Shinya Aoki | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. toukokuuta 1983 Shizuoka, Japani |
Kansalaisuus | Japani |
Vapaaottelija | |
Lempinimi | Tōbikan Jūdan |
Aktiivisena | 2003– |
Pituus | 181 cm |
Paino | 70 kg |
Painoluokka |
kevytsarja välisarja |
Kätisyys | oikea |
Taistelutyyli | brasilialainen jujutsu, judo, shooto |
Seura |
Paraestra (2001–) Nippon Top Team (2008–2009) Evolve MMA (2009–) |
Tilastot | |
Ottelut | 48 |
Voitot | 39 |
– tyrmäyksellä | 2 |
– luovutuksella | 25 |
– päätöksellä | 10 |
Tappiot | 8 |
– tyrmäyksellä | 6 |
– päätöksellä | 2 |
Shinya Aoki (jap. 青木 真也, s. 9. toukokuuta 1983 Shizuoka, Japani) on japanilainen vapaaottelija ja entinen ONE Championshipin kevytsarjan mestari. Hän on myös entinen DREAM-kevytsarjan mestari ja on voittanut Shooton keskisarjan mestaruuden vuonna 2006. Aoki aloitti vapaaottelu-uransa Deep-organisaatiossa vuonna 2003. Aoki tunnetaan erikoisliikkeestään lentävä käsilukko.[1]
Aokin vapaaottelu-ura sai alkunsa 2000-luvun alussa liityttyään muun muassa ystävänsä Masakazu Imanarin harjoittelemaan Team Roken salille. Myöhemmin Aoki siirtyi Paraestra saliin harjoittelemaan brasilialaista jujutsua ja shootoa.
Aokin ensimmäinen vapaaottelu käytiin Tokiossa 24. marraskuuta 2003. Hän otteli Deep-promootion Club Ozon haastekisassa kaksi ottelua ja voitti sekä Dai Okimuran ja Yasutoshi Ryun ensimmäisessä erässä käsilukolla.[2] Aoki otteli vielä kaksi ottelua Deepissä. Heinäkuussa 2004 hän kohtasi Seichi Ikemoton, jonka Aoki voitti käsilukolla toisessa erässä.[3] Kuukautta myöhemmin elokuussa 2004 Aoki sai vastaansa pitkään Shootossa otelleen Jutaro Nakaon, jolle hän hävisi ensimmäisessä erässä tyrmäyksellä.[4] Se oli samalla Aokin uran ensimmäinen tappio vapaaottelussa.
Deepistä Aoki siirtyi ottelemaan Shooton promootioon. Ensimmäisen ottelun hän kävi tammikuussa 2005 Keith Wisniewskiä vastaan. Aoki voitti waki gatame tekniikalla eli pystyssä suoritetulla käsilukolla.[5] Toisen ottelun Aoki voitti Shigetoshi Iwasea vastaan, joka hylättiin potkaistuaan Aokia jalkojen väliin.[6] Elokuussa 2005 hän otteli entisen Shooton välisarjan mestaria Hayato Sakuraita vastaan. Shooto: Alive Road tapahtumassa käyty ottelu päättyi tuomariäänin Aokin tappioon.[7] Aoki palasi takaisin voittajaksi, kun hän otteli Kuniyoshi Hironakaa vastaan voitokkaasti. Hän voitti ottelun ensimmäisessä erässä teknisellä tyrmäyksellä lääkärin keskeytettyä ottelun.[8]
Voiton myötä Aoki pääsi ottelemaan Shooton välisarjan mestaruudesta. Hän kohtasi hallitsevan mestarin Akira Kikuchin Shooto: The Victory of the Truth tapahtumassa helmikuussa 2006. Aoki voitti kolme erää kestäneen ottelun tuomariäänin ja samalla ensimmäisen mestaruutensa vapaaottelussa.[9]
Mestaruuden jälkeen Aoki sai kutsun otella Priden organisaatiossa. Hän otteli tämän myötä vuorotellen Shootossa ja Pridessa. Ensimmäinen ottelu Pridessa päättyi voittoon Pride - Bushido 12 tapahtumassa Jason Blackia vastaan triangelikuristuksella ensimmäisessä erässä.[10] Toisessa ottelussa Aoki voitti lentävällä triangelikuristuksella Clay Frenchin myös ensimmäisessä erässä.[11] 31. joulukuussa 2006 Aoki otteli vielä entisen Shooton välisarjan mestaria Joachim Hansenia vastaan. Hän voitti ottelun gogoplata kuristuksella ensimmäisessä erässä.[12]
