Reipas (hevonen)
| Reipas | |
|---|---|
 Reipas kotipihallaan vuonna 1959 |
|
| Syntynyt | 14. kesäkuuta 1948[1] |
| Kuollut | 20. syyskuuta 1971 (23 vuotta)[1] |
| Sukupuoli | ruuna[1] |
| Väri | vaaleanpunarautias[1] |
| Rotu | suomenhevonen[1] |
| Synnyinmaa |
 Suomi |
| Rekisteröintimaa |
Suomi |
| Isä | Murtimo 3642 |
| Emä | Buge 56574 |
| Emänisä | Noron-Hessu 3105 |
| Kasvattaja | Lauri Ylikoski |
| Omistaja | Aapeli Miettinen |
| Ohjastaja | Aapeli Miettinen |
| Lähdöt | n. 1300: 348-115-57-43[2][3] |
| Tasoitusennätys | 1.24,4[2] |
| Voittosumma | yli miljoona vanhaa markkaa vuosina 1958-1960 |
| Suurkilpailuvoittoja | |
|
Suomenhevosten Suurmestaruus 1960 ja 1963[2][3] |
|
| Muut saavutukset | |
|
ensimmäinen yli miljoona vanhaa markkaa ansainnut suomalainen hevonen |
|
| Kunnianosoitukset | |
|
Ravintola Reippaantalli, |
|
Reipas (14. kesäkuuta 1948 Kortesjärvi – 20. syyskuuta 1971 Varpaisjärvi) oli menestyksekäs suomalainen ravihevonen, joka tunnetaan "ruuna Reippaana". Se oli suomenhevosruuna. Reipas oli ensimmäinen suomalainen yhden kauden aikana yli miljoona markkaa ansainnut hevonen.
Reipas kilpaili vuosina 1952–1965. Se voitti urallaan noin 1300 lähdöstä ennätykselliset 348 kertaa, joista yhden kauden aikana enimmillään 62 kertaa. Reipas oli Suomessa eniten rahaa voittanut ravuri vuosina 1958–1960, jolloin sen kunkin kauden aikana ansaitsema palkintosumma oli yli miljoona vanhaa markkaa. Hevosen omisti näinä vuosina Aapeli Miettinen ja sen ohjastajana toimi useimmiten omistaja itse.
Ruunana Reipas ei saanut jälkeläisiä. Reippaalle on pystytetty patsas Varpaisjärven keskustaan.
Varhaisvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reipas syntyi vuonna 1948 Kortesjärvellä Lauri Ylikosken kasvattina.[4][5] Se sai alun perin nimekseen Poju. Pojusta aiottiin työhevosta, joten se ruunattiin.[5] Se myytiin pian Evijärvelle Paavo Kontiaiselle 20 000 markasta, joka myi sen edelleen Kokkolan markkinoilla.[3] Poju vaihtoi omistajaa vielä pari kertaa aina hieman korkeammasta summasta. Pitääkseen sen lopulta osti Iisalmen markkinoilta pienviljelijä Aapeli Miettisen poika Väinö 38 000 markalla. Poju oli tuolloin kolmivuotias, laiha ja vaisu.[5][3] Isä ihmetteli, miten poika oli tuonut kaupungista asti moisen "karvakukkaron".[3] Hyvällä laitumella tuskin kävelykuntoinen Poju kuitenkin kohentui nopeasti, ja Aapeli Miettinen vaihtoi sen pojaltaan viisivuotiasta tammaa ja 10 000 markkaa vastaan. Reipastunutta hevosta alettiin pian kutsua Reippaaksi.[5][3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen kerran Reipas kilpaili neljävuotiaana Korpisen raveissa Varpaisjärvellä 23. maaliskuuta 1952, ja voitti. Samana vuonna ruuna osallistui vain kolmiin raveihin, ja seuraavana vuonna ensimmäiset kilpailut olivat pienillä paikallisradoilla. Kun Reipas ilmoitettiin syksyllä 1953 Kuopion kovatasoisimpiin lähtöihin, nuoren ja tuntemattoman hevosen kykyjä epäiltiin suuresti. Reipas kuitenkin voitti kolme sarjaa ja sijoittui neljännessä toiseksi.[5] Vuoden 1954 tammikuussa Reipas osallistui Kuopiossa neljään sarjaan ja voitti kaikki. Heinäkuussa se rikkoi Kuopion rataennätyksen kahden kilometrin matkalla ajallaan 2.59,2 (kilometriaika 1.29,6). Tulos teki Reippaasta kuusivuotiaana Suomen kolmannen ja ori Akapeetuksen kanssa nuorimman tähtijuoksijan.[5][3] Huomattavaa on myös, että ennätysjuoksu oli yksi ruunan neljästä lähdöstä saman viikonlopun aikana.[5]
Reippaan syntyperästä liikkui huhuja: epäiltiin sen olevan sukutaustaltaan tuntematon markkinahankinta tai jopa venäläinen sotasaalishevonen. Huhut loppuivat, kun ruunan suku selvitettiin etsimällä sen kasvattaja omistajaketjun alusta. Isäksi vahvistui kuuluisa juoksija ja periyttäjäori Murtimo 3642 (i. Murto), ja emäksi kilpailematon Buge 56574 (i. Noron-Hessu), jonka askelta oli kantakirjatessa moitittu "saamattomaksi".[5][3]
