Salem’s Lot – kauhujen kaupunki

Kauhujen kaupunki
Salem’s Lot
Ohjaaja Tobe Hooper
Käsikirjoittaja Paul Monash
Perustuu Stephen Kingin romaaniin
Tuottaja Anna Cottle
Richard Kobritz
Stirling Silliphant
Säveltäjä Harry Sukman
Pääosat David Soul
James Mason
Lance Kerwin
Bonnie Bedelia
Lew Ayres
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Warner Bros.
Levittäjä Warner Bros. Television
Netflix
Ensi-ilta 1979
Kesto 184 min
Alkuperäiskieli englanti
Seuraaja Paluu kauhujen kaupunkiin
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Kauhujen kaupunki (engl. Salem’s Lot) on vuonna 1979 tehty tv-elokuva. Elokuva perustuu kirjailija Stephen Kingin kirjoittamaan kauhuromaaniin Painajainen. Elokuvan on ohjannut Tobe Hooper, joka muistetaan parhaiten elokuvista Texasin moottorisahamurhat ja Poltergeist.

Kauhujen kaupunki on alkujaan kolmetuntinen minisarja, joka esitettiin televisiossa kahdessa osassa. Kauhujen kaupungista tehtiin myös eurooppalaiseen levitykseen 112 minuuttinen elokuvateatterissa esitettävä elokuvaversio, joka markkinoitiin nimellä Salem’s Lot: The Movie. Kyseinen lyhyempi versio laitettiin myös videolevitykseen.

Kauhujen kaupunki sai myös vain videolevitykseen tehdyn jatko-osan nimellä Paluu kauhujen kaupunkiin (1987).[1]

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva kertoo pienestä Salem’s Lot -kaupungista, jonne eräänä päivänä saapuu siellä lapsuutensa viettänyt kirjailija Ben Mears. Tarkoituksena olisi ollut kirjoittaa pahamaineisesta Marstenin talosta, joka on ollut vuosia tyhjillään sen edellisten asukkaiden tehtyään itsemurhan. Hänen oli tarkoitus yöpyä siellä, mutta hänen hämmästyksekseen taloon onkin muuttanut uusia asukkaita, joista yksi on antiikkikauppias Straker ja toinen tämän kumppani Barlow, jota ei kukaan ole tuntunut näkevän. Tämä kaikki käynnistää oudon tapahtumalinjan, kun Ralph Glick -niminen pikkupoika katoaa jäljettömiin, ja hänen isoveljensä Danny jouduttuaan tapahtuman myötä sairaalaan kuolee mystisesti. Myöhemmin ihmisiä alkaa katoilla ja kuolla samalla tavalla, mutta heti pimeyden laskeuduttua kaikki kadonneet ja keskuudesta poistuneet ovatkin taas palanneet saalistaakseen eläviä.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen kutsuu Salem’s Lotia ”modernin vampyrologian merkkipaaluksi” ja antaa sille neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Return to Salem’s Lot, A (1987) Elonet.
  2. ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.