Ruskosirppisiipi | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Sirppisiipimäiset Drepanoidea |
Heimo: | Sirppisiivet ja villaselät Drepanidae |
Alaheimo: | Sirppisiivet Drepaninae |
Suku: | Drepana |
Laji: | curvatula |
Kaksiosainen nimi | |
Drepana curvatula |
|
Katso myös | |
Ruskosirppisiipi Wikispeciesissä |
Ruskosirppisiipi (Drepana curvatula) on eteläisemmässä Suomessa melko yleinen, lämpimän ruskea yöperhoslaji.
Ruskosirppisiiven etusiipien pohjaväri on selkeästi ruskea. Siivet ovat muodoltaan hieman pitkänomaiset, ja etusiiven kärki muodostaa pitkän ja selkeän, sirppimäisen kaarteen. Etusiivissä on useita mustanruskeita, kevyesti aaltoilevia poikkiviiruja. Siiven takareunasta etureunaan saakka ulottuu punertavan ruskea, hieman kaareva poikkijuova, joka tekee siiven kärjen kohdalla terävän mutkan siiven kärkeä kohti. Keskitäplä muodostuu kahdesta, mustanharmaasta, keskenään lähes samankokoisesta pilkusta. Takasiivet ovat vain hivenen vaaleamman ruskeat, ja niissä on selvät, tummanruskeat poikkiviirut sekä pieni keskitäplä. Siipiväli on 30–39 mm.[1][2]
Ruskosirppisiiven voi sekoittaa yleisempään täpläsirppisiipeen (Drepana falcataria). Pohjavärin lisäksi lajit erottaa etusiiven punertavan juovan muodosta, keskitäplien kokoerosta sekä takasiipien kuvioinnista.
Lajia tavataan Portugalista aina Japaniin saakka ulottuvalla alueella.[2] Suomessa lajia esiintyy vain Etelä- ja Keski-Suomessa, suunnilleen Vaasa-Lieksa-linjalle saakka. Keski-Euroopassa ruskosirppisiivellä on kesän aikana kaksi päällekkäistä sukupolvea[3], mutta Suomessa toinen sukupolvi on harvinainen. Ruskosirppisiipi aloittaa lentonsa hieman sukulaislajejaan myöhemmin, ja perhosia voi tavata kesäkuun puolivälistä elokuulle.[4]
Ruskosirppisiipi lentää öisin ja elää toukan pääasiallista ravintokasvia, leppää, kasvavilla paikoilla, kuten metsänlaidoilla ja kosteikoissa. Ruskosirppisiipi tulee valolle, mutta lähtee häirittynä lentoon myös päivällä. Aikuisen perhosen suuosat ovat surkastuneet, eikä se nauti ravintoa. Täysikasvuinen toukka asettautuu lehden ja kehräämänsä verkon väliin ja koteloituu. Kotelo talvehtii.[2]
Toukka elää pääasiassa lepillä (Alnus).