Ruokopuntarpää | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Kladi: | Yksisirkkaiset |
Kladi: | Commelinids |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
Suku: | Puntarpäät Alopecurus |
Laji: | arundinaceus |
Kaksiosainen nimi | |
Alopecurus arundinaceus |
|
Katso myös | |
Ruokopuntarpää (Alopecurus arundinaceus) on puntarpäihin kuuluva monivuotinen heinäkasvilaji.
Ruokopuntarpää kasvaa 50–120 senttimetriä korkeaksi. Heinä on pitkärönsyinen. Korret ovat pystyjä–kohenevia, kaljuja. Lehtilapa on 5–13 millimetriä leveä, usein sinertävä, litteä, pitkäsuippuinen, kalju. Lehtitupet, varsinkin ylin, ovat pulleita. Kieleke on 3–6 mm pitkä ja suippo. Kukinto on tiheä, liereä, tähkämäinen röyhy, 3–6 cm pitkä ja 8–15 mm leveä. Tähkylät ovat 4–5 mm pitkiä, litteitä sekä yksikukkaisia. Kaleet ovat suippoja, kolmisuonisia, tyvipuoliskosta yhdiskasvuisia, sinivihreitä-mustahkoja, selkä karvainen, kärkiosasta ulos kaartuva. Ulkohelve on viiston tylppä, vihneetön tai vihneellinen; vihne on suora, helpeen keskustasta lähtevä, 3–4 mm, kaleitten kärkien yli ulottuva.[2][3]
Ruokopuntarpää risteytyy muiden puntarpäälajien kanssa. Suomessa esiintyy ruoko- ja polvipuntarpään sekä ruoko- ja nurmipuntarpään välisiä risteymiä.[3]
Ruokopuntarpäätä esiintyy alkuperäisenä Euroopassa ja laajasti Aasiassa lukuun ottamatta eteläosaa.[4]
Ruokopuntarpää on melko yleinen, yleisin se on Ahvenanmaalla. Sitä esiintyy rannikoilla itäiseltä Suomenlahdelta Vaasan korkeudelle ja erikseen sisämaassa pääosin alueella Pohjois-Pohjanmaa–Kainuu–Koillismaa. Pohjoisimmat kasvupaikat ovat Savukosken Soklissa.[3][5] Ruokopuntarpää kasvaa yleisimmin merenrantaniityillä tai muuten rannoilla. Pohjoisen Suomen sisämaaesiintymien elinympäristöjä ovat myös pihat ja pientareet, Savukoskella ultraemäksiset soistumat.[3]