STS-135

STS-135
Lennon tilastotiedot
Avaruussukkula Atlantis
Miehistön määrä 4
Lähtöalusta LC-39A
Laukaisu 8. heinäkuuta 2011[1]
Paluu Maahan 21. heinäkuuta 2011 9:57 UTC (12.57 Suomen aikaa)[2]
Lennon kesto 12 päivää 18 tuntia 28 minuuttia 50 sekuntia
Kiertoratojen määrä 200
Kiertoradan korkeus 360 km
Kiertoradan inklinaatio 51,6°
Matkan pituus 8 505 161 km
Telakoitumisaika 10. heinäkuuta 2011 kello 18.07
Telakoituminen Kansainvälinen avaruusasema
Miehistön kuva
Vasemmalta: Walheim, Hurley. Ferguson ja Magnus.
Vasemmalta: Walheim, Hurley.
Ferguson ja Magnus.
Navigaatio
← STS-134 Ei suunniteltua lentoa (viimeinen lento) →

STS-135 (ISS:n tarviketäydennyslento ULF7) oli Nasan viimeinen sukkulalento. Avaruussukkula Atlantis laukaistiin onnistuneesti matkaan Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta 8. heinäkuuta 2011 kello 18.29 Suomen aikaa.[3][4][1] Atlantis laskeutui Kennedyn avaruuskeskukseen 21. heinäkuuta 2011 kello 12.57 Suomen aikaa, ensimmäisen kuukävelyn vuosipäivänä.[2][5] Atlantiksen laskeutuminen päätti 30-vuotisen avaruussukkulaohjelman. Atlantis-lennon toteutuminen oli pitkään epävarma - Yhdysvaltain kongressi hyväksyi fiskaalivuoden 2011 (alkoi lokakuussa 2010) budjetin huhtikuussa 2011 ja lento sai rahoituksen.

Atlantis-sukkula lensi lähes 13-päiväisen lennon.[6] Kyseessä oli kansainvälisen avaruusaseman (ISS) huoltolento.

Atlantis telakoitui ISS-avaruusasemaan 10. heinäkuuta kello 18.07 Suomen aikaa.[7][8][9][10] Telakoitumisen jälkeen sukkulan nelihenkinen miehistö tapasi avaruusaseman kuusihenkisen Retkikunta 28:n miehistön. Atlantis irtautui avaruusasemasta 19. heinäkuuta 2011 06:28 UTC.

Avaruussukkulaohjelman päätyttyä Atlantiksen lentoon kansainvälisen avaruusaseman tarviketäydennys toimii edelleen usean maan yhteistyön varassa. Avaruusaseman huollosta vastaavat jatkossa venäläinen huoltoalus Progress, Euroopan avaruusjärjestön huoltoalus Automated Transfer Vehicle, Japanin avaruusjärjestön huoltoalus H-II Transfer Vehicle ja yhdysvaltalainen kaupallinen huoltoalus SpaceX Dragon. Miehistön kuljetuksesta huolehtii venäläinen Sojuz-avaruusalus. Yhdysvaltalaiset astronautit tulevat jatkossakin vierailemaan avaruusasemalla mikäli he maksavat Venäjälle Sojuz-lennoilla mukanaolosta noin 60 miljoonaa dollaria lennolta.[11]

Atlantis kuljetti kansainväliselle avaruusasemalle Italian avaruusjärjestön toteuttaman rahtikontin Multi-Purpose Logistics Module Raffaellon ja kuljetusalusta Lightweight Multi-Purpose Carrierin (LMC).[12]

Atlantis kuljetti paljon tarvikkeita avaruusasemalle. Raffaello sisälsi yli 3,5 tonnia ruokaa, muita tarvikkeita ja varaosia. Ruokaa oli mukana yli tonni, mikä riittää asemalla vuodeksi.[7] Paluumatkalla sukkula toi myös maahan koevälineistöä ja sukkulan varaosia joita ei enää tarvita avaruusasemalla. LCM:llä palasi maahan vian selvittämiseksi myös aseman jäähdytysjärjestelmän viallinen ammoniakkipumppumoduuli (ETCS PM), joka vaihdettiin elokuussa 2010 toimivaan moduuliin.

