Rufisque

Rufisque

Rufisque

Koordinaatit: 14°42′53″N, 17°16′19″W

Valtio Senegal
Alue Dakarin alue
Departementti Rufisquen departementti
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kolmen kunnan muodostama kaupunki
Väkiluku (2013) 221 100












Siirtomaa-ajan rakennus.
Kalatori.

Rufisque on kaupunki ja samannimisen departementin keskus Dakarin alueella Senegalissa. Se sijaitsee Kap Verden niemimaalla 28 kilometriä Dakarista itään. Vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan Rufisquessa oli 221 100 asukasta[1].

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rufisque sijaitsee Atlantin matalalla rantavyöhykkeellä kalkkikiviylänköjen ympäröimänä[2]. Sen pinta-ala on 26,1 neliökilometriä[3]. Kaupunki rajoittuu lännessä Mbaon, pohjoisessa Bambilorin ja idässä Bargnyn kuntiin[4].

Seudun ilmastoa leudontaa meren läheisyys. Lämpötila on joulu-huhtikuussa 17–25 ja touko-marraskuussa 27–30 astetta. Vuotuinen sademäärä on noin 600 millimetriä. Vesistöjä ovat kanavoidut Diorga, Dangou ja Fass sekä rämeen kautta mereen laskeva Diokoul.[4]

Hallinnollinen jako ja asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki on koostunut vuodesta 1996 lähtien kolmesta kunnasta, jotka ovat Rufisque Est, Rufisque Ouest ja Rufisque Nord. Niillä on omien hallintoelinten lisäksi yhteinen kaupunginjohtaja ja valtuusto.[5] Rufisquen departementti, jonka pinta-ala on 372 neliökilometriä, käsittää 12 kuntaa. Departementissa oli vuonna 2019 arviolta 583 800 asukasta.[6]

Rufisquen väestö kasvoi yli kaksinkertaiseksi vuosien 1988 ja 2013 väestönlaskentojen välillä. Asukkaiden enemmistö on lebuja, mutta Rufisquessa asuu myös Senegalin kaikkien suurten kansojen edustajia. Etnisten ryhmien muodostamia kaupunginosia ei ole.[7] Dakarin alueella on maaseutuasutusta vain Rufisquen departementissa, jossa kaupunkiväestön osuus on 77,4 prosenttia[6].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1400- tai 1500-luvulla perustettu Rufisque on yksi Kap Verden vanhimmista lebuasutuksista[8]. Sen nimi perustunee portugalinkieliseen nimitykseen Rio Fresco[5]. Ranskalaiset ottivat haltuunsa portugalilaisten kauppapaikan 1670-luvulla[8] ja perustivat sinne kauppa-aseman vuonna 1840[9]. Vuoden 1860 jälkeen Rufisquesta tuli tärkeä maapähkinäkaupan keskus sekä Kayorin ja Baolin merisatama[8].

Rufisque sai kaupunginoikeudet vuonna 1880. Se oli yksi Senegalin neljästä vanhasta kunnasta, joiden asukkailla oli Ranskan kansalaisoikeudet.[9] Kaupungin väkiluku kasvoi neljästä ja puolesta tuhannesta vuonna 1880 viiteentoista tuhanteen vuonna 1914[8].

Dakarin ja sen syväsataman kehitys, Dakarin–Nigerin rautatie ja Kaolackin uusi satama johtivat Rufisquen taantumiseen 1920-luvulta lähtien. Se on sittemmin sulautunut osaksi suur-Dakaria,[8] joka koostuu Dakarin, Guédiawayen, Pikinen ja Rufisquen kaupungeista[6]. Kaupungin alue on rakennettu osin suunnittelemattomasti lähes täyteen[10].

Liikenne, talous ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rufisquen kautta kulkevat rautatie, valtatie RN1 sekä Dakarista Blaise Diagnen kansainväliselle lentoasemalle johtava uusi maantie[11]. Henkilöjuna Dakarista Rufisqueen lakkautettiin vuonna 2016, mutta vuonna 2021 avattiin 10–20 minuutin välein liikennöitävä paikallisjunayhteys, jota on tarkoitus jatkaa lentokentälle saakka[12].

Väestön elinkeinoja ovat kaupankäynti ja palvelut, maatalous, kalastus, käsityöammatit ja teollisuus. Maatalous tuottaa lähinnä vihanneksia ja lebujen harjoittama kalastus kalaa paikalliseen kulutukseen, mutta molempien merkitys on vähentynyt. Etupäässä pienimuotoinen kaupankäynti keskittyy maataloustuotteisiin ja kalaan sekä toimii välittäjänä lähialueille. Suuria teollisuuslaitoksia ovat Sococimin sementtitehdas, Valdafriquen lääketehdas ja Senelecin Cap des Bichesin lämpövoimala, joka tuottaa sähköä koko Dakarin alueelle. Lisäksi valmistetaan muun muassa paperisäkkejä, siipikarjatuotteita, rehua, vuotia ja nahkaa.[13]

Rufisquessa toimii peruskoulujen lisäksi julkisia ja yksityisiä lyseoita, kaksi ammattikoulua ja kolme yksityistä korkeakoulua. Terveyspalveluihin kuuluvat sairaala, 13 terveysasemaa ja joukko yksityisklinikoita. Kaupungissa on sähkö- ja vesijohtoverkot.[14] Viemäröinti ja jätehuolto ovat puutteellisia[15].

Matkailu ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rufisquen matkailupotentiaali perustuu sen siirtomaahistoriaan ja sijaintiin meren rannalla. Kaupungissa on paljon kunnostusta kaipaavia historiallisia rakennuksia. Departementin alueella sijaitsevia kohteita ovat ”vaaleanpunaiseksi järveksi” kutsuttu Retbajärvi, Toubab Dialawin kalastajakylä ja Noflayen luonnonsuojelualue.[16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Plan, s. 19.
  2. ↑ Plans, s. 15.
  3. ↑ Plan, s. 20.
  4. ↑ a b Plan, s. 16.
  5. ↑ a b Présentation de la Ville de Rufisque Ville de Rufisque. Viitattu 19.5.2023.
  6. ↑ a b c Situation Economique et Sociale de la région de Dakar, édition 2019 ANSD. Viitattu 19.5.2023.
  7. ↑ Plan, s. 19–20.
  8. ↑ a b c d e Plan, s. 17.
  9. ↑ a b Ross, Eric S.: Culture and Customs of Senegal, s. xiii-xiv, 22. Westport: Greenwood Press, 2008. ISBN 978-0-313-34036-9
  10. ↑ Plan, s. 17–18.
  11. ↑ Plan, s. 25–26.
  12. ↑ Le chemin de fer sénégalais Au Sénégal. 28.12.2021. Viitattu 19.5.2023.
  13. ↑ Plan, s. 20–23.
  14. ↑ Plan, s. 25–28.
  15. ↑ Plan, s. 31–35.
  16. ↑ Plan, s. 23, 36–37.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]