Seppo Liitsola

Seppo Liitsola
Henkilötiedot
Syntynyt7. helmikuuta 1933
Tampere, Suomi
Kuollut18. heinäkuuta 2012 (79 vuotta)
Espoo, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti voimistelunopettaja

Seppo Olavi Liitsola (alkujaan Lindell[1], 7. helmikuuta 1933 Tampere18. heinäkuuta 2012 Espoo[2][3]) oli suomalainen jääkiekkohyökkääjä ja -valmentaja. Liitsola johti maajoukkuetta MM-kilpailuissa ja olympialaisissa. SM-sarjassa hän valmensi Upon Palloa ja HIFK:ta. Pelaajana Liitsola voitti TBK:n ja Tapparan riveissä kuusi Suomen-mestaruutta aikana 1951-1964. Maajoukkueessa hän pelasi 14 ottelua ja myös kerran MM-kilpailuissa. Liitsola on jääkiekkoleijona. Hänelle myönnettiin vuonna 2005 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.

Liitsola pelasi hyökkääjänä menestyksekkään uran TBK:ssa ja Tapparassa. Hän voitti 12 perättäistä SM-mitalia, joka on Suomen ennätys. Kultaisia näistä mitaleista oli kuusi. Pisteitä Liitsola teki pelaamassaan 169 ottelussa 136 (76+60). A-maajoukkueessa Liitsola pelasi 14 ottelua ja yhdet MM-kilpailut vuonna 1955[4].

Tappara on aateloinut Liitsolan seuran Hall of Fame -kunniagalleriaan numerolla 9.[5]

Vuonna 1964 päättyneen pelaajauransa jälkeen Liitsola aloitti valmentamisen. Hänen ensimmäinen joukkueensa oli lyhytikäinen lahtelaisseura Upon Pallo, jonka hän nosti aina SM-sarjaan asti. Maajoukkueessa Liitsola aloitti ennenaikaisesti 1969, kun Joe Wirkkunen jättäytyi tehtävästä solidaarisuudesta kotimaataan Kanadaan kohtaan. Kanada oli riitaantunut Kansainvälisen Jääkiekkoliiton kanssa ja jättäytyi MM-kisoista moneksi vuodeksi. Liitsola johti maajoukkuetta viisi kertaa MM-kisoissa ja kahdesti olympialaisissa.

Liitsola tunnettiin loistavana taktikkona, mutta myös vaativana ja värikkäänä valmentajana. Maajoukkueen jälkeen hän luotsasi vielä HIFK:ta vuosina 19721975 yhteen mestaruuteen ja kahteen hopeaan. Saksassa ETV-70 Münchenin peräsimessä Liitsola toimi yhden kauden 19801981.

Jääkiekkovaikuttajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liitsola toimi Suomen jääkiekkoliitossa valmennuspäällikkönä, koulutuspäällikkönä ja liittohallituksessa.[4]

Saavutukset ja palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SM-tilastot pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Sarja Seura O M S P R
1951–1952 SM-sarja TBK 4 1 1 2 2
1952–1953 SM-sarja TBK 12 5 4 9 10
1953–1954 SM-sarja TBK 10 5 5 10 4
1954-1955 SM-sarja TBK 10 13 7 20 6
1955–1956 SM-sarja Tappara 9 3 1 4 2
1956-1957 SM-sarja Tappara 10 4 2 6 8
1957-1958 SM-sarja Tappara 7 0 0 0 0
1958–1959 SM-sarja Tappara 18 6 7 13 8
1959–1960 SM-sarja Tappara 18 9 11 20 10
1960-1961 SM-sarja Tappara 18 12 10 22 14
1961-1962 SM-sarja Tappara 18 5 3 8 6
1962-1963 SM-sarja Tappara 17 6 5 11 6
1963-1964 SM-sarja Tappara 18 7 4 11 22
YHT. 169 76 60 136 98
Tamperelaisia nuorten jääkiekkomaajoukkueen jäseniä; vasemmalta Räshid Hakimsan, Seppo Liitsola, Aarne Honkavaara, Yrjö Hakala, Esko Niemi, Isto Virtanen. (1950-luku)

Liitsola edusti Suomen nuorten maajoukkuetta 1950-luvulla.[7][8][9]

Liitsola saavutti jalkapallossa Suomen Palloliiton nuorten mestaruuden Ilves-Kissoissa vuonna 1951. Jääpalloa hän pelasi seuran mestaruus-sarjajoukkueessa kautena 1951/1952.[3]

Ammatiltaan Liitsola oli voimistelunopettaja.[4]

  1. Jääkiekkokirja 2022–2023, s. 563.
  2. Kuolinilmoitus. Aamulehti, 29.7.2012, s. A07.
  3. a b Risto Rantala, Markku Siukonen, Seppo Tukiainen (vastaavat toimittajat): Urheilumme Kasvot Osa 3: Palloilu, s. 416. Jyväskylä: Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
  4. a b c d Pekka Mikkonen: Leijonien entinen päävalmentaja. Aamulehti, 24.7.2012, s. B16.
  5. Tappara Hall of Fame tappara.fi.
  6. Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1956, s. 354. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1955.
  7. Norja niukkaan voittoon 2-1: Nuorten jääkiekkomaaottelun ensimmäinen vaihe päättyi eilen Porissa (Lehtileikkele, 1952)
  8. Suomen junioripelaajat paikkasivat jääkiekkomainettamme (Lehtileike 17.2, Suomi-Ruotsi, Jyväskylä)
  9. Tampereen jääkiekkomainetta edustivat Oslossa Räshid Hakimsan, Seppo Liitsola, Aarne Honkavaara, Yrjö Hakala, Esko Niemi ja Isto Virtanen (Lehtileike, 12.12, Aamulehden lähettämältä kirjeenvaihtajalta, Oslo)
Edeltäjä:
Esko Rekomaa
Raimo Kilpiö -palkinnon voittaja
1955
Seuraaja:
Teppo Rastio
Edeltäjä:
Gustav Bubník
Kalevi Numminen
Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja
1969–1972
1974–1976
Seuraaja:
Len Lunde
Lasse Heikkilä