Sam Steel | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. helmikuuta 1998 Ardrossan, AB, Kanada |
Kansalaisuus | Kanada |
Jääkiekkoilija | |
Pelipaikka | keskushyökkääjä |
Maila | vasen |
Pituus | 180 cm |
Paino | 84 kg |
Seura | |
Seura | Dallas Stars / Texas Stars |
Sarja | NHL / AHL |
Pelinumero | 18 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 2018– |
Aik. seurat |
San Diego Gulls AHL Anaheim Ducks (NHL) Minnesota Wild (NHL) |
NHL-varaus |
30. varaus, 2016 Anaheim Ducks |
Sam Steel (s. 3. helmikuuta 1998 Ardrossan, Alberta, Kanada) on kanadalainen jääkiekkoilija, joka pelaa NHL-joukkue Dallas Starsin organisaatiossa. Anaheim Ducks varasi hänet ensimmäisellä kierroksella 30. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2016. Steel on pelipaikaltaan keskushyökkääjä.[1]
The Sports Forecaster -sivuston mukaan Steel on luova, peliä tekevä sentteri, joka liikutta kiekkoa nopeasti ja älykkäästi. Hän on myös erinomainen luistelija sekä työteliäs pelaaja, jolta löytyy myös johtajaominaisuuksia. Steel ei ole kuitenkaan optimaalisen kokoinen NHL-tasolla ja hänen tulee lisätä voimaa maksimoidakseen potentiaalinsa.[2]
Steel syntyi Albertan Ardsossanissa,[2] mutta hän kasvoi ja aloitti jääkiekkoilun Sherwood Parkissa. Kaudella 2011–2012 Steel voitti AMBHL-juniorisarjassa Sherwood Park Flyersin sisäisen piste-, maali- ja syöttöpörssin tehoilla 26+24=50. Hän pelasi kauden aikana myös sarjan tähdistöottelussa. Kaudella 2012–2013 Steel sijoittui tehoilla 52+52=104 koko AMBHL:n pistepörssissä toiseksi edellään vain SSAC Lionsin Tyler Benson. Hän pelasi kauden aikana myös sarjan tähdistöottelussa. Steel valittiin AMBHL:n vuoden hyökkääjäksi ja herrasmiespelaajaksi. Hän edusti myös Team Northeastia Alberta Cupissa, jonka piste- ja syöttöpörssin Steel voitti tehoilla 6+9=15. Hän jakoi myös turnauksen maalipörssin voiton Team Calgary Northin Brayden Dunnin ja Team Calgary Southin Matthew Phillipsin kanssa. Turnaus päättyi Team Northeastin voittoon. Steel osallistui myös yhtenä neljästä kanadalaispelaajasta IIHF Development Campiin.[3]
Regina Pats varasi Steelin koko WHL:n varaustilaisuuden toisena pelaajana kesällä 2013. Ennen häntä varattiin vain Tyler Benson. Steel pelasi kauden 2013–2014 vielä suurimmaksi osaksi AMHL-juniorisarjaa Sherwood Park Kingsissa. Hän pelasi myös yhden ottelun AJHL-junioriliigan Sherwood Park Crusadersissa. Steel sai Patsissa tililleen viisi runkosarja- ja kaksi playoff-ottelua ilman tehopisteitä.[1] Hän edusti kauden aikana myös Albertan joukkuetta Western Canada Challenge Cupissa, jossa Steel toimi joukkueensa varakapteenina ja voitti kultaa. Hänet valittiin turnauksen tähdistökentälliseen.[3]
Varsinaisella WHL:n tulokaskaudellaan 2014–2015 Steel teki 61 runkosarjaottelussa tehot 17+37=54, joilla hän oli Patsin paras syöttäjä ja jakoi sisäisen pistepörssin kolmannen sijan Pavel Padakinin kanssa. Steelin kausi päättyi kuitenkin aivan runkosarjan lopulla nilkkavammaan,[4] eikä hän pelannut pudotuspeleissä. Kaudella 2015–2016 Steel nousi Patsin kapteenistoon. Hän oli joukkueen toiseksi paras pistemies Adam Brooksin jälkeen tehoilla 23+47=70.[1] Steel pelasi kauden aikana CHL Top Prospects Gamessa.[3]
Anaheim Ducks varasi Steelin ensimmäisellä kierroksella 30. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2016. Hän oli jo seuran toinen varaus Max Jonesin (24. varaus) jälkeen, sillä Ducks sai kaksi varausvuoroa seuran kaupattua aiemmin maalivahti Frederik Andersenin Toronto Maple Leafsiin. Steel teki saman vuoden joulukuussa Ducksin kanssa kolmivuotisen tulokassopimuksen.[5] Hän jatkoi kaudella 2016–2017 Patsin WHL-joukkueessa. Steel voitti koko liigan pistepörssin tehoilla 50+81=131[1] ja hänet palkittiin Bobby Clarke Trophylla. Steel oli myös koko CHL:n paras pistemies ja hänet palkittiin CHL Top Scorer Awardilla. Pudotuspelien pistepörssissä Steel sijoittui tehoilla 11+19=30 toiseksi edellään vain Seattle Thunderbirdsin Keegan Kolesar. Hän eteni Patsin kanssa aina Ed Chynoweth Cup -finaaleihin saakka, mutta mestaruuden vei lopulta kuitenkin Seattle Thunderbirds otteluvoitoin 4–2. Steel palkittiin WHL:n vuoden pelaajana Four Broncos Memorial Trophylla ja hänet valittiin itäisen konferenssin ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[3]
