Ruokoperho | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Puuntuhoojamaiset Cossoidea |
Heimo: | Puuntuhoojat Cossidae |
Alaheimo: | Zeuzerinae |
Suku: | Phragmataecia |
Laji: | castaneae |
Kaksiosainen nimi | |
Phragmataecia castaneae |
|
Katso myös | |
Ruokoperho eli ruokotuhooja (Phragmataecia castaneae) on melko harvinainen, puuntuhoojiin kuuluva perhoslaji.
Ruokoperho on yleisvaikutelmaltaan tasaisen harmaa perhoslaji. Siipien pohjaväri on harmaa, siipisuonten kohdalla hieman ruskeampi. Etusiivissä on himmeitä tummia täpliä. Erikoisena piirteenä perhosen takaruumis on huomattavan pitkä ja ulottuu lepäävällä perhosella selvästi siivenkärkiä pitemmälle. Siipiväli 32–37 mm.[2][3]
Eurooppalainen laji. Suomessa ruokoperhoa tavataan pääasiassa lounaisrannikolla. Lisäksi sillä vaikuttaa olevan erilliset esiintymät Jurvassa ja Ruotsinpyhtäällä[4]. Aikuiset perhoset lentävät kesä-heinäkuussa.[5]
Ruokoperho on yöaktiivinen ja elää kaislikoissa. Perhoset myös lentävät valolle ja naaraita voi löytää lepäämästä ruokojen varsilla. Toukka elää järviruo'on varren alaosan sisällä ja talvehtii kahdesti ruo'on varren alaosassa koteloituen varren sisään, lähelle toukan tekemää ulostuloaukkoa vasta kolmantena kesänään. Ennen perhosen kuoriutumista kotelo työntyy osittain ulos varresta. Toukan vaivaamat ruo'ot eivät yleensä tuota kukintoa.[6]
Toukan ravintokasvi on järviruoko (Phragmites australis).[2]