lentoasemat ovat Lappeenrannassa ja Savonlinnassa. Lappeenrannan lentoasemalta on tarjolla kansainvälisiä lentoyhteyksiä, ja Savonlinnan lentoasemalta lennetään Helsinkiin.

Lähin Suomen ja Venäjän välinen kansainvälinen rajanylityspaikka Imatra-Enso sijaitsee Imatran Pelkolassa, noin 50 km kuntakeskus Simpeleeltä ja noin 30 km Rautjärven asemanseudulta. Parikkalan tilapäinen rajanylityspaikka Parikkala-Syväoro sijaitsee Parikkalan Kolmikannassa, noin 20 kilometrin etäisyydellä kuntakeskus Simpeleeltä.

Etäisyyksiä maanteitse

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjälle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimatkat on mitattu kuntakeskus Simpeleen eteläisestä valtatie 6:n liittymästä.

Tunnettuja Rautjärvellä syntyneitä henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Paappa, Eero – Ropponen, Jari: Jääsken kihlakunnan historia III: 1860–1980, s. 199. Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta, 1992. ISBN 952-90-3586-1
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Rautjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  8. ↑ a b Rautjärvi-info Rautjärven kunta. Viitattu 28.12.2015.
  9. ↑ Europaeus, Mikko: Rautjärven Asemanseudun kulttuurihistoriallinen selvitys (s. 13) rautjarvi.fi. 2013. Viitattu 28.12.2015.
  10. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2022 Tilastokeskus. Viitattu 23.7.2024.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  13. ↑ Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Natura 2000-alueet Kaakkois-Suomi. Viitattu 25.2.2022.
  14. ↑ Haukkavuori Natura 2000 -kohteet / Ympäristö. Viitattu 25.2.2022.
  15. ↑ Alueella Rautjärvi yritykset ja muut toimijat, joilla eniten henkilöstöä Finder. Viitattu 25.2.2022.
  16. ↑ Kirjasto - Aukioloajat ja yhteystiedot Rautjärven kunta, rautjarvi.fi. Viitattu 27.6.2021.
  17. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lappeenrannan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Rautjärven kirkon palo YLE. Viitattu 26.12.2022.
  20. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautjärvi.
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit

Käkisalmi | Sortavala | Viipuri

kauppalat

Koivisto | Lahdenpohja

maalaiskunnat

Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää

Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt

Jääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala

toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet

Ilomantsi | Inari | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa

Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan

Hanko

osin

Bromarv | Degerby | Espoo | Inkoo | Kirkkonummi | Siuntio

Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 

Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo