Resident Evil 5

Resident Evil 5
Kehittäjä Capcom
Julkaisija
Jakelija Steam, Humble Store, Nintendo eShop, Microsoft Store ja PlayStation Store
Ohjaaja
  • Kenichi Ueda
  • Yasuhiro Anpo
Tuottaja Jun Takeuchi
Käsikirjoittaja
  • Haruo Murata
  • Yoshiaki Hirabayashi
  • Tsukasa Takenaka
  • Kenichi Ueda
Taiteilija Jun Takeuchi
Säveltäjä
  • Kota Suzuki
  • Hideki Okugawa
  • Akihiko Narita
  • Seiko Kobuchi
  • Wataru Hokoyama
Pelisarja Resident Evil
Pelimoottori MT Framework v1.4
Julkaistu
5. maaliskuuta 2009
Lajityyppi kolmannen persoonan ammuntapeli, selviytymiskauhu
Pelimuoto yksinpeli, kaksinpeli, moninpeli
Ikäluokitus
Alusta PlayStation 3, Xbox 360, Microsoft Windows, PlayStation 4, Xbox One, Nintendo Switch
Jakelumuoto Blu-ray, DVD
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Resident Evil 5 on Capcomin kehittämä ja julkaisema kolmannen persoonan ammuntapeli. Capcom julkisti pelin heinäkuussa 2005 ja julkaisi sen maaliskuussa 2009 PlayStation 3:lle ja Xbox 360:lle. Pelin Microsoft Windows -versio julkaistiin syyskuussa 2009. Syksyllä 2016 peli julkaistiin myös PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle[1], ja 29. lokakuuta 2019 peli sai myös Nintendo Switch -version.[2]

Peli kuuluu Resident Evil -pelisarjaan. Peliä on myyty 9,10 miljoonaa kappaletta.[3]

Pelaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannesta persoonasta kuvattu Resident Evil 5 on pelattavuudeltaan on melko samankaltainen kuin edeltäjänsä Resident Evil 4 (2005). Peli on toimintapainotteinen, ja vihollisia voi tappaa esimerkiksi lähitaisteluliikkeillä. Mukana on myös ajoittaisia quick time event -haasteita, joissa täytyy ehtiä painamaan tiettyjä näppäimiä tarpeeksi nopeasti.[4] Uutena liikkuvuutta parantavana tekijänä on mahdollisuus ottaa sivuttaisaskelia. Pelihahmo ei kuitenkaan voi liikkua tähdätessään.[5] Tavaravalikkoa selataan reaaliajassa pelin aikana.[4]

Peliä voi pelata sekä yksinpelinä tai kaksinpelinä. Yksinpelissä pelihahmon partneria Sheva Alomaria ohjaa tekoäly, vaikka pelaaja voikin hallita molempien hahmojen tavaravalikkoja.[4] Kaksinpelissä molemmat hahmot ovat käytössä, ja peliä voi pelata joko jaetulla ruudulla tai verkossa.[6] Läpipeluun jälkeen Sheva avautuu pelattavaksi hahmoksi myös yksinpeliin.[4] Mukana on myös minipeli The Mercenaries, joka on toteutettu samaan tapaan kuin Resident Evil 4:ssä: tarkoitus on tappaa mahdollisimman monta vihollista aikarajan sisällä. Myös minipelissä on yhteistyömahdollisuus.

Pelissä on paljon erilaisia vihollisia, kuten Resident Evil 4:sta tuttujen ganadojen kaltaisia majineita, jotka osaavat juosta, väistää sekä käyttää teräaseita ja tuliaseita. Uusien vihollisien lisäksi pelissä on Resident Evil 2:sta tuttuja licker-hirviöitä. Pelaajat voivat kerätä pelimaailmasta rahaa ja aarteita, joilla voi ostaa hahmoille uusia aseita. Aseisiin voi myös ostaa tehostuksia.[4]

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen Special Tactics And Rescue Service eli S.T.A.R.S.-ryhmän jäsen ja nykyinen Bioterrorism Security Assessment Alliance eli BSAA-yhtiön jäsen Chris Redfield on vuonna 2009 lähetetty afrikkalaiseen Kijujun kaupunkiin pidättämään Ricardo Irving, ennen kuin tämä myy bio-orgaanisen aseen (BOW) pimeille markkinoille. Chris saa avukseen BSAA:an kuuluvan naisen nimeltä Sheva Alomar. Kijujussa kaksikko huomaa, että paikalliset ovat altistuneet parasiiteille ja muuttuneet vaarallisiksi majineiksi, ja että Kijujuun lähetetty BSAA:n Alpha-tiimi on teurastettu. Delta-tiimiin kuuluva Shevan oppi-isä Josh Stone antaa Chrisille tiedoston, josta hän löytää valokuvan entisestä partneristaan Jill Valentinesta, jonka Chris luuli kuolleen Albert Weskeriä vastaan vuonna 2006 käydyssä yhteenotossa. Protagonistit ovat saamassa Irvingin kiinni, mutta hän pakenee salaperäisen, kaapuun pukeutuvan hahmon avustuksella. Chris ja Sheva löytävät asiakirjoja, joissa on tietoa Irvingin omistamista öljykentistä tulvamailla. Kaksikko aikoo kokoontua Deltan kanssa, mutta he löytävät koko tiimin, Joshia lukuun ottamatta, BOW:n teurastamana. Chris uskoo Jillin olevan elossa ja lähtee etsimään tätä.

Chris ja Sheva löytävät tulvamailta vahingoittuneen Joshin ja jäljittävät hänen avullaan Irvingin, joka altistaa itsensä virukselle ja mutatoituu jättiläismäiseksi, mustekalan näköiseksi pedoksi. Protagonistit kukistavat hänet, ja viimeisillä sanoilla hän kertoo läheisessä luolassa olevan ”vastauksia kysymyksiin”. Chris ja Sheva löytävät todisteita, jotka paljastavat Tricell-yhtiön ottaneen haltuun Umbrella-korporaation entisen maanalaisen laboratorion ja jatkavan sen tutkimuksia. Laitoksessa on tuhansia koehenkilöitä sisältäviä kapseleita, mutta Chris ja Sheva tajuavat Jillin kapselin olevan tyhjä. He saavat tietää, että Tricellin Afrikan osaston toimitusjohtaja Excella Gionne vehkeilee Weskerin kanssa laukaistakseen lukuisia Uroboros-virusta sisältäviä ohjuksia ympäri maapalloa. Chris ja Sheva jahtaavat Excellaa ja saavat tietää, että Irvingiä auttanut salaperäinen henkilö on mielenhallintalaitteen avulla orjuutettu Jill. He irrottavat laitteen Jillistä, mutta Excella ja Wesker pakenevat Tricellin öljytankkerille. Lyhyen jälleennäkemisen jälkeen Jill käskee Chrisiä pysäyttämään Weskerin.

Chris ja Sheva pääsevät tankkerille ja kohtaavat Excellan, joka paetessaan pudottaa numerosarjallisia ruiskuja. Pääkannella Weskerin Uroboroksella tartuttama Excella mutatoituu jättiläismäiseksi pedoksi, jonka Chris ja Sheva onnistuvat kukistamaan satelliittilaaserilla. Jill kertoo heille radion kautta, että Weskerin yli-inhimilliset kyvyt ovat kumottavissa tietyllä annoksella vasta-ainetta. Sheva tajuaa, että Excellan pudottamat ruiskut voivat pysäyttää Weskerin. He seuraavat Weskeriä kannelle, ja altistavat tämän ruiskulle. Wesker yrittää paeta Uroboroksella ladatulla pommikoneella, mutta Chris ja Sheva lamauttavat koneen, aiheuttaen koneen pakkolaskun tulivuoreen. Tulivuoressa Chris ja Sheva tappavat Uroborokselle itsensä altistaneen Weskerin raketinheittimillä, ja pakenevat Jillin ja Joshin tarjoamalla helikopterikyydillä.

Lisäsisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Capcom on julkaissut pelille ladattavaa lisäsisältöä. Versus tarjoaa The Mercenaries -minipeliin uusia pelimuotoja ja se nostaa kahden pelaajan rajan neljään. Lost in Nightmares -episodi kertoo Chrisin ja Jillin Weskeriä vastaan käydyn yhteenoton tapahtumia vuonna 2006. Desperate Escape -episodi kertoo Jillin ja Joshin pakomatkasta Tricellin tankkerilta tulivuorelle. The Mercenaries Reunion tarjoaa uusia hahmoja, asuja ja esineitä The Mercenariesiin. Chrisin ja Shevan uudet asut ovat käytettävissä myös pääpelissä.

Pelin erikoisversio Resident Evil 5: Gold Edition sisältää pääpelin lisäksi kaiken ladattavan lisäsisällön, ja siinä on myös PlayStation Move -mahdollisuus.

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vastaanotto
Yhteispisteet
Kerääjä Pisteet
GameRankings 87,11 % (PlayStation 3)
87 % (Xbox 360)
86,29 % (Windows)
Metacritic 86/100 (Windows)
84/100 (PlayStation 3)
83/100 (Xbox 360)
Arvostelupisteet
Julkaisu Pisteet
GameSpot 8,5/10
IGN 9.0/10

Peliä on kritisoitu kauhun puutteesta ja on sanottu, että se muistuttaa enemmän ammuntapeliä kuin selviytymiskauhupeliä. Lisäksi peliä on boikotoitu sen hyvin roturasistisesta ilmeestä, jossa tummaihoiset näytetään aivottomina vihollisina.[7] IGN:n arvostelussa kutsuttiin ”hieman häiritseväksi” sitä, että pelihahmolla kuljetaan pitkin Afrikkaa ryöstäen kultaa, jalokiviä ja kansallisaarteita, joista saatavat rahat käytetään tehostamaan aseita, joilla afrikkalaisia tapetaan.[4] Myös ohjattavuutta sekä partnerin Sheva Alomarin tekoälyä on moitittu.[5][8]

Kehuja peli on saanut muun muassa rytmityksestä, pomotaisteluista sekä visuaalisesta ilmeestä ja äänisuunnittelusta.[6][5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Porter, Matt: Resident Evil 4, 5, and 6 Coming to PS4 and Xbox One ign.com. 25.2.2016. Viitattu 17.6.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Hirsilä, Markus: Resident Evil 5 ja 6 Switchille lokakuun lopull Gamereactor. 17.7.2019. Viitattu 27.7.2019. (suomeksi)
  3. ↑ Platinum Titles capcom.co.jp. 31.3.2024. Viitattu 22.6.2024. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f Ryan Geddes: Resident Evil 5 Review IGN. 7.3.2009. Viitattu 6.8.2023.
  5. ↑ a b c Lehtonen, Miikka: Resident Evil 5 (360, PS3) Muropaketti. 3.4.2009. Viitattu 6.8.2023.
  6. ↑ a b Hegerius, Mattias: Resident Evil 5 Gamereactor. 9.3.2009. Viitattu 6.8.2023.
  7. ↑ Kauppinen, Jukka O.: Resident Evil 5 – rasismia vai idiotismia? Muropaketti. 02.08.2007. Arkistoitu 12.8.2020. Viitattu 24.10.2022.
  8. ↑ Rotstén, Jarkko: Resident Evil 5 V2. 13.3.2009. Viitattu 6.8.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Resident Evil -pelisarja
Pääsarja
Gun Survivor
Outbreak
Chronicles
Revelations
Uudet versiot
Muut
Hahmot