Rymättylä

Hakusana ”Rimito” ohjaa tänne. Samannimisestä pikkuplaneetasta kertoo artikkeli 1883 Rimito.

Rymättylä Rimito
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Naantali
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°22′35″N, 021°56′30″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Kuntanumero	705
Hallinnollinen keskus	Rymättylän kirkonkylä
Perustettu	1869
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Merimasku Naantali Velkua Rymättylä
– syntynyt kunta	Naantali
Pinta-ala	334,71 km² [1] (1.1.2008)
– maa	148,35 km²
– sisävesi	2,74 km²
– meri	183,62 km²
Väkiluku	2 165  [2] (31.12.2008)
– väestötiheys	14,59 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007 [3]
– 0–14-v.	19,6 %
– 15–64-v.	64,5 %
– yli 64-v.	15,9 %
Infobox OK

Rymättylän saaristoon kuuluu satoja saaria. Yksi suurimmista on kuvassa näkyvä Rymättylän eteläosassa sijaitseva Aaslaluoto.

Rymättylän saaria ilmakuvassa.

Rymättylä (ruots. Rimito) on entinen Suomen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Siihen kuului suurin osa Otavan saaresta sekä joukko pienempiä saaria Turun saaristossa. Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kuntaliitoksessa Naantalin kaupungin nimi sekä vaakuna säilyivät ennallaan, ja sen asukasluvuksi tuli vajaat 20 000. ^[4]

Otavan saari on pinta-alaltaan (105 km²) Suomen merialueiden viidenneksi suurin saari Ahvenanmantereen, Kemiönsaaren, Hailuodon ja Raippaluodon jälkeen.^[5]

Rymättylän naapurikunnat olivat Korppoo, Merimasku, Naantali, Nauvo, Parainen, Turku ja Velkua.

Merkittäviä elinkeinoja Rymättylässä on varhaisperunan viljelyn lisäksi myös pienveneiden valmistus Rymättylän kirkonkylällä TerhiTec oy:n tehtaalla.

Rymättylä oli aiemmin tunnettu talvinuotanvedostaan, mutta nyttemmin ammattikalastuksen merkitys on vähentynyt. Alueella on kuitenkin useita kalanviljelylaitoksia.

Historia

Rymättylän-Merimaskun maamies- ja kalastajaseura perustettiin vuonna 1897. Toiminta oli alkuvuosista lähtien vilkasta, vaikka pitkät etäisyydet haittasivat toimintaa. Osittain tämän takia merimaskulaiset erosivat seurasta ja perustivat oman maamiesseuran vuonna 1918. Alkuaikoina tärkein toiminta oli hevosjalostus, toinen tärkeä asia maanviljelyksen koneellistuminen ja siihen liittyvät koulutukset ja tiedottaminen.^[6]

Rymättylän murteelle tyypillistä on ruotsalaisten lainasanojen runsaus. Myös vertailumuodot ovat omanlaisiaan.^[7]

Suomen käymään toiseen maailmansotaan liittynyt Moskovan rauhansopimus pakotti asukkaat muuttamaan pois Suomenlahden ulkosaarilta niiden tultua luovutetuksi Neuvostoliitolle maaliskuussa 1940. Seiskarin saaresta joutui lähtemään noin 700 ihmistä, ja heistä suurin osa sijoitettiin lounaissaaristoon, Rymättylään, Merimaskuun ja Kustaviin. Rymättylään muutti kymmeniä perheitä. Seiskarilaisten lisäksi Rymättylään muutti muun muassa koivistolaisia, joista kymmenen perhettä osti kokonaisen Pakinaisten saaren. Sota-aikana Rymättylässä oli kuusi kansakoulua. Evakkoon saapuneet ihmiset hankkivat elantonsa kalastamalla ja siihen aikaan Rymättylässä oli yhdeksän suurta nuottakuntaa. Sodan päätyttyä suurin osa evakoista muutti lähemmäs kotiseutujaan ja vain pieni osa heistä jäi asumaan sijoituspaikalleen.^[8]

Elinkeinot

• kalateollisuus – Boyfoodin sillitehdas toimi Röölässä vuoteen 2014 asti.^[9]
• veneteollisuus – Terhi
• huonekaluteollisuus – Bistro-Tuote valmistaa ammattikeittiökalusteita^[10], Tonester huonekaluja uusiomuovista.
• sähkötekninen teollisuus – Kine Robot Solutions.

Matkailu

Rymättylän kautta kulkee Saariston rengastie.