Reipas kilpaili vuosittain täyden kauden tammikuun jääraveista kauden loppuun syyskuussa, joskus neljäkin lähtöä viikonlopun aikana, eikä osoittanut väsymisen tai lannistumisen merkkejä. Sen ravi oli nopeaa ja puhdasta, eikä se juuri koskaan pyrkinyt laukkaamaan.[6][3] Kahdentoista vuoden aikana se osallistui noin 1300 lähtöön ja voitti niistä ennätykselliset 348.[3][4] Vuonna 1958 Reipas täytti 10 vuotta ja voitti vuoden aikana peräti 62 lähtöä.[6] Uransa aikana Reipas rikkoi joitakin suomenennätyksiä ja lukuisia rataennätyksiä. Sen omaksi ennätykseksi jäi 1609 metrin matkan aika 1.25,4 (kilometriaika 1.24,4).[3]
Vuonna 1958 Reipas voitti ensimmäisenä hevosena Suomessa yhden kauden aikana yli miljoona markkaa (vastaa yli 20 000 euroa vuoden 2011 rahassa[7]). Saman rajan se saavutti vielä vuosina 1959 ja 1960.[3][6] Kaikkina kolmena vuotena se oli Suomen eniten ansainnut hevonen.[4] Näissä summissa ei ollut mukana esimerkiksi rahakkaiden Kuninkuusravien palkintoja, koska ruunana Reipas ei voinut niihin osallistua. Suurmestaruuden Reipas voitti vuosina 1960 ja 1963.[6]
Reipas osallistui tavallisten lähtöjen lisäksi vuonna 1957 muutamiin kansainvälisiin tasoitusajoihin, joissa samoihin lähtöihin osallistui myös lämminverisiä ravureita. Käpylän kansainvälisessä tasoitusajossa Reipas sijoittui parhaana suomenhevosena seitsemänneksi ja tunnetun venäläistamma Pichtan edelle. Moskovassa ruuna oli parhaimmillaan neljäs kansainvälisissä sarjoissa.[6]
Eläkeikä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reippaan viimeiseksi ravivuodeksi jäi kolmentoista vuoden juoksu-uran jälkeen vuosi 1965, jolloin se huhtikuuhun mennessä juoksi vielä neljä voittoa ja saavutti kauden parhaana aikanaan 1.33,4. Aapeli Miettinen piti Reippaan raviuran loputtuakin, eikä suostunut myymään ruunaa, vaikka sai siitä monia tarjouksia; esimerkiksi Kalle Hagert tarjosi Reipasta vastaan viittä ravuria ja kuljetusautoa.[6] Varsinaisen uransa päätyttyäkin Reipas pysyi vireänä ja vielä 20-vuotiaana osallistui lähtöön saaden voitonkin. Laitumella kuullessaan hanurinsoittoa naapurista se arveli olevansa kilpailemassa ja ravasi yksin ympyrää. Reipasta 15 vuotta hoitanut Pentti Miettinen kuvasi ruunaa "äärettömän vireäksi [ja] kiihkeäksi".[3]
Reipas eli Varpaisjärvellä vuoteen 1971 asti, jolloin se lopetettiin.[4][3] Tuolloin sen mukaan oli jo nimetty ravintola Reippaantalli. Keväällä 1985 päätettiin muistaa Reipasta pronssipatsaalla. Kunnantalon edustalle sijoitetun patsaan suunnitteli Herman Joutsen ja se paljastettiin 21. maaliskuuta 1987.[4]
Sukutaulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Isä: Murtimo 3641 39,7ke |
ii: Murto 2306 29,4ke |
iii: Toimi 1102 50,0ke |
|---|---|---|
| iie: Hilppa | ||
| ie: Nesteen-Humu 2838-I 40,8ke |
iei: Neste 2387 34,2ke | |
| iee: Reiman-Vappu 949-I 55,5ke | ||
| Emä: Buge 56574 - |
ei: Noron-Hessu 3105 41,7ke |
eii: Kössin Noro 2075 45,0ke |
| eie: Lallu 1712-II | ||
| ee: Etta 3938-V - |
eei: S.K. Ville 2635 | |
| eee: Tyttö |
i=isä, e=emä, ii=isän isä, ie=isän emä jne.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sukuposti.net
- Aalto, Jouni: Ihmeruuna Reipas ravasi 339 voittoa. Tammi, 1995. ISBN 951-31-0515-6
- Raevuori, Antero (toim.) et. al.: Reipas - tuhkimotarina, s. 60-62. WSOY, 1982. ISBN 951-0-11192-9
- Ruuna-Reipas Varpaisjärven kunta.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Reippaan tiedot Hippoksen Heppa-tietokannassa Suomen Hippos. Viitattu 9.4 2011.
- ↑ a b c Reippaan tiedot Sukuposti.net-tietokannassa, viitattu 2.4 2011
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Raevuori (toim). s. 60-62
- ↑ a b c d e Ruuna Reipas Varpaisjärven kunnan kotisivusto. Viitattu 21.2 2010.
- ↑ a b c d e f g h Aalto, s. 136
- ↑ a b c d e f Aalto, s. 137
- ↑ Tilastokeskuksen rahanarvonkerroin 1860–2010.