Aoki palasi puolustamaan ensimmäistä kertaa Shooton välisarjan mestaruuttaan Akira Kikuchia vastaan. Helmikuussa 2007 Shooto: Back To Our Roots 1 tapahtumassa käyty ottelu päättyi Aokin voittoon hajaäänin.[13]
Aoki otteli vielä neljännen ottelunsa Pridessa Brian Lo-A-Njoea vastaan huhtikuussa 2007. Pride 34 - Kamikaze tapahtumassa käyty ottelu päättyi Aokin voittoon käsilukolla.[14]
Pride organisaation lakkautuessa lokakuussa 2007, useat japanilaisottelijat siirtyivät muihin organisaatioihin. Aoki päätyi ottelemaan DREAMiin ja osallistui promootion kevyensarjan turnaukseen. Avausottelussaan Aoki kohtasi HERO'Sin kaksinkertaisen keskisarjan mestarin Gesias Cavalcanten. Ottelu keskeytettiin kolmen minuutin jälkeen ensimmäisessä erässä, kun Cavalcante löi Aokia laittomilla kyynärpää lyönneillä. Ottelu merkittiin tuloksettomaksi.[15] Kaksikon ottelu järjestettiin uudelleen Dream 2 -tapahtumassa huhtikuussa 2008. Uusintaottelussa Aoki voitti ottelun tuomariäänin ja eteni turnauksessa jatkoon.[16] Toisella kierroksella Aoki sai vastaansa Katsuhiko Nagatan. Hän voitti ottelun ensimmäisessä erässä gogoplata kuristuksella.[17] Välierissä Aoki kohtasi UFC:n entisen kevyensarjan mestarin Caol Unon. Heinäkuussa 2008 käydyssä ottelussa Aoki voitti ottelun tuomariäänin ja eteni loppuotteluun.[18] Samana päivänä käytiin myös Dreamin kevyensarjan loppuottelu Aokin ja Joachim Hansenin välillä. Hän otteli urallaan toista kertaa Hansenia vastaan. Tällä kertaa Aoki hävisi mestaruuden tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.[18]
Aoki kokeili huhtikuussa 2009 Dream 8 -tapahtumassa otella välisarjassa, mutta hävisi Hayato Sakuraille ensimmäisessä erässä, jo 27 sekunnin kohdalla tyrmäyksellä.[19] Aoki palasi takaisin kevyeensarjaan ja otteli Shooton ja Cage Ragen entistä kevyensarjan mestaria Vítor Ribeiroa vastaan Dream 10 -tapahtumassa. Heinäkuussa 2009 käydyssä ottelussa Aoki julkistettiin voittajaksi tuomariäänin.[20] Aoki sai sittemmin tilaisuuden otella Dreamin kevyensarjan mestaruudesta puolustavaa mestaria Joachim Hansenia vastaan. Ottelu käytiin Dream 11 -tapahtumassa lokakuussa 2009, jossa Aoki voitti kevyensarjan mestaruuden Hansenia vastaan käsilukolla toisessa erässä.[21]
Kevyensarjan mestaruuden jälkeen Aoki sai vastaan uusia haasteita. Ensimmäinen näistä oli Dynamite!! The Power of Courage 2009 -tapahtumassa, jossa kahden eri promootion kevyensarjan mestarit ottelivat keskenään. Aoki edusti Dreamin mestaria ja hänen vastustajansa Mizuto Hirota Sengokun mestaria. Aoki voitti ottelun teknisellä luovutuksella ensimmäisessä erässä.[22] Sittemmin Aokille tarjoutui tilaisuus otella Strikeforcen kevyensarjan mestaruudesta hallitsevaa mestaria Gilbert Melendeziä vastaan. Huhtikuussa 2010 käyty ottelu päättyi Aokin tappioon tuomariäänin.[23] Ottelun jälkeen Aoki palasi takaisin Japaniin puolustamaan Dreamin kevyensarjan mestaruuttaan. Dream 15 -tapahtumassa vastaan asettui Tatsuya Kawajiri, jonka Aoki voitti akilleslukolla ensimmäisessä erässä.[24]
Kotetsu Boku (2012–2013) Shinya Aoki (2013–2016) Eduard Folayang (2016–2017) Martin Nguyen (2017–2018) Eduard Folayang (2018–2019) Shinya Aoki (2019) Christian Lee (2019–) |