Rymättylän saaristoon kuuluu noin 400 saarta. Rymättylän pääsaarella Otavalla sijaitsee Rymättylän kirkko, joka on todennäköisesti 1510-luvulla rakennettu kivikirkko.^[11] Rymättylän Röölä on Saukko-sillilaivaston kotisatama. Merenkulkulaitoksen yhteysalus M/S Kaidalla, jonka kotisatama on Haapalassa, pääsee tutustumaan Rymättylän ulkosaaristoon, kuten Turun kaupungin omistamaan ulkoilualueeseen Maisaareen, Ruotsalaiseen, Pakinaisiin, Pähkinäisiin, Korvenmaahan ja Samsaareen, sekä Paraisilla sijaitseviin Ahvensaareen, Maskinnamoon ja Houtsalaan.^lähde?

• Rymättylän kirkko – yksilaivainen pitkäkirkko.
• Maskulaisten kotiseutumuseo – esittelee saaristolaisasutusta, kalastus- ja eränkäyntivälineitä; ympäristössä muita vanhoja rakennuksia.
• Nuotanvetäjäpatsas – taiteilija Raimo Äijälän tekemä patsas vuodelta 1977 sijaitsee kunnantalon mäellä.
• Veteraanipatsas – seppämestari Renny Terän 1992 veistämä patsas kunnantalon mäellä.
• Karhuvuoren ilmavalvontatorni
• Herrankukkaro - ryhmille tarkoitettu matkailukohde, joka on rakentunut vanhan kalastajatilan ympärille.

Kyliä

Rymättylän kyliä ovat Aatila, Ahteentaka, Ajola, Alakylä, Ampuminmaa, Antola, Anttila, Autuinen, Brunnila, Hanka, Hankaanperä, Heinäinen, Hintsala, Hämmärö, Hämölä, Isopoikko, Järvenperä, Kaarniitta, Kaastla, Kauppila, Kepuinen, Kinttala, Kirjala, Knaapila, Koisaari, Koivusaari, Kuivanen, Kurala, Kurinen, Kurjenrauma, Leikkinen, Leiklahti, Lookila, Maanpää, Maisaari, Maskulainen, Meinikkala, Metsäpoikko, Montola, Ojainen, Okala, Paavainen, Pakinainen, Peräinen, Poikko, Pornainen, Pulkkala, Raula, Riiainen, Riittiö, Ruokorauma, Ruotsalainen, Röölä, Saarla, Salo, Santala, Seppälä, Suikkila, Suutarla, Taipale, Tanila, Valtainen, Vanhakylä, Veluinen, Viljainen, Ylikylä, Ylttinen ja Äijälä.

Poikon kylässä sijaitsee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kurssi- ja leirikeskus Kunstenniemi.

Tunnettuja rymättyläläisiä

• Jukka Alihanka (1949–2013), lääkäri, säveltäjä ja sanoittaja, asui pitkään Rymättylässä^[12]
• Aki Berg (s. 1977), jääkiekkoilija
• Lauri Heikkilä (1957–2024), poliitikko
• Ilkka Kantola (s. 1957), kansanedustaja
• Tapio Laakso (s. 1985), jääkiekkoilija
• Zefanias Suutarla (1834–1908), talonpoika ja valtiopäivämies

Kulttuuri

Murre

Rymättylän alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Rymättylän murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.^[13]

Ruokakulttuuri

Rymättylän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla keitetyt silakat.^[14]

Lähteet

1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
4. Kuntaliitos hyväksyttiin valtuustoissa pienin murinoin (Arkistoitu – Internet Archive) (Turun Sanomat 28. elokuuta 2007)
5. Pekka Hyvärinen (toim.): Näe ja koe Suomi (Suomen Kuvalehti 24B/1987), s. 64. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1987.
6. Lehto, Markku: Mennyttä aikaa Merimaskussa – Maamiesseura. Rannikkoseutu, 30.6.2009, nro 49, s. 11. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
7. Koskensalo, Timo: Rannikkoseudun fraasit yksiin kansiin. Rannikkoseutu, 12.4.2016, nro 28, s. 6–7. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544
8. Herrala, Raija: Halkoja ja kalastusta. Rannikkoseutu, 30.6.2009, nro 49, s. 7. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
9. Sillitehdas lopettaa Rymättylässä (Arkistoitu – Internet Archive), Rannikkoseutu 4.3.2014. Viitattu 11.12.2018.
10. Yritysesittely Bistro-Tuote. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 11.12.2018.
11. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 160–161. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
12. Jukka Alihanka on kuollut 22.11.2013. TS-Yhtymä. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 4.10.2014.
13. Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
14. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 30–31. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rymättylä Wikimedia Commonsissa

• Pörssitieto: Rymättylä Oy.