Syksyn 2017 harjoitusleirin päätteeksi Anaheim Ducks lähetti Steelin Regina Patsin WHL-joukkueeseen.[6] Hän nousi joukkueen kapteeniksi. Steel oli joukkueen paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 33+50=83, kuten myös pudotuspeleissä tehoilla 1+10=11.[1] Hän edusti Patsia WHL-kauden päätteeksi myös Memorial Cupissa, johon seura osallistui isäntäjoukkueena. Pats eteni aina turnauksen finaaliin saakka, mutta mestaruuden vei kuitenkin QMJHL-joukkue Acadie–Bathurst Titan lukemin 3–0. Steel voitti turnauksen piste- ja syöttöpörssin tehoilla 1+10=11 ja palkittiin Ed Chynoweth Awardilla. Hänet palkittiin myös Memorial Cupin arvokkaimpana pelaajana Stafford Smythe Trophylla ja valittiin tähdistökentälliseen.[3]
Syksyn 2018 harjoitusleirin päätteeksi Steel otti paikan Ducksin NHL-kauden 2018–2019 avauskokoonpanosta. Hän teki NHL-debyyttinsä näin ollen runkosarjan avauskierroksella 3. lokakuuta 2018 vieraissa San Jose Sharksia vastaan. Steel sai ottelussa jääaikaa 13.07 minuuttia ja hän keräsi teholukeman -1.[7] NHL-uransa avausmaalin Steel teki yhdeksännessä ottelussaan 21. lokakuuta 2018 Buffalo Sabresia vastaan. Hän keräsi ottelusta teholukeman +2. Steel valittiin ottelun kakkostähdeksi.[8] Saman kuun lopulla Ducks lähetti hänet ja Joseph Blandisin AHL-joukkue San Diego Gullsin vahvuuteen, samalla kun seura kutsui NHL-vahvuuteensa Kalle Kossilan ja Kiefer Sherwoodin.[9][10]
Elokuussa 2021 Steel teki Ducksin kanssa yksivuotisen jatkosopimuksen.[11]
Elokuussa 2022 Steel teki vapaana agenttina Minnesota Wildin kanssa yksivuotisen ja 825 000 dollarin arvoisen sopimuksen.[12]
Heinäkuussa 2023 Steel teki vapaana agenttina Dallas Starsin kanssa yksivuotisen ja yhteensä 850 000 dollarin arvoisen sopimuksen.[13] Heinäkuussa 2024 hän solmi seuran kanssa vuoden mittaisen ja 1,2 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[14]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Kanada | |||
Miesten jääkiekko | |||
Alle 20-v. MM-kilpailut | |||
Kultaa | Buffalo 2018 | jääkiekko | |
Ivan Hlinkan muistoturnaus | |||
Kultaa | Břeclav 2015 | jääkiekko |
Steel pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2018, jolloin hän voitti maailmanmestaruuden. Steel oli Kanadan toiseksi paras pistemies Jordan Kyroun jälkeen tehoilla 4+5=9. Hän pelasi myös alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2015, jolloin Steel voitti kultaa. Hän edusti myös Canada Blackin joukkuetta World U-17 Hockey Challengessa marraskuussa 2014, jolloin Steel toimi joukkueensa varakapteenina.[3]
Steelin isoveli Patrick pelasi jääkiekkoa A-junioriksi asti,[3] kunnes hän menehtyi vain 18-vuotiaana havaitsemattoman sydänvian vuoksi marraskuussa 2011.[15]
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
2013–2014 | Sherwood Park Kings | AMHL | 14 | 7 | 16 | 23 | 8 | 3 | 2 | 1 | 3 | 0 | ||||||||||||||||
Sherwood Park Crusaders | AJHL | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
Regina Pats | WHL | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||||||||||
2014–2015 | Regina Pats | WHL | 61 | 17 | 37 | 54 | 16 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2015–2016 | Regina Pats | WHL | 72 | 23 | 47 | 70 | 24 | 12 | 6 | 10 | 16 | 4 | ||||||||||||||||
2016–2017 | Regina Pats | WHL | 66 | 50 | 81 | 131 | 40 | 23 | 11 | 19 | 30 | 8 | ||||||||||||||||
2017–2018 | Regina Pats | WHL | 54 | 33 | 50 | 83 | 18 | 7 | 1 | 10 | 11 | 2 | JMM | 7 | 4 | 5 | 9 | 0 | ||||||||||
Regina Pats | M-Cup | – | – | – | – | – | 5 | 2 | 11 | 13 | 4 | |||||||||||||||||
2018–2019 | San Diego Gulls | AHL | 53 | 20 | 21 | 41 | 24 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Anaheim Ducks | NHL | 22 | 6 | 5 | 11 | 8 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2019–2020 | Anaheim Ducks | NHL | 65 | 6 | 16 | 22 | 20 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2020–2021 | Anaheim Ducks | NHL | 42 | 6 | 6 | 12 | 8 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2021–2022 | Anaheim Ducks | NHL | 68 | 6 | 14 | 20 | 16 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2022–2023 | Minnesota Wild | NHL | 65 | 10 | 18 | 28 | 18 | 5 | 1 | 1 | 2 | 2 | ||||||||||||||||
2023–2024 | Dallas Stars | NHL | 77 | 9 | 15 | 24 | 29 | 19 | 1 | 4 | 5 | 2 | ||||||||||||||||
6 kautta | yhteensä | NHL | 339 | 43 | 74 | 117 | 99 | 24 | 2 | 5 | 7 | 4 | ||||||||||||||||
5 kautta | yhteensä | WHL | 161 | 81 | 76 | 157 | 129 | 17 | 16 | 17 | 33 | 4 |