Atlantis kuljetti avaruusasemalle myös kiertoradalla olevien satelliittien polttoaineainetäydennystä testaavan laitteiston (RRM), mitä myöhemmin testattiin aseman Dextre-robottia maasta käsin etäkäyttäen. [13][14]

Ensimmäisestä avaruussukkulalennosta STS-1 (1981) lähtien jokainen sukkulamiehistö on kuljettanut myös lahjaesineitä avaruuteen. Esineet ovat avaruusohjelmaan osallistuvien ehdottamia. Ns. Official Flight Kit (OFK) sisältää yleensä lukuisia Yhdysvaltain lippuja, olka- ja rintamerkkejä ja muita pieniä lahjaesineitä, jotka lennon jälkeen luovutetaan avaruusohjelmaan osallistujille tai käytetään avaruusohjelman esittelytarkoituksiin. Kukin astronautti saa ottaa myös muutaman pienen henkilökohtaisen esineen avaruuteen, jotka he voivat luovuttaa (ei myydä) lennon jälkeen esim. perheenjäsenilleen.[15][16]

Nasa julkisti lennon STS-335/135 miehistön 14. syyskuuta 2010.[17]

Asema Astronautti Kansallisuus Ikä
Komentaja Christopher Ferguson
3. avaruuslento
 Yhdysvallat 49
(s. 1. syyskuuta 1961)
Pilotti Douglas Hurley
2. avaruuslento
 Yhdysvallat 44
(s. 21. lokakuuta 1966)
Tehtäväspesialisti 1 Sandra Magnus
3. avaruuslento
 Yhdysvallat 46
(s. 30. lokakuuta 1964)
Tehtäväspesialisti 2, lentoinsinööri Rex Walheim
3. avaruuslento
 Yhdysvallat 48
(s. 10. lokakuuta 1962)

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, jolloin vain nelihenkinen sukkulamiehistö lensi ISS-avaruusasemalle. Tätä ennen nelihenkinen sukkulamiehistö oli sukkulalennolla STS-6 4. huhtikuuta 1983 (ei suuntautunut ISS-avaruusasemalle sillä avaruusasemaa ei vielä tuolloin ollut). Ihan ensimmäiset sukkulalennot olivat kahden hengen miehistön koelentoja. Yleensä sukkulalennoilla on ollut kuuden tai seitsemän henkilön miehistö, mutta miehistö oli nyt nelihenkinen senkin vuoksi, että mahdollista pelastuslentoa varten ei ole enää toista avaruussukkulaa käytettävissä, koska muut sukkulat oli jo poistettu käytöstä. Mikäli Atlantis-sukkula olisi vaurioitunut vakavasti kiertoradalla niin miehistö olisi siirtynyt ISS-avaruusasemalle ja olisi palannut yksi kerrallaan seuraavan vuoden aikana maahan venäläisillä Sojuz-avaruuskapseleilla.[18][19] Pienempi miehistö mahdollisti myös mahdollisimman suuren avaruusasemalle kuljetettavan hyötykuorman.[20]

Sukkulan miehistö ei suorittanut lennolla avaruuskävelyitä. Avaruusaseman miehistö (avaruuskävelijöinä Michael Fossum ja Ronald Garan) suoritti kuitenkin yhden avaruuskävelyn sukkulan ollessa telakoituneena avaruusasemaan, millä siirrettiin avaruusaseman aikaisemmin rikkoutunut ammoniakkipumppumoduuli sukkulan rahtiruumaan maahan kuljetettavaksi rikkoutumisen syyn selvittämiseksi[21]. Kuusi ja puoli tuntia kestänyt avaruuskävely oli kansainvälisen avaruusaseman 160. avaruuskävely.[22]

12. heinäkuuta 2011 suunniteltu 6,5 tunnin avaruuskävely oli kuitenkin vaarassa, sillä Nasa ilmoitti avaruusromun kappaleen lähestyvän tuona aikana uhkaavasti asemaa. Avaruusromun palanen oli peräisin neuvostoliittolaisesta Kosmos-sarjan vuoden 1970 COSMOS-375 -tiedustelusatelliitista.[23][24] Myöhemmin Nasa ilmoitti kuitenkin avaruusromun ohittavan aseman turvalliselta etäisyydeltä, sillä sukkulan telakoituminen asemaan oli muuttanut aseman kiertorataa niin, ettei satelliitin kappale ollut enää vaarassa törmätä avaruusasemaan eikä aseman rataa tarvinnut muuttaa.[25] Avaruuskävely suoritettiin onnistuneesti. Avaruusromu on kuitenkin yhä lisääntyvä avaruusmatkailun ongelma.[26] Se on haitannut avaruussukkuloita ja avaruusasemaa aikaisemminkin.[27]

Atlantis laukaisualustalla 1.6.2011.
  • Massa:[28]
    • Laukaisuyhdistelmän kokonaismassa laukaisussa: 2 050 756 kg
    • Atlantis-sukkulan massa laukaisussa: 120 700 kg
    • Atlantis-sukkulan massa maahanpaluussa: 102 682 kg
    • Hyötykuorma: 12 890 kg
  • 166. (ja toistaiseksi viimeinen) Yhdysvaltain miehitetty avaruuslento
  • 135. sukkulalento STS-1:n jälkeen
  • 33. Atlantiksen lento
  • 3. vuoden 2011 sukkulalento
  • 110. avaruussukkula Challengerin onnettomuuden jälkeinen lento
  • 22. avaruussukkula Columbian onnettomuuden jälkeinen lento
  • 37. avaruussukkulalento Kansainväliselle avaruusasemalle
  1. a b NASA - Launch and Landing NASA. Viitattu 12.7.2011.
  2. a b http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/index.html
  3. http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/launch/launch_blog.html
  4. Avaruuteen ampaiseva Atlantis päättää avaruussukkuloiden aikakauden tekniikkatalous.fi 7.7.2011. Viitattu 8.7.2011.
  5. Viimeinen sukkulalento on päättynyt Yle.fi uutiset 21.7.2011]
  6. Atlantis pääsi viimeiselle lennolleen Yle.fi uutiset 8.7.2011. Viitattu 8.7.2011.
  7. a b Shuttle Atlantis docks with space station for last time BBC News 10.7.2011.
  8. Atlantis telakoitui viimeistä kertaa avaruusasemalle Yle.fi Uutiset 10.7.2011.
  9. Uutisjuttuja: Sukkula telakoitui. Nasan video telakoitumisesta Yle Areenassa (4min 10s) (englanniksi)
  10. Atlantis pääsi perille kansainväliselle avaruusasemalle HS.fi Uutiset (STT-AFP) 10.7.2011.
  11. http://www.spaceflightnow.com/shuttle/sts135/110706preview/index2.html
  12. http://frwebgate.access.gpo.gov/cgi-bin/getdoc.cgi?dbname=111_cong_bills&docid=f:s3729es.txt.pdf An Act To authorize the programs of the National Aeronautics and Space Administration for fiscal years 2011 through 2013, and for other purposes, page=53
  13. http://www.spacenews.com/civil/100402-nasa-plans-refuel-mock-satellite.html
  14. Refueling Satellites Subject of STS-135 Experiment Nasan video tiedotustilaisuudesta
  15. http://www.collectspace.com/news/news-070611a.html
  16. http://www.collectspace.com/news/news-070611b.html
  17. http://www.nasa.gov/home/hqnews/2010/sep/HQ_10-222_LON_Annc.html NASA Assigns Crew for Final Launch on Need Shuttle Mission
  18. http://www.spaceflightnow.com/shuttle/sts135/110706preview/index5.html
  19. Dunn, Marcia "Last space shuttle crew practices for July 8 launch" The Associated Press in The Washington Post (June 22, 2011)
  20. Final Mission. Houston Chronicle, 22 April 2011. Artikkelin verkkoversio.
  21. Nasan videoitu tiedotustilaisuus avaruuskävelyistä
  22. Sukkula-ajan viimeinen avaruuskävely päättyi - katso video kävelystä Yle.fi 12.7.2011.
  23. Avaruusromu uhkaa sukkulaa Iltalehti.fi 11.7.2011.
  24. http://www.spaceflightnow.com/shuttle/sts135/110710fd3/index2.html
  25. http://www.usatoday.com/tech/science/space/2011-07-11-space-shuttle-monday_n.htm
  26. http://www.spaceflightnow.com/news/n1106/15debris/
  27. http://www.tekniikkatalous.fi/tk/avaruus/avaruusromu+aiheutti+lahelta+piti+tilanteen+avaruusasemalla/a648961
  28. STS-135 Press Kit NASA. Viitattu 30.6.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
STS-134
Nasan avaruussukkulalennot Seuraaja:
Ei seuraavaa lentoa